Olen erittäin onnekas saadessani kirjoittaa erinomaisen toimittaja Whitney Webbin kanssa hänen erittäin suositellulle UnlimitedHangout-sivustolle. Olemme viime aikoina tutkineet Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) kestävän kehityksen tavoitteita (SDG – Sustainable Development Goal).
Osa tästä artikkelista perustuu Whitneyn tutkimukseen, jonka olen häpeämättömästi plagioinut. Lähinnä siksi, että se on erittäin hyvä, mutta myös siksi, että olen laiska.
Jokaisella kestävän kehityksen tavoitteella on joukko tavoitteita ja jokaisella tavoitteella on indikaattori, jolla YK väittää mittaavansa edistymistä kohti vastaavaa kestävää kehitystä. Esimerkiksi SDG 16.6 kehottaa kehittämään ”tehokkaita, vastuullisia ja avoimia instituutioita kaikilla tasoilla”. Mikä vaikuttaa järkevältä. Valitettavasti asiat alkavat mennä pieleen indikaattoreiden kanssa.
”Todisteet”, jotka YK haluaa yleisön nielevän saadakseen heidät vakuuttuneiksi siitä, että se on onnistunut luomaan nämä tahrattomat ”instituutiot”, tulee indikaattorin 16.6.1 muodossa, joka mittaa:
- Ensisijaisia julkisia menoja suhteessa alkuperäiseen hyväksyttyyn talousarvioon, sektoreittain (tai budjettikoodeittain tai vastaavin).
Päällisin puolin tämä vaikuttaa reilulta. Se on loppujen lopuksi meidän rahojamme. Valtion menojen tulee olla läpinäkyviä. YK luottaa hallituksen toimittamiin tietoihin vahvistaakseen, että sama hallitus on taloudellisesti moitteeton.
Skeptikot ja heidän realistisemmat serkkunsa, pessimistit, ovat saattaneet huomata pienen puutteen tässä metodologiassa. Voimme käyttää Whitney Webbin tutkimusta kuvaamaan ongelmaa.
Yhdysvaltain hallituksen liittovaltion kirjanpitostandardien neuvoa-antava lautakunta (FASAB – Federal Accounting Standards Advisory Board) käyttää kätevää pientä verotuksellista porsaanreikää nimeltä Standardi 56. Käyttämällä ”kansallista turvallisuutta” — hallituksen kattotermiä, jonka oletetaan oikeuttavan esteettömän despotismin — tekosyynä FASAB selittää Standardi 56:n kauneuden:
- [Standardi 56] sallii tietyt muutokset turvaluokiteltujen tietojen paljastamisen estämiseksi. [. . .] Yhteisön tulee muuttaa luokittelemattomia tilinpäätösten esityksiä, ilmoituksia, vaadittuja lisätietoja (RSI) ja vaadittuja täydentäviä hallinnointitietoja (RSSI). [. . .] Tässä yhteydessä muokkaaminen tarkoittaa: yhteen tilinpäätösriviin liittyvien summien esittämistä toisessa tilinpäätöksen rivissä, mutta ei muutosta selittävän selostuksen esittämistä. [ja] Vaadittujen RSI:n tai RSSI:n tietojen jättäminen pois, jotka muutoin paljastaisivat turvaluokiteltuja tietoja.
Aivan oikein: Standardi 56 sallii Yhdysvaltain hallituksen piilottaa mustat budjettinsa tilejään ”muokkaamalla”. Hyvin hämäriin ja epämiellyttäviin tarkoituksiin tarkoitetut menot siirretään tileille, joihin kirjataan kulutuksensa suotuisampiin hankkeisiin. Sen lisäksi, että se voi tehdä tämän milloin tahansa, sen ei standardin 56 nojalla tarvitse kertoa kenellekään.
YK:n SDG 16.6 -indikaattorit jättävät tämän kokonaan huomiotta ja yksinkertaisesti olettavat, että kaikki, mitä Yhdysvaltain hallitus sanoo, on totta, huolimatta ilmeisestä ja avoimesti myönnetystä tosiasiasta, että se ei ole. YK tekee tehokkaasti yhteistyötä Yhdysvaltain hallituksen kanssa vaarallisen disinformaation levittämiseksi.
Yhdysvaltain hallinto voi väittää, että se ”kehittää tehokkaita, vastuullisia ja avoimia instituutioita”, samalla kun se harjoittaa salaa kaikenlaista ilkeää ryöstöä ja piilottaa todisteet. YK puolestaan voi käyttää Yhdysvaltain hallituksen petosta todistaakseen, kuinka hyvin sen kestävän kehityksen agenda jolkuttelee eteenpäin.
Tämä ei ole YK:n SDG-disinformaation loppupää. Näyttää siltä, että YK on luonut joukon hauraita indikaattoreita, joita se voi manipuloida antaakseen ymmärtää menestyksestä ilman, että se koskaan saavuttaa mitään.
Esimerkiksi SDG16-indikaattorit ovat usein riippuvaisia mielipidemittauksista. Mikä, kuten varmasti tiedät, on tunnetusti skeida tapa todistaa aidosti mitään. Tai ennemmin, erittäin tehokas tapa ”todistaa” mitä haluat todistaa. Riippuen siitä, miten sitä katsoo.
Esimerkiksi indikaattori 16.4.1 mittaa kyselyn avulla ”sen väestön osuutta, joka tuntee olonsa turvalliseksi kävelemällä yksin asuinalueellaan pimeän jälkeen”. Jotenkin tämän on tarkoitus mitata edistystä kohti SDG16.4:tä, jonka tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä ”vähentää merkittävästi laittomia rahoitus- ja asevirtoja, vahvistaa varastetun omaisuuden takaisinperintää ja palauttamista sekä torjua kaikenlaista järjestäytynyttä rikollisuutta”.
Sanomattakin on selvää, että tämä on kuin kysyisi ihmisiltä, pitävätkö he jäätelöstä, ja sitten käyttäisit ”äänestystuloksiasi” osoittamaan, että olet onnistuneesti poistanut karjan kahinan. On selvää, että yhteys on katkennut. Tämän indikaattorin avulla YK voisi väittää vähentäneensä ”laittomia rahoitus- ja asevirtoja” parantamalla katuvalaistusta.
YK:n kestävän kehityksen tsaarien ilmeisen villissä ja sekopäisessä ajattelutavassa järjettömyydellä ei ole rajoja. Ei myöskään disinformaatiolla.
YK on tuottanut harhaanjohtavia äänestystuloksia edistääkseen kestävän kehityksen ohjelmaa. Samoin valtamedia (MSM – mainstream media) on raportoinut niistä painokkaasti, ilman minkäänlaista valvontaa, samasta syystä.
Kansan ilmastoäänestys – älkää naurako! Kuva: www.undp.org/publications/peoples-climate-vote
YK:n kehitysohjelma (UNDP – UN Development Programme) toteutti vuonna 2021 väestökyselyn, joka kattoi 50 kansakuntaa, nimeltä Peoples’ Climate Vote (Kansan ilmastoäänestys). Näiden tulosten perusteella MSM-uutiskanavat, kuten brittiläinen Guardian, ilmoittivat, että ”kansojen ääni on selvä – he haluavat toimia”.
The Guardian raportoi UNDP:n ilmastonmuutoksen strategisen neuvonantajan Cassie Flynnin kommenteista:
Jos 64 % maailman ihmisistä uskoo ilmastohätätilanteeseen, se auttaa hallituksia reagoimaan ilmastokriisiin hätätilanteena. Keskeinen viesti on, että kun hallitukset tekevät näitä suurten panosten päätöksiä, ihmiset ovat heidän kanssaan.
”Jos” todellakin.
UNDP:n ”ilmastoäänestys” ei osoittanut mitään sellaista. Väite siitä, että ihmiset ovat samaa mieltä hallituksen SDG-menettelytapojen päätösten kanssa, ei saanut perusteita.
G20-maat edustavat 60 % maailman väestöstä — noin 4,8 miljardia ihmistä. G20-maiden yhdeksästätoista maasta kahdeksantoista osallistui kyselyyn. Euroopan unioni itse jätettiin ulkopuolelle, vaikka jotkut jäsenvaltiot osallistuivatkin. Myös Kiina, jonka kansallinen väestö on yksi G20-maiden suurimmista, jätettiin gallupin ulkopuolelle.
YK:n kehitysohjelma (UNDP) kuvaili menetelmää, jota se käytti mielipidekyselyn G20-haarassa:
G20 Peoples’ Climate Vote -mielipidekyselyssä äänesti yli 689 000 ihmistä 18:sta G20-maasta lokakuusta 2020 kesäkuuhun 2021. Tämä sisältää yli 302 000 alle 18-vuotiasta nuorta. [. . .] Kysely jaettiin ihmisille mobiilipeliverkoissa mainostamisen kautta. [. . .] Asiantuntijaryhmä Oxfordin yliopistosta painotti (tai tasapainotti) dataa tuottaakseen arvioita, jotka edustavat mahdollisimman hyvin iän, sukupuolen ja koulutuksen yhteistä jakautumista kussakin maassa.
Noin 44 % kyselyyn vastanneista oli lapsia tai nuoria aikuisia — alle 18-vuotiaita — ja he kaikki olivat pelaajia. Ensimmäinen kysymys oli ”luuletko ilmastonmuutoksen olevan globaali hätätilanne?”. 689 000 pelaajasta 64 % ajatteli, että se oli — noin 441 000 pelaajaa.
Loput ”mielipidetutkimuksessa” olevista kysymyksistä olettivat, että pelaajat olivat yhtä mieltä ”maailmanlaajuisen hätätilanteen” olemassaolosta. Niiden 36 %:n (248 000) mielipiteet, jotka eivät näin tehneet, jätettiin huomiotta. Loput kysymykset rakennettiin siten, että kestävän kehityksen menettelytapojen tuki maksimoidaan, jopa niiden keskuudessa, jotka hylkäsivät oletuksen, johon kestävän kehityksen tavoitteet väitetään perustuvan.
Ne 36 % pelaajista, jotka eivät hyväksyneet minkään kestävän kehityksen tavoitteen perusteita, saattoivat vastata käytäntöehdotukseen ”ei mikään yllä olevista”. Temppu oli sisällyttää käytäntöjen ehdotuksia, joita olisi vaikea hylätä, vaikka olisit eri mieltä siitä, että ilmastonmuutos uhkasi ”maailmanlaajuista hätätilaa”.
Esimerkiksi kysymyksessä 7 kysyttiin, mitä pitäisi tehdä luonnonkatastrofien vaikutuksilta suojautumiseksi. Oletuksena oli, että tällaisten tapahtumien lisääntyminen oli sekä ilmeistä että ilmastonmuutoksen aiheuttamaa. Riippumatta siitä, hyväksyivätkö he tämän oletuksen vai eivät, harvat pelaajat olisivat eri mieltä poliittisesta tavoitteesta suojella luontoa ”henkien ja toimeentulon suojelemiseksi”.
UNDP käytti Delphi-tekniikkaa ohjatakseen pelaajaryhmää kohti konsensusta. Vaikka kyselyyn osallistuneet eivät pitäneet väitettyä ”maailmanlaajuista hätätilaa” huolestuttavana, kysely sai tukea YK:n kestävän kehityksen politiikalle.
Oxfordin yliopiston tiimi sovelsi sitten tilastollista mallia datan ”tasapainottamiseen”. Tämä tasapainottaminen perustui toiseen oletukseen, että pelaajien mielipiteet edustivat kaikkien muiden mielipiteitä. Niiden ihmisten määrä maailmanlaajuisesti, jotka eivät pelaa Candy Crushia, jotka aidosti pitävät ”maailmanlaajuista ilmastohätätilaa” olemassa olevana, ei ollut ilmeinen.
Jos otamme ”The Peoples’ Vote” -mielipidetutkimuksen G20-haaran, UNDP osoitti, että pieni määrä pelaajia, jotka edustavat suhteettomasti lasten ja nuorten mielipiteitä, ajattelevat, että on olemassa ”globaali hätätila”.
Tämän ansiosta ihmiset, kuten Cassie Flynn ja MSM-äänitorvet, kuten Guardian, saattoivat julistaa, että ”64 % maailman väestöstä” ovat yksimielisiä kestävän kehityksen politiikasta. Todellisuudessa, ainakin G20-maiden osalta, 0,009 % väestöstä — jotka pelaavat tietokonepelejä — ilmaisi yksimielisyytensä. Näin ollen YK:n ”mitattu” taso väitetystä ”sopimuksesta” kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa väärennettiin.
Huolimatta siitä tosiasiasta, että UNDP:n niin kutsuttu ”kysely” ei päässyt lähellekään vahvistamaan väitettä, jonka mukaan ”lähes kaksi kolmasosaa ihmisistä ympäri maailmaa pitää ilmastonmuutosta globaalina hätätilana”, BBC raportoi siten yleisölleen joka tapauksessa.
Luulen, että otan tämän esille BBC Verify -tiimin kanssa. Olen varma, että he ovat innokkaita ”faktan tarkistamaan” sen minulle.
Artikkelin on kirjoittanut Iain Davis ja se on julkaistu Iain Davis Substack nettisivuilla 2.6.2023 sekä luvalla Creative Commons Attribution-NonCommercial 4.0 International License suomennettu ja julkaistu Rakkausplaneetan sivuilla.
Alkuperäisen artikkelin löydät täältä:
iaindavis.substack.com: The UN’s SDG16 Disinformation Campaign
