Et koskaan arvaa mitä juuri tapahtui. Politico julkaisi artikkelin todellisesta ratkaisusta!
Kyllä, hyvän rehellisen ratkaisun!
Tyrmistyttävää, eikö?
Vielä tyrmistyttävämpää: se on ratkaisu, joka kertoo, kuinka voimme vapauttaa itsemme YK:n kynsistä!
Ja kaikkein tyrmistyttävin asia: tämä ehdotettu ratkaisu ei ole ”älkää heittäkö meitä orjantappuroihin” -temppu saadakseen yleisö tukemaan jotain vaihtoehtoista globaalia orjuuttamissuunnitelmaa. Se on ratkaisu, joka hyökkää ongelman juureen ja uhkaa sitä kautta itse globalistista agendaa.
Älkäämme nyt innostuko tästä liikaa. Luonnollisesti Politicon sylikoirat järjestelmässä ovat raportoineet tästä ratkaisusta vain halventaakseen ajatusta ja sen välittäjiä. Mutta silti se, että todellisesta ratkaisusta ylipäätään keskustellaan dinosaurusmedian alustalla, on sinänsä hämmästyttävä tapahtuma.
Joten mitä ihmettä täällä tapahtuu? Laitetaan lukulasit päähän ja katsotaan.
KUINKA EI POISTUA PARIISISTA
Jos seuraat yksinomaan valtavirran uutisia ja järjestelmäpropagandaa, olet ehkä kuullut Pariisin sopimuksesta, sopimuksesta, joka hyväksyttiin YK:n vuosittaisessa ”osapuolten konferenssissa” Pariisissa vuonna 2015 pidetyissä ilmastoneuvotteluissa. Ja jos seuraat yksinomaan noita misinformaation lähteitä, silloin sinulla on hämärä, epämääräinen käsitys siitä, että Pariisin sopimus on maaginen pergamentti, joka – jollain mystisellä prosessilla, jota ei voi täysin selittää – tyynnyttää tarpeeksi sääjumalia rajoittamaan tulevan Maan lämpötilan nousun 1,5 celsiusasteeseen (2,7 °F).
Jos kuitenkin olet omistautunut Corbett reportteri, tiedät, että:
- niin sanottu ”Pariisin sopimus” on itse asiassa demonien aikaansaannos globaalin hallinnon kulmakivestä, Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevasta puitesopimuksesta;
- mainitun sopimuksen ”maaginen 1,5” tavoite on itse asiassa mielivaltaista, epätieteellistä hölynpölyä; ja
- globaalin keskilämpötilan käsite on itsessään uutisankka.
Mutta halusit tai et, ellet ole Iranin, Libyan tai Jemenin asukas – planeetan ainoat kolme kansallisvaltiota, jotka eivät ole ratifioineet tätä nettonollan kuolemanlupausta – olet tämän sopimuksen alainen.
Sisään saapuu Trump. Vuonna 2017 Trump ilmoitti Washingtonin vetäytyvän Pariisin sopimuksesta. Kuitenkin omituisen sattuman seurauksena aikaisin päivämäärä, jolloin Yhdysvallat saattoi vetäytyä sopimuksesta, oli 4.11.2020, päivä Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen. Ja kuten me kaikki tiedämme, unelias Setä Joe voitti vaalit ja allekirjoitti välittömästi USA:n liittymään uudelleen sopimukseen.
Joten, mitä voimme oppia tästä koettelemuksesta? Ottaen huomioon sen tosiasian, että tällä uudelleen liittymisen ja uudelleen vetäytymisen teeskentelyllä ei saatu juuri mitään aikaan, kuinka voimme varmistaa, että seuraava vetäytymisyritys todella toimii?
No, voimme valita uskoa, että Oranssimies on MAGA-pelastajamme, ja kaiken ilmastohölynpölyn lopettamiseksi amerikkalaisten täytyy vain äänestää vielä kovemmin vuonna 2024!
. . . Mutta se on aggressiivisen typerä näkemys, joka ymmärtää pohjimmiltaan väärin tilanteen todellisuuden ja päätyy siten ”ratkaisuun”, joka ei ole ratkaisu lainkaan. Vaikka uskoisit Trumpin itse asiassa olevan globalisteja vastaan – mikä / on, tarpeetonta / sanoa, / helposti / todistettavissa / valheeksi – ainoa asia, jonka Yhdysvaltojen epäonnistunut Pariisin vetäytyminen osoittaa, on se, että se mikä voidaan mielivaltaisesti kaataa alas yhden presidentin toimesta, voidaan mielivaltaisesti nostaa pystyyn toisen toimesta.
Kuvittele universumi, jossa äänestyskoneet olisivat julistaneet Trumpin voittajaksi vuonna 2020 ja Yhdysvaltojen vetäytyminen Pariisin sopimuksesta olisi jumissa. Amerikkalaiset olisivat tänään täsmälleen samassa veneessä kuin silloin: toivoen, että Trumpin nimitetty seuraaja voittaa seuraavat vaalit pitääkseen Yhdysvallat poissa Pariisista.
Ei, Yhdysvaltojen – tai minkä tahansa muun maan – ilmastohuijaukseen osallistumisen jättäminen tulevan hallitsijan mielijohteille ei ole mikään ratkaisu.
Joten, kuinka Yhdysvallat voi poistua Pariisista lopullisesti?
KUINKA TODELLA POISTUA PARIISISTA
Sisään saapuu Politico.
Aiemmin tässä kuussa Washingtonin propagandarätti julkaisi artikkelin ”Kuinka Trump voisi poistua Pariisista – ja saada sen pitämään”, jonka tarkoituksena on paljastaa ”merkittävien konservatiivien” keksimä uusi idea:
Ajatuksena, joka sisältyy 920-sivuiseen linjausraporttiin, on vetää Yhdysvallat pois vuoden 1992 sopimuksesta, joka tukee Pariisin sopimusta, joka tunnetaan nimellä YK:n ilmastonsuojelun puitesopimus. Se olisi vakava askel pidemmälle kuin mitä Trump teki ensimmäisellä kaudellaan, kun hän poistui Pariisin sopimuksesta, mutta jatkoi valtuuskuntien lähettämistä vuosittaisiin YK:n ilmastoneuvotteluihin.
Vaikka presidentti voi yksipuolisesti palata Pariisin sopimukseen (kuten presidentti Joe Biden teki), taustalla olevaan yleissopimukseen liittyminen voisi edellyttää kahden kolmasosan enemmistöä senaatissa – paljon vaadittu homma.
Tuo ”voisi” viimeisessä virkkeessä tekee paljon raskasta nostamista, mutta otetaan toistaiseksi ajatus nimellisarvollaan: UNFCCC:hen uudelleen liittyminen kyseisestä sopimuksesta vetäytymisen jälkeen vaatisi (vaikea saada) kahden kolmasosan enemmistön senaatin äänestyksessä.
Ensi silmäyksellä ehdotus, että Yhdysvallat vetäytyisi UNFCCC:stä vaikuttaa virkistävän radikaalilta ajatukselta. (”Radikaali” verrattuna tavanomaisiin kainosteleviin latteuksiin ja merkityksettömiin eleisiin, jotka yleensä säestävät Yhdysvaltojen poliittisia kampanjoita, yhtä kaikki.) Epäilemättä tämä ehdotus on lähempänä ratkaisua YK:n kasvavan ilmastotyrannian ongelmaan kuin vetäytymisteeskentely, jolla Trump härnäsi yleisöä hallintonsa aikana.
Mutta paholainen, kuten aina, on yksityiskohdissa. Lisätarkastelussa käy ilmi, että tämä ”poisvetäytyminen” on – aivan kuten Trumpin tehoton toiminta – osa poliittisen järjestelmän pelaamaa seurapeliä. Tällä kertaa oikeiston globalistit lukevat keskivertoäänestäjän järjestelmän vastaista mielialaa ja päättävät cosplay-pukuilla antiglobalistisina populisteina kampanjoiden ääniä voittaakseen.
Nimenomaisesti, tämä UNFCCC vetäytymisstrategia – josta E&E News raportoi ensimmäisenä – juontaa juurensa ”Mandate for Leadership: The Conservative Promise – Mandaatti johtajuudelle: konservatiivien lupaus”, ”politiikan etenemissuunnitelmaan”, jonka Project 2025 niminen organisaatio on laatinut.
Project 2025 kuvailee itseään ”laajaksi liittoutumaksi konservatiivisista organisaatioista, jotka ovat kokoontuneet yhteen varmistaakseen onnistuneen hallinnon alkamisen tammikuussa 2025″. Sen kärjessä on Heritage Foundation -säätiö, ja sitä rahoittavat Leonard Leon ja Pierre Omidyarin kaltaiset, monien muiden ohella.
Elitistisenä Beltwayn sisäpiiriläisten ryhmänä, jota rahoittavat kyseenalaiset syvän valtion toimijat, saatat odottaa, että he ovat upottaneet ansan politiikan etenemissuunnitelmaansa . . . ja olisit oikeassa. Katsos, Projekti 2025 ei varsinaisesti kannusta Yhdysvaltoja hylkäämään Pariisin sopimusta ja UNFCCC:a ja koko ilmastohuijauksen narratiivia. Sen sijaan se vain valittaa, että sopimus on ”haitallinen Yhdysvaltojen vauraudelle”.
Ei, Project 2025 ei halua kyseenalaistaa ilmastonarratiivia itseään ja laittaa koko 100 biljoonan dollarin korttitaloa, joka on vihreä huijaus, historian roskakoriin. He haluavat vain neuvotella isomman palan tuosta 100 biljoonan dollarin kakusta Setä Samulille.
Jottei tästä asiasta olisi epäselvyyttä, Project 2025 jäsen Mandy Gunasekara selitti äskettäin E&E Newsille, mitä ryhmä haluaa tämän ilmastosopimuksen kanssa tapahtuvan tulevaisuudessa:
Tehdään parempi sopimus, joka keskittyy enemmän konkreettisiin ratkaisuihin ja innovatiivisen teknologian ulottuvuuden laajentamiseen nykyisen Pariisin ilmastosopimuksen ja UNFCCC:n sijaan, joka on nimennyt Kiinan pysyvästi kehitysmaaksi.
Ahaa, ymmärrän. Ei, älkäämme hyljätkö UNFCCC:tä ja ilmastohuijausta itseään. Sen sijaan ”luodataan parempi sopimus”, joka antaa amerikkalaiselle korporatokratialle mahdollisuuden nyhtää suurempia voittoja huijauksesta!
Tämä on tietysti täsmälleen tapa, jolla Trump muotoili ongelman, kun hän epäonnistui Pariisista poistumisessa ensimmäistä kertaa. Puhuessaan päätöksestään vetäytyä Pariisista vuonna 2017 Trump korosti, että sopimus ”haittaa Yhdysvaltoja muiden maiden yksinomaiseksi eduksi”. Siksi hän kieltäytyi nuhtelemasta koko ilmastohuijausta ja vetäytymästä kokonaan UNFCCC:stä.
Itse asiassa hän halusi tehdä selväksi, että hän ei pyrkinyt lopettamaan Yhdysvaltojen osallistumista ilmastohuijaukseen, vaan pikemminkin ”aloittamaan neuvottelut uudelleen palaamisesta joko Pariisin sopimukseen tai todella täysin uuteen transaktioon oikeudenmukaisin ehdoin Yhdysvaltoja, sen elinkeinoelämää, sen työntekijöitä, sen ihmisiä, sen veronmaksajia kohtaan”.
Selvyyden vuoksi, ei Politico, Project 2025, Trump tai kukaan muu korruptoituneen poliittisen järjestelmän valehteleva, manipuloiva globalistinen sisäpiiriläinen pelasta amerikkalaisia (tai ketään muuta) UNFCCC:n ilmastotyranniasta ja sen salakavalasta Pariisin sopimuksesta.
Tämän sanottuani, taustalla oleva ajatus, jolla he kiusoittelevat yleisöä, on ensimmäinen askel kohti todellista ratkaisua tähän YK:n tyranniaan.
Kyllä, Yhdysvaltojen ja kaikkien muiden planeetan maiden pitäisi vetäytyä UNFCCC:stä. Ei vain siksi, että UNFCCC:stä eroaminen lopettaa automaattisesti Pariisin sopimuksen, eikä vain siksi, että nämä sopimukset ovat taloudellisesti epäedullisia amerikkalaisille työläisille, vaan koska UNFCCC on räikeä poliittinen vallankaappaus, joka naamioituu huolenaiheeksi Äiti Maasta (eli perustuu itse asiassa pseudotieteelliseen huuhaahan).
Kun otetaan huomioon tämän yksinkertaisen idean uskomaton voima, seuraava looginen kysymys on . . .
MIKSI LOPETTAA SIIHEN?
Miksi lopettaa UNFCCC:hen? Miksi ei vetäytyä myös Maailman terveysjärjestöstä (WHO – World Health Organization)? Loppujen lopuksi, kuten Corbett reportterit ovat jo tietoisia, WHO suunnittelee omaa poliittista vallankaappaustaan tulevassa Maailman terveyskokouksessa Genevessä toukokuussa.
Nimittäin, WHO:n teknokraatit toivovat voivansa tehdä joukon muutoksia kansainvälisiin terveyssäännöksiin ja uuteen pandemiasopimukseen, joka saattaa tai ei saata sisältää joukon uusia tyrannimaisia bioturvallisuustoimenpiteitä (vaikka kukaan ei voi olla varma, koska he neuvottelevat yksityiskohdat edelleen suljettujen ovien takana).
Joten, jos jäsenvaltiot voivat vetäytyä UNFCCC:stä kaataakseen Pariisin sopimuksen, voivatko ne myös vetäytyä WHO:sta paetakseen pandemiasopimuksen kynsistä? Tietysti ne voivat.
Niille, jotka ovat huolissaan tällaiseen siirtoon liittyvistä laillisuuksista ja menettelyistä: älä huoli! Puhuessamme on lakimiehiä, jotka työskentelevät juuri tämän ongelman parissa. Esimerkiksi tohtori Francis Boyle – mies, joka laati biologisen sodankäynnin yleissopimuksen täytäntöönpanevan Yhdysvaltojen lainsäädännön ja joku, joka on julistanut huuhaademiasta sen ensimmäisestä päivästä lähtien – antaa oman arvionsa jäsenvaltioiden WHO:sta eroamisen laillisuudesta artikkelissa ”Exiting The World Health Organization – Maailman terveysjärjestöstä eroaminen”:
Irtisanoutuminen WHO:n perustuslaista voidaan toteuttaa vetoamalla valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen 62 artiklan mukaiseen doktriiniin olosuhteiden perustavanlaatuisista muutoksista. 62 artiklassa kodifioitiin kansainvälisen tapaoikeuden sääntö, joka tunnettiin silloin ja tunnetaan edelleen nimellä rebus sic stantibus. Siksi kaikkien valtioiden olisi voitava vedota doktriiniin olosuhteiden perustavanlaatuisesta muuttumisesta/rebus sic stantibus, vaikka ne eivät olisi sopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen osapuolia. Koskaan ei tiedetty, ajateltu tai edes epäilty, että silloin, kun valtioista tuli WHO:n perustuslain sopimuspuolia, WHO yrittäisi jonakin päivänä muuttua totalitaariseksi maailmanlaajuiseksi lääkintäpoliisivaltioksi kansainvälisiin terveyssäännöksiin ja/tai ehdotettuun pandemiasopimukseen ehdotettujen muutosten avulla.
Mielenkiintoista tohtori Boylen ehdottamassa lähestymistavassa on, että se ei koske WHO:ta itseään eikä vetoa mihinkään tiettyyn WHO:n perustuslain lausekkeeseen tai vetäytymismenettelyyn WHO:n ohjekirjassa. Pelkästään toteamalla, että WHO on käynyt läpi perustavanlaatuisen olosuhteiden muutoksen – muuttumisen ”totalitaariseksi maailmanlaajuiseksi lääkintäpoliisivaltioksi kansainvälisiin terveyssäännöksiin ja/tai ehdotettuun pandemiasopimukseen ehdotettujen muutosten avulla”, kuten tohtori Boyle ilmaisee sen – mikä tahansa valtio voisi esittää yksipuolisen ja välittömän eron organisaatiosta.
WHO:sta vetäytymisen oikeudellinen mekaniikka on todellakin kiehtovaa . . . mutta minusta he eivät ymmärrä pointtia. Loppujen lopuksi, ketä kiinnostaa, mihin oikeudelliseen hölynpölyyn voidaan vedota tai ei voida vedota vetäytymisen suorittamiseksi? Irtisanoutuminen WHO:sta tai UNFCCC:stä ei ole maagisen laillisen loitsun lopputulos, se on yksipuolinen toiminta. Ja – aivan kuten maailman keskuspankkien johtama valepaperiraha Ponzi-järjestelmä – ainoa asia, joka estää YK:n koko korttitaloa kaatumasta on se, että jokainen maa näyttelee mukana fiktiossa, jonka mukaan niillä on laillinen velvollisuus ottaa osaa näihin järjestöihin.
Loppujen lopuksi, jos Yhdysvallat tai jokin muu merkittävä jäsen yksinkertaisesti vetäytyy WHO:sta, mitä he aikovat tehdä? Lähettää heidän lakimiehensä? Ooh, pelottavaa.
Joten, kun olemme muodostaneet laajalle levinneen ruohonjuuritason liikkeen, joka on vastuussa vetäytymisemme toteuttamisesta UNFCCC:stä ja WHO:sta – koska on sanomattakin selvää, ettei Project 2025 eikä mikään muu puolueellisten Beltwayn sisäpiiriläisten ryhmä itse asiassa saavuta meille mitään tästä – miksi lopettaa tähän? Miksi ei ponnistella eteenpäin ja vetäydytä pois kaikista maailmanlaajuisista sopimuksista ja järjestöistä?
Ottaen huomioon, että sekä UNFCCC että WHO ovat vain Yhdistyneiden kansakuntien petoja, miksi ei siis leikata käärmeen päätä ja vetäytyä kokonaan YK:sta? Ja juuri YK:sta vapautuneena, miksi emme alkaisi irrottaa itseämme kaikista muista globalistisista tarttumakynsistä?
Hei hei, Maailman terveysjärjestö!
Arrivederci, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö!
Sayonara, Nato!
Hasta la vista, Euroopan unioni!
Bye-bye, Parlamenttienvälinen liitto!
Älä anna oven lyödä takamustasi poistuessasi, Maan federaatio! (Mitä, et tiedä Maan federaation perustuslaista – Constitution for the Federation of the Earth? Sinun täytyy katsoa enemmän Corbett Reporttia!)
Tietenkin, kun olemme avanneet tämän pullon ja päästäneet vetäytymisjinnin ulos, voimme yhtä hyvin viedä sen loppuun asti. Toisin sanoen, kun olemme poistaneet liittohallituksemme kaikista näistä globalistisista sopimuksista ja järjestöistä, meidän on poistettava seuraava tahaton, ylhäältä alas kontrollin kerros. Voimme ryhtyä organisoimaan osavaltioiden irtautumista Yhdysvalloista, provinssien Kanadan herruudesta, prefektuurien Japanista ja maiden eroa Iso-Britanniasta. Ja sitten voimme alkaa julistaa maakuntien suvereniteettia. Ja sitten on aika hajauttaa valta kunnille ja lähialueille ja lopuksi . . . suvereeneille yksilöille?
No, aina voi haaveilla.
Mutta, kunnes ihmiset heräävät ja lunastavat takaisin yksilöllisen suvereniteettinsa, voimme ainakin alkaa vetäytyä WHO:sta ja UNFCCC:stä ja kaikista muista globalistisista kuolemanlupauksista, joihin olemme sitoutuneet.
Sanon: ”Riittää puolittaiset toimet ja värkkäily globalistisen huijauksen rajojen ympärillä! On aika vetäytyä kaikista kansainvälisistä sopimuksista ja instituutioista!”
Kuka on mukana?
Tämä viikoittainen pääkirjoitus on osa The Corbett Report Subscriber -uutiskirjettä.
Artikkelin on kirjoittanut James Corbett 7.4.2024 ja se on luvalla Creative Commons Attribution-NonCommercial 4.0 International License suomennettu ja julkaistu Rakkausplaneetan sivuilla.
Alkuperäisen artikkelin löydät täältä:
corbettreport.com: The REAL Solution to the UN Madness
