Eläminen yhdessä samanhenkisten ihmisten kanssa ekokylässä tai intentionaalisessa yhteisössä on yhä kasvava ja yleinen pohdinta monella. Kaikenlaisia muuttovalmiita tai valmistumassa olevia ekologisesti rakennettuja asumisvaihtoehtoja ja vaihtelevien periaatteiden mukaan toimivia ekoyhteisöjä on Suomessakin jo parisenkymmentä. Listaamme tähän lyhyesti näitä erilaisia, kooltaan ja muodoiltaan vaihtelevia mahdollisuuksia ekologisempaan elämään maassamme.
BROMARVIN EKOKYLÄ
Bromarvin ekokylä sai tavallaan alkunsa Marttayhdistyksen 1950-luvulla saamasta testamenttilahjoituksesta, joka sijoitettiin tuolloin Nokian osakkeisiin. Asia unohtui liki 50 vuodeksi, kunnes vuonna 2000 Martat totesivat pieneksi järkytyksekseen omaisuutensa kasvaneen liki 7 miljoonaan euroon. Kylän asukkaiden ajatushautomossa yksimielisen kannatuksen sai ajatus, jonka mukaan rahoilla rakennettaisiin kylän elävöittämiseksi ekokylä, jossa olisi 20 asuntoa ja kylätalo.
Bromarvin ekokylästä tuli suomalaisen ekorakentamisen keulakuva, Bromarvissa on pyritty ottamaan mahdollisuuksien mukaan oppia perinteisestä, kestävästä puurakentamisesta. Kylän yksityisomistuksessa olevat talot ja lämmöntuotantoon sekä vedenpuhdistukseen tarvittavat rakennukset on rakennettu lähiseudulta saatavista materiaaleista ja kierrätysosista.
Lue lisää: Turun Sanomat: Ekokylä katsoo aurinkoon
EMMAUS JOKIOINEN
Suomessa 1970-luvun lopulla perustettu, kehitysyhteistyöhön osallistuva Emmaus yhdistys hankki toimitiloikseen vanhan maatilan, johon rakennettiin aluksi niin asuin- kuin työyhteisö. Tilalla on asunut viime vuosina alle 10 henkeä ja yhteisön arkeen on kuulunut myös viljeleminen sekä ainakin osittain rahatalouden ulkopuolella eläminen.
Kotisivut: emmausjokioinen.fi
ÄHTÄRIN LUOMUKYLÄ GAIJA
Gaijan Luomukylä Ähtärissä, Ouluveden rannalla on paikka, jossa pyritään elämään vanhan ajan työteliään, yhteisöllisen ja rennon kylän meiningillä. Tilan kymmenelle hehtaarille mahtuu iso entisen vanhainkodin päärakennus, muutama hirsitalo, puutarhaa, viljelymaata, keräilyalueita, navetta ja laidunmaita sekä monimuotoisen kaunis luonnonympäristö.
Gaijan asukkaat ovat vuokralla Ähtärin kaupungin omistamassa 1940-luvulla rakennetussa entisessä kunnalliskodissa, tilalla asuu tällä hetkellä reilut kymmenen asukasta kotieläimineen. Parhaimmillaan Gaijassa on asunut lähes neljäkymmentä asukasta ja satakunta erilaista kotieläintä.
Luomukylään haetaan uusia asukkaita pidemmäksi aikaa tai kesäksi, haussa on erityisesti viljelystä ja talon lämmityksestä kiinnostunutta väkeä.
Kotisivut: gaija.fi
HEINOLAN TILA MÄNTSÄLÄSSÄ
Heinolan tila on biodynaaminen Demeter-tila, joka sijaitsee eteläisessä Mäntsälässä Uudellamaalla. Tilan omistaa Biodynaamisen viljelyn säätiö, ja sitä hallinnoi Heinolan maatilayhteisön osuuskunta. Heinolan tila suosii lähiruokaa, terveitä elämäntapoja ja yhteisöllisyyttä, tila on myös mukana GMO:n vastaisessa verkostossa.
Tilan kokonaispinta-ala on 45 ha, josta 24 ha peltoa, 8 ha laidunta ja 13 ha metsää. Osa tilan pinta-alasta on perinnebiotooppia ja kevättalven 2015 aikana tilalle nousi kasvihuone, jossa kasvatetaan pääasiassa taimia.
”Myös tilalle tulevat asukkaat ja työntekijät ovat aktiivinen osa yhteisöä. Heidän läsnäolonsa ja panoksensa arjen toimiin ja juhlien iloon on tervetullutta ja lämpimästi vastaanotettua!” – Facebook ryhmästä Heinolan Maatilayhteisön Ystävät
Kotisivut: heinolantila.wordpress.com
ISNÄSIN EKOKYLÄ
Porvoon ja Loviisan välissä Pernajanlahden rannalla sijaitsee Isnäsin ekokylä, jossa on harjoitettu biodynaamista viljelyä ja osuuskuntatoimintaa jo pitkään. Labbyn maatilan 50 peltohehtaaria on vain yksi osa Isnäsin ekokylää, muita ovat Labbyn puutarha sekä matkailu-, kahvila- ja catering-palveluihin keskittyvä Osuuskunta Aurinko&Okra. Sekä omistuksen että toiminnan osalta ne kytkeytyvät toisiinsa. Lisäksi Isnäsissä toimii työosuuskunta, johon kuuluu muun muassa käsityöläisiä kuten veneveistäjä ja huovuttaja, ja ekologisesta elämäntavasta kiinnostuneille yrittäjille löytyy vieläkin tilaa.
Lue lisää: pellervo.fi: Tasapainoinen olotila
KANGASALAN EKOKYLÄ
Kangasalan Yhteiskylä on kannanotto ekologisen elämäntavan puolesta ja vastalause lyhytnäköiselle tehorakentamiselle. Projekti käynnistyi 1980-luvun lopussa, kun Pirkanmaan Yhteisöasujat ry alkoi etsiä sopivaa aluetta kohtuullisten kulkuyhteyksien päässä Tampereelta. Ihanteellinen paikka löytyi vuonna 1994, kun Kangasalan kunta tarjosi aluetta ekokylälle.
Hallinnollisesti kylä on organisoitu kiinteistöosakeyhtiöksi, joka vuokraa tontit Kangasalan kunnalta ja vuokraa ne edelleen asukkaille hallinnonjakosopimuksella. Vastuu yhteisistä rakennuksista ja järjestelmistä jakaantuu tasan kaikkien osakkaiden kesken. Maavärein sävytetyt puutalot näyttävät kodikkailta eikä suunnittelussa ole jämähdetty tavanomaisimpiin ratkaisuihin.
Kahden hehtaarin viljelysmaalle osa kyläläisistä on perustanut oman kasvimaansa, vanhojen omenapuiden sato kuuluu kaikille. Kuten Yhteiskylä-nimi kertoo, sähkö- ja vesiliittymien lisäksi tie, lämpökeskus, leikkipiha, pellot sekä metsät ovat yhtiön hallinnassa ja kyläläisten vastuulla.
Lue lisää: pellervo.fi: Kylässä kaikki hyvin
KATAJAMÄEN EKOYHTEISÖ
Lähes 30 vuotta sitten laajan yhteisöpiirin tarpeisiin Vilppulaan syntynyt Katajamäen ekoyhteisö on perinnetaitoja ja -yhteyttä vaaliva yhteisö, joka oli merkittävä paikka myös erilaisille kokoontumisille aina suureen tulipaloon asti vuoden 2010 lopussa. Tällöin sen iso, yli 600 neliön päätalo, tuhoutui täysin.
Katajamäessä eletään yhä palonjälkeistä aikaa ja rakennetaan jatkuvasti useita uusia rakennuksia vahvassa talkoohengessä vanhoja hirsikehikoita sekä työtapoja hyödyntäen. Muun muassa yhteisen, talvilämpimän puhde- ja kokoontumistilan majoitusparvineen eli Riihen rakennustöiden loppuunsaattamiseen heräteltiin tukijoukkoja Mesenaatin rahoituskampanjalla.
Katajamäen ekoyhteisö on noin seitsemän asukkaan vakituinen koti omavaraisuusasteen ollessa tällä hetkellä noin 50 %. Koeajan jälkeen tästä yhteisöstä voi hakea vakituista vuokra-asuntoa.
Lue lisää: pellervo.fi
KEMPELEEN EKOKYLÄ
Kempeleen Ketolanperäntien varteen ryhdyttiin vuonna 2011 rakentamaan kymmenen yksityisomisteisen omakotitalon ekokorttelia, josta tuli täysin omavarainen lämmön ja sähkön suhteen. Kylä oli siis alun perin irti Oulun Seudun Sähkön sähköverkosta tavoitteenaan uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiaomavaraisuus, yhteisöllisyys sekä energian säästäminen.
Vaikka talot ovat nykyään kytketty sähköverkkoon, lämpö ja sähkö tuotetaan edelleen pääosin häkäpönttötekniikkaan perustuvassa pienvoimalassa ja varavoimala toimii rypsiöljyllä.
Lue lisää: kaleva.fi: Kempeleen itsenäinen ekokylä sai rakennusalan palkinnon
KEURUUN EKOKYLÄ
Keuruun Ekokylä on noin 35 ihmisen yhteisöllinen koti ja yli 50 hehtaarin maatila, jonka tavoitteena on edistää ekologisesti kestävää elämäntapaa sekä rakentaa suvaitsevaisuuden ja avoimuuden periaatteille perustuvaa yhteisöllistä kyläelämää. Keuruun ekokylä pyrkii omavaraisuuteen ruoantuotannossa ja energiassa.
Ekokylässä on monentasoisia ja -kokoisia asuntoja, sekä perheasuntoja että huoneita. Jokaisella asukkaalla on oma tila, jonka yksityisyyttä kunnioitetaan. Ekokylään muuttamisesta kiinnostuneen tulee ensin tulla parin päivän tutustumiskäynnille, mikä onnistuu vaikkapa talkooviikon yhteydessä. Asumisesta kiinnostuneille järjestetään myös kahden päivän tutustumisviikonloppuja.
Keuruun ekokylää voi pitää myös toisena kotinaan. Kakkoskodista kiinnostuneet vastaanotetaan kuten muutkin asukasehdokkaat. Kahden viikon tutustumisasumisen jälkeen on mahdollista asua lyhyitäkin aikoja Ekokylässä.
Kotisivut: keuruunekokyla.fi
KIVISALON YHTEISÖKYLÄ
Kuopion Riistavedellä sijaitseva Kivisalon elämäntapa- ja yhteisökylä on perustettu vuonna 2004 osana valtakunnallista yhteisökylähanketta. Sitä on kaavailtu 150 asukkaan kyläksi asuintaloineen, elinkeinotiloineen ja yhteisrakennuksineen, tällä hetkellä asukkaita on vain muutamia, mutta etenkin kesäisin kävijöitä riittää.
Lue lisää: yle.fi: Yhteisökylässä eletään perinteitä kunnioittaen
Alueelle nousee nykyaikaista tekniikkaa hyödyntäviä rakennuksia, mutta elämäntapa yhteisössä korostaa omatoimisuutta ja ympäristötietoisuutta. Noin 120 hehtaarin tilalla on viime vuosina herätelty henkiin etenkin maanviljelyä sekä ahkeroitu hirrenveistäjien tuvan kattotalkoiden parissa.
KURJEN TILA JA EKOKYLÄ VESILAHDELLA
Kurjen tila sijaitsee Pirkanmaalla Vesilahdella Sakoisten kylässä Pyhäjärven rannalla. Ensimmäiset yksityisomisteiset talot alkoivat nousta Kurjen tilan maille vuokratonteille kesällä 2012 ja rakentaminen jatkuu yhä. Valmiissa kylässä asuu näillä näkymin 10 ekologisiin arvoihin sitoutunutta ruokakuntaa.
Lue lisää: mtvuutiset.fi: Lapsiperhe muutti ekokylään: Moni luulee, että täällä ollaan aina samaa mieltä
Vanha mankelitupa sai uuden käyttötarkoituksen, kun se vuonna 2013 remontoitiin koko kylän yhteiseksi tilaksi. Kesäkauden yhteislounaat järjestetään tuvassa. Siellä myös kokoonnutaan, kun on aika kokoustaa tai juhlia yhdessä.
Kylä lämpiää yhteisen hakevoimalan tuottamalla lämmöllä, hake ostetaan paikalliselta haketuottajalta. Käytetty sähkö on ekosähköä, tulevaisuudessa on toivoa sähkön tuottamisesta itse auringon ja tuulen avulla.
Kotisivut: kurjentila.fi
LINNANNIITTU VIHDISSÄ
Vihdin Nummelaan, kauniiseen metsäisten mäkien ympäröimään laaksoon kasvaa ekologisen rakentamisen kylä: ympäristöystävällinen kyläyhteisö, jolla pyritään virkistämään vanhaa yhteisöllistä kylätoimintaa. Ekologisuuteen tähtäävät rakentamistavat vaihtelevat perinnerakentamisesta nykyaikaisiin energiatehokkaisiin passiivitaloihin. Yksityisomisteisten talojen energianlähteinä ovat joko maalämpö, ekologiseksi kehitetty puulämmitys ja/tai aurinkopaneelit.
Kylässä käytetään ekologisia rakentamistapoja, uusiutuvia energialähteitä, vuokrattavia puutarhaviljelypalstoja ja yhteistä savusaunaa. Paikasta toivotaan monenikäisten ja erilaisten ihmisten asuinaluetta, jossa on mahdollisuuksia myös yhteisölliseen toimintaan kuten kulttuuri- ja harrastustoimintaan sekä vuodenaikajuhliin.
Kotisivut: linnanniittu.com
LIVONSAAREN YHTEISÖKYLÄ
Livonsaaren yhteisökylä Naantalin saaristossa on Suomen merkittävin maaseudun uudelleenasuttamisen ja yhdessäluodun kestävän elämäntavan kokeilualue. Yhteisökylä on ekorakentamisen, paikallistalouden ja yhteisöllisen päätöksenteon edelläkävijäyhteisö Suomessa jo vuodesta 2005 alkaen.
Vanhan maatilan 60 hehtaarin alueelle on rakennettu sekä vuokrataloja että yksityisomisteisia savi- ja hirsitaloja sekä muun muassa olkitaloja.
Livonsaaren yhteisökylässä järjestetään tutustumispäiviä kerran, pari vuodessa. Se on oivallinen tilaisuus tosissaan tai leikillään muutosta kiinnostuneille katsastaa minkälainen kylä Livonsaaren ytimeen on syntynyt. Tutustumispäivistä tiedotetaan Yhteisökylän Facebook-sivulla.
Kotisivut: yhteisokyla.net
LUVATTULAN EKOKORTTELI
Luvattulan ekokortteli Sysmässä koostuu kolmesta kotitaloudesta, jotka jakavat puutarhan, saunan ja pesumahdollisuudet.
METSÄN SYLI
Metsän Syli on hyvinvointipalveluita tuottava osuuskunta Sysmässä, Päijät-Hämeessä: maatila, jolla harjoitetaan luomuviljelyä, joogaa ja majoitustoimintaa. Samalla se on mahdollisimman laajaan omavaraisuuteen tähtäävä pieni yhteisö.
Facebook-sivut: Metsansyli
MUSTASAAREN EKOKYLÄ SINGSBY
Singsbyn ekokylä sai alkunsa seitsemän perheen aloitteesta vuonna 1993. Maa-alue löytyi vuokrattavaksi Vaasan läheltä Mustasaaren kunnasta Singsbystä ja kunnan kanssa tehtiin maankäyttösopimus noin kahdeksan hehtaarin alueesta. Ekologinen rakentaminen ja asuminen, luonto, luomu sekä yhteisöllisyys ovat olleet tärkeässä asemassa Mustasaaren Singsbyssä alusta asti.
Lue lisää: luomura.com: Singsbyn ekokylä
Kylän ensimmäisistä taloista kahdessa tehtiin suomalaisittain pioneerityötä, sillä puurunkoisten talojen seinä- ja eristemateriaalina käytettiin saviolkiseosta. Yksityisomisteisten talojen energiaomavaraisuutta tavoitellaan esimerkiksi lämminvesivaraajaan kytketyillä aurinkopaneeleilla, talojen lämmitys hoituu pääosin puulämmityksellä.
Lue lisää: pointti.fi: Ekoasuminen, luomuelämä ja yhteisöllisyys osana arkea
MASALAN EKOÄLYKYLÄ MUSTIKKARINNE
Kirkkonummen Masalaan on suunnitteilla ekologisen asumisen ja elämisen Ekoälykylä, noin 1000 asukkaan lähes energiaomavarainen, luonnonläheinen kyläyhteisö.
75 hehtaarin kokoisen alueen pääomistajan ja ekoälykylän isän, Kari Savolaisen miljoonan euron lahjoituksella alueen asukkaat saavat kylätalon lisäksi käyttöönsä yhteiskäyttöautot ja Masalan asemalle liikennöivän robottibussin.
Kotisivut: ekoälykylä.fi
ONNELLISTEN KYLÄ JUVALLE
Onnellisten kylää perustetaan Etelä-Savoon Juvalle ja ensimmäisessä aallossa on mukana 5 perhettä. Pilottihanke on aloitettu keväällä 2021 ja tarkoitus on laajentaa kylää 10-14 perheen yhteisöksi seuraavan kahden vuoden aikana. Jokainen kyläläinen on autonominen, noin hehtaarin maa-alueen omistava yksikkö. Kylälle voidaan perustaa osuuskunta tai yhdistys, joka lisäksi omistaa ylijääviä yhteisiä maita.
Onnellisten kylän visiona on vapaiden, omavaraisuuteen pyrkivien luontoihmisten kylä: luontoyhteys, yhdessä tekeminen ja oppiminen, omavaraisuus, yksinkertaisuus ja sydänyhteys.
Kotisivut: onnellistenkyla.com
SOLBACKA, INKOO
Solbacka on Inkoossa sijaitseva, vuonna 2011 alkunsa saanut ekokyläprojekti. Tähän mennessä kylään on rakennettu useita asuntoja, kurssikeskus, kanaloita, sauna, kasvimaita, sienifarmi ja paljon muuta.
Kotisivut: solbacka-fagervik.com
SUN AHONLAITA, LIPERI
Sun Ahonlaita Liperissä on pieni toiminnallinen yhteisö, jonka koti on entisessä koulurakennuksessa ja viereisessä rivitalossa omalla hehtaarin kokoisella tontillaan. Osa hyvinvoivan yhteisöelämän asukkaista eli vuokralaisista työllistyy paikan päällä joogatunteja, luontaishoitoja ja erilaisia kursseja tarjoten.
Facebook-sivut: Sun Ahonlaita
EKOKYLÄ TORPPALA
Ekologinen kylä Torppala sijaitsee Kaarinan ja Turun rajalla, Itämeren rannalla. Hanke on kaavaluonnosvaiheessa yhteistyössä Kaarinan kaupungin kanssa. Sen taustalla on neljä maanomistajaa (kolme yksityistä ja Kaarinan kaupunki), jotka hallinnoivat noin 50 hehtaarin aluetta rannan tuntumassa Kaarinassa.
Suunnitteilla on muun muassa rakentaminen luonnonmukaisilla materiaaleilla, lämpöä merestä ja maasta, oma pienbioenergialaitos ja luomuviljelypalstat suljetun kierron ravinnontuotantoon.
Kotisivut: ekokylatorppala.fi
TÄRKKILÄ JÄMSÄNKOSKELLA
Tärkkilä on kestävän kulttuuriperinnön keskus Jämsänkoskella Sovijärven itärannalla. Tärkkilän keskuksen ja Runokylän tavoitteena on jatkaa Haaviston kylän vuosisatojen ajan omavaraisuuteen perustunutta, kunniakasta perinnettä. Haaveena on, että jonain päivänä Tärkkilässä pyörii taas mylly, pärehöylä suihkaa ja pajasta kuuluu alasimen kalke.
Tärkkilän tila on perustettu vuonna 1803 ja tavoitteena on saada entisöityä alue mahdollisimman pitkälle, Tärkkilä on samalla Ikikaiku-säätiön ensimmäinen kiinteistö.
Talkoot, leirit, piirit ja kurssit kuuluvat Tärkkilän tapahtumiin. Tärkkilässä pyritään luomaan ja ylläpitämään turvallista tilaa ihmisille, jotka haluavat opetella tukeutumaan toisiinsa ja kotimetsäänsä, vapaina muista riippuvuuksista.
”Voisiko minusta tulla Tärkkilän asukas?” Se on täysin mahdollista! Tule tutustumaan ja kokeilemaan sopivatko paikan arvot ja toimintatavat sinulle – toivotamme tervetulleiksi kaikki avarakatseiset, työtä pelkäämättömät kestävästä elämäntavasta kiinnostuneet.
Kotisivut: tarkkila.fi
VÄINÖLÄN TEOSOFINEN YHTEISÖ
Väinölän yhteisö on Ihmisyyden tunnustajien työkeskus ja koti, joka on toiminut Vilppulassa, Keski-Suomen ja Pirkanmaan rajalla vuodesta 1985. Tällä hetkellä yhteisössä asuu noin 30 henkeä. Mäntässä on lisäksi Toukola ja Sampola, joissa on asukkaita yhteensä noin 10 henkeä.
Väinölän yhteisö toimii niin sanotussa yhteistaloudessa: rahat, ruoka ja henkiset periaatteet jaetaan luottamuksella.
Väinölän yhteisö on avoinna vierailijoille klo 10–18 joka päivä, Väinölässä on myös yöpymispaikkoja tutustujille, vierailijoille ja ystäville.
Kotisivut: ihmisyydentunnustajat.fi/vainola
Lue lisää Suomen ekokylistä:
Kultainto.com: Ekokylät
Suomen kestävän elämäntavan yhteisöt ry: Ekoyhteisöt
