Vierailimme 21.-26.11.2021 Veluwen alueella Hollannissa ensimmäisellä tutkimusmatkallamme STARTS4Water-residenssiimme yhteistyössä V2_:n kanssa. Viikon aikana tutkimme paikallista kulinaarista skeneä, pyöräilimme Hoge Veluwen kansallispuistossa ja vierailimme alueellisissa museoissa, jotka käsittelevät geologiaa, biologiaa ja vettä. Matkan kohokohta oli vierailumme Ketelbroekin metsäpuutarhaan Wouter van Eckin kanssa.
KETELBROEK METSÄPUUTARHA: YLEISKUVA
Ketelbroekin metsäpuutarha sijaitsee Groesbeekissä, hieman etelään Veluwen alueelta Gelderlandin maakunnassa. Ruokametsän perustivat vuonna 2009 Wouter van Eck ja Pieter Jansen, ja sen 2,5 hehtaarin maa-alalla on nyt 32 ruokaa tuottavaa kasvilajia.
Ympärillään yhden lajin peltoja, joissa kasvaa kasveja, kuten maissia rehuksi ja ruista, Ketelbroek metsäpuutarhalla on merkittävä visuaalinen vaikutus ja vaikutus ekosysteemin huoltoon. Noin kilometrin päässä on vahvasti hoidettu luonnonsuojelualue, joten ruokametsän sijainti näiden kahden eri maiseman (pelto- ja metsänsuojelualueen) välissä on mahdollistanut metsäpuutarhan monimuotoisuuden ja vedenpidätysvaikutusten tutkimisen.
Esimerkiksi metsäpuutarhassa on vastaava tai suurempi määrä pesiviä lintuja, perhosia ja maakuoriaisia. Vuonna 2016, kun rankkasateet iskivät, metsäpuutarha imi vettä ja välttyi suurilta tulvilta samalla, kun naapuripellot olivat veden alla ja kärsivät suuresti. Vuoden 2018 kuivuuden aikana ympäröivät pellot olivat täysin ruskeita tai vaativat voimakasta kastelua, kun taas metsäpuutarha pysyi vakaana. Lisäksi ruokametsä sitoo vuosittain enemmän hiilidioksidia kuin samankokoinen pelto.
METSÄPUUTARHAN SUUNNITTELU & HOITAMINEN
Wouter, ystävällinen ja osaava isäntämme metsäpuutarhassa, antaa mielellään ruokametsän hoitaa itseään mahdollisimman paljon. Hän selitti vierailua edeltävässä videopuhelussa, että tavoitteena oli antaa metsän käyttäytyä, kasvaa ja kiertää, kuten mikä tahansa muu ”luonnonmetsä”. Metsäpuutarha on ”monivuotisten, puumaisten lajien monikulttuuri”, joka käyttää ekologisia periaatteita välttääkseen ulkopuolisten panosten, kuten lannoitteiden tai torjunta-aineiden, tarvetta.
Keskustelumme aikana kävi selväksi, että Wouterin metsäpuutarhan hyväksi tekemä kova työ tapahtuu luultavasti ennen istutusta ja/tai itse ruokametsän ulkopuolella. Ketelbroek on USDA:n menestymisvyöhyke 7a, mikä tarkoittaa, että talvella on melko kylmää. Kestävän metsän luomiseksi Wouter hankki kasveja ja puita eri maantieteellisiltä alueilta – kaikkialta maailmasta –, joissa ilmasto on samanlainen kuin Alankomaissa. Itse asiassa 32:sta lajista vain kaksi (kastanja ja nokkonen) ovat kotoisin alueelta. Loput ovat joko yleisesti viljeltyjä ei-kotoperäisiä tai erityisesti valittuja lajikkeita, jotka viihtyvät Ketelbroekin olosuhteissa.
Kuva: www.facebook.com/foodforestketelbroek.
Vaikka metsä näyttää aluksi versovan joka suuntaan, metsäpuutarhan rakennesuunnitelma on harkittu huolellisesti. Itse asiassa mitään – tai melkein – ei sijoiteta sattumanvaraisesti. Pensasaidat toimivat tuulensuojana ja lintujen suojelualueina, mutta toinen puurivi, yleensä pienempi, hyötyy tästä tuulensuojasta, mutta myös ensimmäisen puurivin luomasta varjosta. Näin jokaiselle puulle annetaan paikka, joka täyttää kaikki sen tarpeet.
MAATALOUDEN BIOLOGINEN MONIMUOTOISUUS, MAKUTIETOKANNAT JA LAISKA MAANVILJELY
Puuvalikoimaan kuuluu hedelmäpuita, kuten persikka, papaija, japanilaiset luumut ja kaki sekä pähkinäpuut, kuten kastanja, hasselpähkinä, saksanpähkinä, japaninjalopähkinä ja hikkori. Muita syötäviä ovat karviainen, nukkakirsikka ja siperianhernepensas.
Koska vierailumme oli marraskuussa, metsäpuutarha oli jokseenkin lepotilassa, keräten voimia kevääseen, mutta jopa tuona kylmänä sateisena päivänä pääsimme maistamaan erityistä venäläistä kakiluumu-lajiketta (persimoni), kieltä pisteleviä sichuaninpippureita ja karamellimaista herkkua, joka tunnetaan fasaanimarjana (tähkäkuusama). Wouter tekee yhteistyötä kokin kanssa ”Botanical Gastronomy” -nimisessä hankkeessa kokeillakseen keittiössä epätavallisia (Alankomaissa) ruokametsässä kasvatettuja kasveja.
Wouter kertoi meille inspiroivan hetken, jonka hän kohtasi ensimmäisten vuosien aikana työskennellessään metsäpuutarhassa: katepillari-invaasion. Harkittuaan Green Soap -tuotteen (myrkytön tuote, joka on alun perin valmistettu hamppuöljystä kotitalouden puhdistukseen) käyttöä niistä eroon päästäkseen, hän lopulta päätti olla tekemättä mitään, koska hänen vaistonsa ”laiskana viljelijänä” (kuten hän haluaa kutsua itseään) kehotti häntä niin tekemään. Muutamaa viikkoa myöhemmin Wouter sai iloisena tietää, että toukat olivat poissa, ne oli syönyt uusi lintulaji, joka päätti pesiytyä metsäpuutarhaan. ”Joskus sinun pitäisi vain antaa luonnon tehdä se.”
Vaikka Ketelbroekin ruokametsä edistää biodiversiteettiä, vedenpidätyskykyä (kuivuus/tulvakestävyys), hiilidioksidin sitomista ja ruoantuotantoa, sitä on myös käytetty edistämään poliittisia muutoksia ja rahoitusta, jotka legitimoivat tämän viljelymuodon Alankomaiden lain mukaisesti ja normalisoivat tämän ”Green Deal” -aloitteessa Euroopassa.
PITKÄN AJAN NÄKYMÄ
Ruokametsätalous voi vaatia eräänlaista pitkän aikavälin ajattelua, jonka kanssa useimmat meistä kamppailevat. Wouter istuttaa nopeasti kasvavia puita tarjotakseen kasvillisuutta ja ylläpitääkseen maaperän terveyttä muille hitaammin kasvaville puille. Esimerkiksi puulajit, jotka elävät vain 10 tai 20 vuotta, ympäröivät koreansembran taimea, joka kasvaa hitaasti ja elää noin 1200 vuoden ikäiseksi, jatkaen kasvuaan metsäpuutarhassa kauan sen jälkeen, kun olemme poistuneet.
Alkuperäinen artikkeli on julkaistu 16.12.2021 blogiartikkelina ja se on luvalla Creative Commons Attribution-NonCommercial 4.0 International License suomennettu ja julkaistu Rakkausplaneetan sivuilla.
Alkuperäisen artikkelin löydät täältä:
genomicgastronomy.com: KETELBROEK FOOD FOREST SITE VISIT
