Alankomaat: malli ekomodernismin Uudelle uljaalle maailmalle?

Colin Todhunter
0 kommenttia

Katastrofikapitalismia ja kriisinarratiivia käytetään tällä hetkellä manipuloimaan kansantunnetta ja ajamaan läpi epämiellyttäviä käytäntöjä, joilta muuten puuttuisi riittävä poliittinen tuki.

Tätä politiikkaa edistävät varakkaat intressit, jotka tienaavat miljardeja dollareita ehdotetusta. He pyrkivät saamaan täyden hallinnan ruoasta ja sen tuotantotavoista. Heidän näkemyksensä on sidottu laajempaan agendaan, jonka tavoitteena on muokata ihmiskunnan elämää, ajattelua ja toimintaa.

Suurimman osan vuodesta 2022 hollantilaisten maanviljelijöiden mielenosoitukset ovat nousseet otsikoihin. Suunnitelmat vähentää Alankomaiden typen tuotantoa puoleen vuoteen 2030 mennessä ovat johtaneet joukkomielenosoituksiin. Hallitus puhuu tarpeesta luopua eläinperäisestä maataloudesta ja sen ilmastoon vaikuttavista päästöistä.

Tämä ”elintarvikemuutos” kulkee usein käsi kädessä ”tarkkuus” maatalouden, geenitekniikan, viljelijöiden ja tilojen määrän vähentämisen sekä laboratoriossa valmistettujen synteettisten elintarvikkeiden edistämisen kanssa. Tätä siirtymää myydään ”ilmastoystävällisyyden” ja ”ilmastohätätilanteen” narratiivin lipun alla.

Kampanjoija Willem Engel väittää, että Alankomaiden hallitus ei pyri poistamaan maanviljelijöitä maisemasta ympäristösyistä. Sen sijaan kyse on Tristate City -kaupungin rakentamisesta, noin 45 miljoonan asukkaan megalopolista, joka ulottuu Saksan ja Belgian alueille.

Engel ehdottaa, että ”typpikriisiä” manipuloidaan politiikan läpiajamiseksi, jonka tuloksena maan maisema muuttuu. Hän väittää, että suurin typen aiheuttaja Alankomaissa ei ole maatalous vaan teollisuus. Tällä hetkellä maatilojen käytössä oleva maa on kuitenkin strategisesti tärkeä teollisuudelle ja asutukselle.

Tristate-konsepti perustuu jättimäiseen yhtenäiseen ”vihreään” kaupunkialueeseen, jota yhdistävät ”älykkäät” smart-teknologiat, jotka voivat kilpailla taloudellisesti Aasiassa, erityisesti Kiinassa, näkemiemme massiivisten metropolien kanssa.

Alankomaiden hallitus ilmoitti äskettäin suunnitelmistaan ostaa jopa 3 000 maatilaa pyrkiäkseen noudattamaan kiistanalaisia tavoitteita vähentää synteettisten typpilannoitteiden valumia. Hollannin typpiministeri Christianne van der Wal sanoo, että maanviljelijöille tarjotaan yli 100 prosenttia tilojen arvosta. Mutta on suunnitelmia pakottaa ostot vuonna 2023, jos vapaaehtoiset toimenpiteet epäonnistuvat.

Onko se, mitä näemme Alankomaissa tapahtuvan, ensimmäinen askel yritettäessä saada yleisö hyväksymään muuntogeeniset viljelykasvit, laboratoriossa valmistetut ”ruoat” ja 90 prosenttia ihmiskunnasta ahtautumaan megakaupunkeihin?

Ja onko vain sattumaa, että seuraava ekomodernistinen tulevaisuuden visio ilmestyy hollanniksi hollantilaisella RePlanet.nl nettisivulla?

Siinä sanotaan, että vuoteen 2100 mennessä planeetalla on kymmenen miljardia ihmistä:

Heistä yli 90 prosenttia asuu ja työskentelee kaupungissa, kun se vuonna 2000 oli 50 prosenttia. Kaupungin ympärillä on suuria tiloja, jotka ovat täynnä muuntogeenisiä viljelykasveja, joiden sato on neljä kertaa suurempi kuin 2000-luvun alussa.

Siinä todetaan myös, että viljelymaan takaa alkaa luonto, joka nyt vie suurimman osan planeettamme pinta-alasta. Kun vuonna 2000 puolet maapallon pinta-alasta oli vielä ihmisten käytössä, vuonna 2100 se on enää neljännes. Loput on palautettu luonnolle, biologinen monimuotoisuus ja hiilidioksidipäästöt ovat palanneet 1850-luvun tasolle ja tuskin kukaan on enää äärimmäisessä köyhyydessä.

Joten, siinä se on. Aja maanviljelijät pois maanviljelystä, nappaa heidän maansa kaupungistumista ja uudelleenviljelyä varten, niin me kaikki elämme onnellisina ikuisesti geenimuunneltujen viljelykasvien ja jättiläisaltaissa luotujen synteettisten ruokien varassa. Tässä teknologisessa mielikuvitusmaassa kukaan ei ole köyhä ja kaikki ovat ruokittuja.

Teknokraattinen näkemys, jossa nykyisten elintarvikeryhmittymien kuristusotteet säilyvät ennallaan ja juurtuvat entisestään, ja politiikka rajoittuu päätöksiin siitä, kuinka järjestelmää parhaiten säädellään optimaalisen tuoton (voiton) saavuttamiseksi.

Tässä tulevaisuudessa digitaaliset alustat hallitsevat kaikkea, talouden aivoja. Sähköisen kaupankäynnin alustat sulautetaan pysyvästi, kun tekoäly (AI) ja algoritmit suunnittelevat ja määrittävät, mitä tuotetaan sekä miten sitä tuotetaan ja jaetaan.

Meistä tulee vain vähän enemmän kuin maaorjuus, kun kourallinen digitaalisesti toimivia megayhtiöitä hallitsee kaikkea. Bayer, Corteva, Syngenta, Cargill ja muut vastaavat tekevät yhteistyötä Microsoftin, Googlen ja suurten teknologiajättien kanssa helpottaakseen tekoälyyn perustuvia viljelijättömiä maatiloja ja verkkokauppaa, jota hallitsevat Amazonin ja Walmartin kaltaiset. Datan omistajien, yksinoikeudella valistettujen syötteiden toimittajien ja vähittäismyyntiyritysten kartelli talouden huipulla, kauppaamassa myrkyllistä teollista (jäljitelmä) ruokaa.

Entä valitut edustajat (jos he ovat edelleen olemassa tässä dystopisessa visiossa)? Heidän roolinsa on erittäin rajoitettu näiden alustojen teknokraattisiksi valvojiksi.

Tänne meidät haluavat viedä toisiinsa kytkeytyvä, tätä visiota kaupusteleva hegemoninen luokka, jota ohjaavat Gates Foundation -säätiö, Suuri (maatalous) teknologia, Suuri (digitaalinen) rahoitus, Suuri farma ja ”ympäristönsuojelijat”, kuten toimittaja George Monbiot.

Ja he kertovat sinulle, että tämä on sinun eduksesi – nälän ja nälänhädän välttämiseksi sekä villieläinten suojelun varmistamiseksi, planeetan ”pelastamiseksi”, zoonoosipandemioilta välttymiseksi tai jonkun muun tuomiopäivän skenaarion väistämiseksi.

Nykyinen elintarvikejärjestelmä on kriisissä. Mutta monet sen ongelmista johtuivat samoista yritysten intresseistä, jotka ovat edellä kuvaillun takana. He ovat vastuussa luonnostaan epäoikeudenmukaisesta elintarvikejärjestelmästä, jota ohjaavat heidän puolestaan toimiva Maailmanpankin, Maailman kauppajärjestön (WTO – World Trade Organization) ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF – International Monetary Fund) politiikka.

Nämä yhtiöt ovat vastuussa maaperän rappeutumisesta, synteettisten lannoitteiden valumisesta vesistöihin, maaseutuväestön syrjäyttämisestä ja maan haltuunotosta, paosta ylikansoitettuihin kaupunkeihin ja proletarisoitumisesta (entiset riippumattomat tuottajat pelkistetty palkkatyöhön/työttömyyteen), lintujen ja hyönteisten määrän massiivisesta vähenemisestä, vähemmän monipuolisesta ruokavaliosta, kierteisestä kansanterveyskriisistä, joka johtuu kemiallisesti intensiivisestä maataloudesta ja niin edelleen.

Ja silti, huolimatta tämän maatalousmallin aiheuttamista massiivisista ongelmista, epämukava totuus on, että pienviljelijöiden ruokaverkko (vähän tuotantopanosta/vähän energiaa kuluttava) – ei teollinen maatalous – ruokkii edelleen suurinta osaa maailmasta, vaikka teollinen malli imee valtavia tukia ja resursseja.

Ne, jotka edistävät ekomodernistista näkemystä, käyttävät aitoja huolia ympäristöstä ajaakseen läpi agendaansa. Mutta mistä aito ympäristönsuojelu alkaa?

Se ei ala ostetulla demokratialla (katso artikkeli ’How big business gets control over our food’) tai valtion pakkokeinoista (katso WikiLeaks: US targets EU over GM crops) saadakseen GM-kasveja ja ruokaa markkinoille.

Se ei ala ”tarkkuus” maataloudesta, jossa geenien muokkaaminen ja vastaavat ovat samanlaisia kuin tylpän kirveen käyttäminen ja muodostavat genomivandalismin (Harvardin professori George Churchin mukaan).

Eikä se ala ja pääty geenimuunneltuihin viljelykasveihin, jotka eivät ole lunastaneet lupauksiaan, ja kemikaaleihin upotetuilla kasveilla, joita käytetään ”rehuna” energiaa kuluttaville sammioille, jotka muokkaavat ainesta ruoaksi.

Se ei myöskään ala ja lopu siihen, että Maailmanpankki/IMF käyttää velkaa (katso artikkeli ’Modi’s Farm Produce Act Was Authored Thirty Years Ago’) pakottaakseen riippuvuuteen, syrjäyttääkseen väestön, ajaakseen ihmisiä tiheästi pakattuihin kerrostaloihin ja riistääkseen ihmiskunnalta sen luontaisen yhteyden maahan.

Monet edellä mainituista ongelmista voitaisiin ratkaista pitkällä aikavälillä priorisoimalla elintarvike- ja siemenomavaraisuutta, paikallista tuotantoa sekä paikallista taloutta ja agroekologista viljelyä. Mutta tämä ei kiinnosta Bayeria, Microsoftia, Cargillia ja muita vastaavia, koska mikään niistä ei sovi heidän liiketoimintamalliinsa – todellakin, se muodostaa eksistentiaalisen uhkan.

Sen sijaan, että Alankomaiden hallitus pakottaisi maanviljelijät luopumaan maanviljelystä, se voisi rohkaista heitä viljelemään eri tavalla.

Mutta se vaatii erilaista ajattelutapaa kuin se, joka kuvaa maanviljelijöitä ja maanviljelyä ongelmana, jotta satumaiseen, teknoutopistiseen tulevaisuuden näkemykseen perustuva agenda pusketaan läpi.

Globalisoitunut elintarviketuotantojärjestelmä, joka perustuu korkean tuotantopanoksen teollistuneeseen, kemikaaliriippuvaiseen ja yritysriippuvaiseen malliin, jota tukevat geopoliittiset intressit, on todellinen ongelma.

Hans Herren, World Food Prize -palkinnon saaja, sanoo:

Meidän on työnnettävä syrjään omat intressit, jotka estävät muutosta perusteettomilla argumenteilla ”maailma tarvitsee enemmän ruokaa” ja suunniteltava sekä pantava täytäntöön politiikkaa, joka on tulevaisuuteen suuntautunut… Meillä on kaikki tarvittava tieteellinen ja käytännön näyttö siitä, että agroekologiset lähestymistavat ruokaan ja ravitsemusturva toimii menestyksekkäästi.

Nämä politiikat helpottaisivat paikallisia, demokraattisia elintarvikejärjestelmiä ja elintarvikeomavaraisuuden käsitettä, joka perustuu optimaaliseen omavaraisuuteen, agroekologisiin periaatteisiin, oikeuteen kulttuurisesti sopivaan ruokaan sekä paikalliseen (yhteisölliseen) omistukseen ja yhteisten luonnonvarojen, erityisesti maan, veden, maaperän ja siementen, hallintaan.

Koska ruoasta ja maataloudesta puhuttaessa aito ympäristönsuojelu alkaa.

Artikkelin on kirjoittanut Colin Todhunter ja se on julkaistu OffGuardian sivuilla 12.12.2022 sekä luvalla suomennettu ja julkaistu Rakkausplaneetan sivuilla.

Alkuperäisen artikkelin löydät täältä:
off-guardian.org: The Netherlands: Template for Ecomodernism’s Brave New World?

Artikkelin kirjoittajan e-kirjan ’Food, Dispossession and Dependency. Resisting the New World Order’
voit lukea ilmaiseksi täältä:
globalresearch.ca: Food, Dispossession and Dependency. Resisting the New World Order

Artikkelikuva: Smeerjewegproducties/Shutterstock.com
Print Friendly, PDF & Email

Aiheeseen liittyvät artikkelit

TOTUUDEN LÄHTEILLÄ TIETOISUUTTA KASVATTAMASSA.

Myytit & mysteerit

Terveys & hyvinvointi

Ympäristö & luonto

Historia & arkisto

Tiede & teknologia

Elonkehrä

Mielenvapaus
& tietoisuus

Filosofia &
psykologia

© Rakkausplaneetta.