Pieni rikollisjoukko, jolla on kaikki raha, jonka valta voi ostaa, ja kaikki valta, jonka raha voi tarjota, haluaa pitää kiinni täydellä kirjolla maailmanherruudesta.
Historiallisesti, he ovat käyttäneet erilaisia tekniikoita varmistaakseen, että avainhenkilöt, erityisesti poliitikot ja kuninkaalliset, ovat turvallisesti heidän hallinnassaan.
Lahjonta on yksi mahdollisuus, ja monet periaatteettomat ihmiset ovat melko valmiita myymään sielunsa, jos hinta on oikea.
Mutta mitä tapahtuu, jos he alkavat olla liian ahneita tai epäluotettavia? Kuinka monta lahjaa tarvitaan, jotta he pysyvät mukana pitkällä aikavälillä?
Manipulaattorit voivat sen sijaan lainata rahaa kohteelleen saadakseen velallisesta laillisen otteen. Tämä toimii instituutioille, kuten kansallisvaltioille, sekä muuten yksilöille.
Vielä parempi on yhdistää kiristykseen lahjonnan ja lainan käyttö. Kohde yksinkertaisesti houkutellaan ansaan, kuten epäilyttävään seksitoimintaan.
Rikollisilla on todisteet tästä vakavasta rikkomuksesta ja sen tiedoksi tulemisen mahdollisuus hiljentää uhrin loppuelämäkseen.
Viimeisenä keinona on tietysti aina väkivalta ja väkivallan uhka jokaiselle, joka astuu ulos rivistä tai paljastaa salaisuuksia. ”Kuolleet miehet eivät puhu”, kuten gangstereilla on tapana sanoa.
Vaikka maailmanlaajuiset manipulaattorit ovat menestyksekkäästi käyttäneet tämän temppupussin yhdistelmiä vuosisatojen ajan, se on aikaa vievä prosessi.
Eikö olisi helpompaa hallita näiden henkilöiden tarjontaa sen sijaan, että väijyttäisiin jokaista uutta henkilöä, joka saapuu vallan käytäville?
Kun rikollinen salaliitto omistaa jo kaikki olemassa olevat avainhenkilöt valta-asemissa, mikä voisi olla yksinkertaisempaa kuin ohjeistaa heitä nimittämään seuraajakseen seuraavan sukupolven kauko-ohjattuja agentteja?
Nämä voidaan valita ja valmistaa rooliinsa hyvissä ajoin eri ohjelmien kautta.
Tunnetuin näistä on World Economic Forum ja Young Global Leaders -projekti, jonka alkuperän on riippumaton toimittaja Johnny Vedmore jäljittänyt Henry Kissingeriin ja CIA:han.
Mutta groomaus-suunnitelmia samantapaisilla nimillä on runsaasti: nopea Internet-haku paljastaa hämmentävän määrän niitä hämärässä verkostossa, joka leviää paljon Maailman talousfoorumin virallisten rakenteiden ulkopuolelle ja on kuitenkin jotenkin ilmeinen osa samaa laajaa ja kaikenkattavaa über-entiteettiä.
Esimerkiksi Ranskassa ei ole vain ranskalais-amerikkalaisen säätiön Le programme Young Leaders -ohjelma, vaan myös Cambridgen herttuan ja herttuattaren vuonna 2017 käynnistämä Les Young Leaders franco-britanniques -ohjelma, jota Yhdistyneen kuningaskunnan ulkoministeriö tukee.
Itse Iso-Britanniassa vuonna 2014 alkanut Queen’s Young Leaders -projekti, johon osallistuivat Cambridgen herttua ja prinssi Harry, on ”myös tarjonnut apurahoja nuorisojohtoisille ja nuorisokeskeisille organisaatioille Bangladeshissa, Jamaikalla, Sierra Leonessa, Salomonsaarilla, Iso-Britanniassa ja Sambiassa”.
Mutta on myös edesmenneen kuningattaren edesmenneen aviomiehen perustama Commonwealth Future Leaders, ”rajojen yli ulottuva verkosto… joka kattaa 54 maata ja sektoria epävirallisista yhteisöjärjestöistä ammattiliittoihin ja akateemisesta yhteisöstä yksityiseen ja julkiseen sektoriin”.
Ja tätä ei pidä sekoittaa Lontoossa toimivaan Future Leaders Network Ltd:hen, ”voittoa tavoittelemattomaan organisaatioon, jonka tavoitteena on löytää ja kehittää seuraavan sukupolven sosiaalisia, poliittisia ja taloudellisia johtajia”.
Sen ”ylpeästi tuotettu” Y7 vaikutusraportti paljastaa ”Tunnustukset”-osiossa sivulla 82, että Future Leaders Network -verkostoa sponsoroi, kukapa muu kuin rokotevalmistaja AstraZeneca.
Uudessa-Seelannissa on myös ilmeisesti edelliseen liittymätön Future Leaders -projekti. Tätä johtaa Inspiring Stories -niminen yksikkö: ”Olemme Kiwi-hyväntekeväisyysjärjestö, joka on perustettu rohkealla visiolla tukea nuoria muuttamaan maailmaa. Nyt kymmenen vuotta eteenpäin ja olemme sukupolvien välinen vaikuttamisliike.”
He lisäävät: ”Juridisesti olemme hyväntekeväisyysjärjestö, mutta toimimme kuin yritys.”
Ihan totta!
Italian Young Leaders -projektia rahoittavat Lazion alue ja Euroopan komissio, ja sen organisoi SOS Europa, ”riippumaton yhdistys”, jonka ovat akkreditoineet European Voluntary Service -vapaaehtoispalvelu ja European Solidarity Corps -joukot, EU:n rahoitusohjelma.
Asia 21 Young Leaders -ohjelmaa johtaa Asia Society, josta saamme tietää, että sen ”perusti John D. Rockefeller 3. vuonna 1956”.
Tietyn tason alapuolella täytyy olla miljoonia marionetteja, jotka palvelevat maailmanlaajuista rikossyndikaattia tietämättä itse, mitä he tekevät.
Ylhäältä harjoitettu ohjaus kulkee useiden kerrosten läpi, joten koko todellisuus ei ole helposti näkyvissä alhaalta.
Kuvittele joku, joka on ollut monta vuotta mukana jonkinlaisessa radikaalissa kampanjaryhmässä tai poliittisessa järjestössä. Tämä nainen kuvittelee ajattelevansa ja toimivansa puhtaasti omasta oikean ja väärän tuntemuksestaan, huomaamatta tapaa, jolla hän antaa organisaation julkaisujen ja toiminnan ohjata itseään tiettyihin suuntiin.
Hän luulee taistelevansa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, kohtuullisuuden, paremman maailman puolesta lapsilleen ja lastenlapsilleen.
Hän ei tiedä, että tätä organisaatiota hallitseva mieshenkilö (sekä luultavasti useat hänen luutnanttinsa) työskentelee tiedustelupalveluissa.
Tätä miestä eivät motivoi samat ihanteet kuin naista. Hänet asetettiin organisaatioon valvomaan, hallitsemaan ja manipuloimaan sitä työnantajiensa etujen mukaan.
Hänen työnantajansa on valtio. Mies siis kuvittelee toimivansa tuon valtion ja todellakin kansakunnan etujen mukaisesti. Hänen motivaationsa on hänen mukaansa suojella tuon kansakunnan kansaa ja sen instituutioita, sen demokratiaa ja elämäntapaa kumouksellisen uhan varalta.
Kuten nainen, hän ajattelee työskentelevänsä yhteisen hyvän puolesta.
Hän ei tiedä, että hänen tiedustelupalvelunsa ja valtiokoneisto, johon se kuuluu (kutsutaan nimellä ”The Crown” Yhdistyneessä kuningaskunnassa) eivät todellakaan toimi kansakunnan etujen hyväksi, käsitetään se sitten miten tahansa.
Se on itse asiassa jo pitkään ollut kokonaan sen pienen jengin hallussa, joka ylläpitää globaalia vedätystä, jota kutsumme järjestelmäksi.
Hän ei ole manipuloinut radikaalia kampanjaryhmää sen valtion puolesta, jolle hän on uskollinen, vaan rikollisten puolesta, jotka käyttävät tämän valtion (ja muiden valtioiden ja erilaisten kansainvälisten instituutioiden…) valtavia resursseja omiin tarkoituksiinsa.
Sen lisäksi, että nämä rikolliset käyttävät lahjontaa, pelkoa, kiristystä ja groomausta saadakseen täydellisen hallintansa, he käyttävät myös miljoonien pahaa aavistamattomien ihmisten hyviä motivaatioita, myönteistä energiaa (kaikenlaisilla aloilla, jotka ovat aivan erilaisia kuin hypoteettinen esimerkkimme), käyttäen monia petoksen kerroksia huijatakseen heidät seuraamaan agendaansa.
Jotta tämä toimisi, on tärkeää, että uhrit pysyvät illuusion loukussa, että he edelleen ajattelevat olevansa hyvän puolella, olipa se sitten sosiaalista oikeudenmukaisuutta tai kansallista hyvinvointia.
Mutta mitä tapahtuu, jos nukkemestarit tarpeettoman kiireen tai paniikin vuoksi laiminlyövät siitä huolehtimisen, miten he suorittavat manipulointiaan?
Mitä tapahtuu, jos he vetäisivät naruja liian rajusti, lähettäen epävakauden väreitä hallinnan rakenteidensa läpi?
Mitä tapahtuu, kun alhaalla olevat pienet ihmiset katsovat huolestuneena ylös ja kaukana ylhäältä näkevät ensimmäisen vilauksensa synkkää kättä, joka on hallinnut heidän toimintaansa koko ajan?
Mitä tapahtuu, jos he eivät pidä lainkaan näkemästään?
Saatamme hyvinkin saada siitä selvää!
Artikkelin on kirjoittanut Winter Oak 6.9.2022 ja se on luvalla suomennettu sekä julkaistu Rakkausplaneetan sivuilla.
Alkuperäisen artikkelin löydät täältä:
winteroak.org.uk: Puppets of Power
