Toukokuussa 2020 kirjoittamani blogiartikkeli ”Kuka pelkää koronaa?” päättyi kysymykseen: ”Jos ei olisi hallituksen lähes yhdessä päivässä luomia rajoituksia ja valtamedian pelkoa herättävää uutisointia, joiden tarkoitus on lähinnä lähettää viestiä tilanteen valheellisesta karmeudesta, luuletko, että huomaisit elämässäsi mitään eroa entiseen eli aikaan ennen COVID-19 plandemiaa?” Ihmisistä suuren osan eläessä edelleen hallinnon ja valtavirtamedian propagandan luomassa harhassa ja kollektiivisessa transsissa, on korkea aika tutustua valepandemian markkinointiin sekä käynnissä olevaan psykologiseen operaatioon, jossa käytetään hyödyksi tehokkaita ehdollistamisen ja ohjelmoinnin menetelmiä eli synkkiä tapoja, joilla tavallinen kansa manipuloidaan uskomaan virheelliseen tietoon ja Covid-valheisiin.
Mikäli hallitsee radiota, lehdistöä, koulua, kirkkoa, taidetta, tiedettä, elokuvaa – totuus voidaan muuttaa valheeksi, jokainen järjettömyys perusteeksi.
Tekaistun pandemian suunnittelu on vaivatonta, kunhan toteutat sen markkinoinnin eli ”Tarinan tappavasta viruksesta” oikein ja muistutat siitä 24/7, jotta kukaan ei vain unohda illuusion olemassaoloa. Tammikuussa 2019 belgialainen valtuutettu Marc Van Ranst piti luennon Pandemic Preparedness Stakeholders konferenssissa Lontoossa aiheenaan median merkitys tietyn agendan eteenpäin sysäämisessä ja esimerkkinä oli vuoden 2009 H1N1 influenssa Belgiassa. Hänen luentonsa alkaa hetkestä, jolloin WHO julistaa käsikirjoituksen mukaisesti pandemian eli maanosien yli ulottuvan epidemian.
- Ensimmäinen päivä on äärettömän tärkeä median kannalta: on yksi ainoa mahdollisuus tehdä asiat oikein. Tietyn sanoman samanaikainen julkaiseminen lööpeissä ja valtamediassa tyyliin ”yksi ääni, yksi viesti” on yksinkertaisen tehokasta suoramainontaa. Äänen kasvoksi voidaan valita kansalle neutraali henkilö, joka ei omaa muun muassa poliittisia yhteyksiä, mutta jonka titteli kuulostaa asiantuntevalta. Tämä henkilö on heti alusta alkaen, eritoten markkinoinnin ensimmäisinä päivinä, kaikkialla näkyvästi median huomion kohteena. Näin median ei tarvitse etsiä vaihtoehtoisia henkilöitä julkisuuteen ja kampanja pysyy yhdenmukaisesti hallinnassa.
- Pandemialle annetaan selkeä ja tunnistettava kansainvälinen nimi, jolloin markkinointi on yhtenevää kaikkialla maailmassa.
- Markkinoinnin ensimmäiset viikot etenevät vaivatta, vastustus on vielä lähes olematonta ja ihmiset haluavat uutisia. Media voi julkaista monia eri artikkeleita aiheen ympäriltä, kuten uutisia maailmalta tai edellisten pandemioiden tiimoilta ja ylläpitää siten narratiiviaan. Kaikki median muodot käytetään yhtenäisessä markkinoinnissa hyväksi radioaaltoja myöten.
- Esimerkissään Marc Van Ranst käsitteli pandemiaa vuodelta 2009, jolloin sosiaalinen media ei ollut vielä nykyisissä mittasuhteissaan, joten tämän mediakanavan käytöllä ei tuolloin ollut juurikaan vaikutusta. Tänä päivänä tilanne on aivan toinen sosiaalisen median ollessa sekä markkinointi- että sensuurialusta.
- Vastaa päivän kysymykseen! Pandemian markkinointi saa aikaan huolestuneisuutta kansalaisissa, joten vastaamalla siihen liittyviin, toissijaisiin kysymyksiin, luodaan kuvaa siitä, että mediassa ratkaistaan ongelmia ja se tekee kaikkensa ajanmukaisen tiedottamisen suhteen. Näin myös pandemian päivittäinen markkinointi on taattu.
- Joku sairastuu! Pandemian markkinointia pidetään yllä myös tulevaisuutta ennustamalla, näin saadaan aikaan ennakkouutisia ja ilmiselvän ennustuksen toteutuessa luodaan luottamusta kansalaisiin ja toisto lisää mainoksen muistamista huomioarvoa enemmän.
- Joku kuolee! Ennustuksia laaditaan muiden maiden tilanteeseen ja menneiden vuosien influenssakuolemiin pohjautuen, jolloin ne ovat sangen realistisia. ”Kuolemantapauksista puhuminen on tärkeää, koska kun puhut niistä, ihmiset ovat, että vau, influenssaan kuolee ihmisiä, ja se on tärkeä asia tuoda esiin.” Parin päivän kuluttua edellisestä ennustuksesta markkinoidaan maan ensimmäistä kuolemantapausta pandemiaan liittyen.
- Seuraavaksi mediassa kehutaan maan hallituksen ym. lähestymistapaa pandemiaa kohtaan, mutta ”meidän on oltava valmiina huonompiinkin skenaarioihin”.
- Sitten edetään pandemian markkinoinnissa kriittisyyden vaiheeseen tyyliin ”hallitus ei tee tarpeeksi”, ”tuleeko rokote ajoissa” ja ”rokotetta ei ole riittävästi – ota se heti, kun mahdollista”. Kriittisyydellä markkinoinnista saadaan aikaiseksi aina myös jatkomarkkinointia, eritoten rokotteen kampanjoinnin merkeissä: on tärkeää, että riskiryhmät saavat rokotteen ensimmäisenä jne.
- Esimerkissä olleen pandemian ja rokotteiden markkinointi päättyikin siihen, kun rokotukset olivat saatettu vauhtiin eli markkinoinnin tavoite saavutettu.
Tällainen median avulla toteutettu ilmiömäinen ihmisten mielenmuokkaus on itse asiassa kollektiivisen uskomusjärjestelmän luomista väestössä. Mikä tahansa asia voidaan markkinoida siten, että sitä toistamalla muistutetaan jatkuvasti vallitsevasta agendasta, kuten ”Koronakevään kissanäyttely”, ”Hevostalleilla riittää harrastajia myös korona-aikana” tai ”Aira Samulin, 93, teki viruksentappotanssin”. Toisto on todellakin yksi perusteellisimmista mielenhallinnan tekniikoista ja lukuisat mediat toteuttavat tätä tekniikkaa varsin tehokkaasti aina siihen pisteeseen saakka, kun valheesta tulee uusi tietämys ihmisille. Kuinka turvatonta ennen valepandemiaa olikaan liikkua kodin ulkopuolella nyt eri palvelujen tarjoajien korostaessa turvallisuutta toimissaan ja liiketiloissaan…
Hallitukset rakastavat pandemioita. Ne rakastavat pandemioita samasta syystä, kun ne rakastavat sotia. Koska se antaa heille mahdollisuuden määrätä väestölle valvontaa, jota väestö ei muuten koskaan hyväksyisi – suuret instituutiot ja mekanismit tottelevaisuuden orkestroimiseksi ja langettamiseksi.
Toinen tiedotusvälineiden taktiikka on samaistaa korona ja sen varjolla toteutetut toimenpiteet, esimerkiksi näin: ”WHO pelkää, että koronapandemia pudottaa puolitoista miljoonaa ihmistä köyhyyteen”, ”Pikkuruinen kahvila on sinnitellyt koronan kourissa urheasti”, ”Koronavirus keskeyttää jalkapallon, koripallon ja salibandyn sarjoja” tai ”Koronakevät perui loppuunmyydyt keikat”. Syntipukiksi nimetään valheellisesti olematon pandemia politiikan sijaan, jolloin näiden asioiden tahallisella erottamisen huomiotta jättämisellä hallitusten koronanvastaiset toimet muutetaan väistämättömiksi ja ilman vaihtoehtoja oleviksi eli niitä ei enää kyseenalaisteta. Ihmiset unohtavat erottelukyvyn, järkisyyt sekä perusteet ja hyppäävät aivopestyinä agendan pyörteisiin.
Huomattava osa ihmisistä ei edelleenkään tunne riittävästi henkilökohtaista uhkaa. Henkilökohtaisen uhkan koettua tasoa on lisättävä tyytymättömien ihmisten keskuudessa käyttämällä lujasti iskevää emotionaalista viestintää.
Tämä median välityksellä tapahtuva yksilöllisen ihmismielen hyvän hengen alasajo ei ole lähelläkään vahingossa tapahtuvaa. Onnistuneen propagandan lähtökohtana on nimenomaan massayleisö, yleisö, joka koostuu ryhmistä, ei yksilöistä. Näin käynnistetään siis jatkuva propagandakampanja, jonka lopullinen tarkoitus on ylhäältä alaspäin suunnattu valvonta lukemattomiin ihmisryhmiin järjestettyihin ihmisiin. Myrskyisä propaganda melkein kaikilla media-alustoilla on vain sumuverhoa, jonka takana yksi kansalaisten perusoikeus toisensa jälkeen kumotaan ja erilaisista pakkotoimenpiteistä tehdään laillisia. Tästä Suomessa yhtenä viimeisimpänä esimerkkinä on tartuntatautilaki ja esitys tämän lain muuttamisesta entistä ankarammaksi, jolloin lainsäädännön varjolla pystytään toteuttamaan mielivaltaisia pakkokeinoja. Vaikuttaa selvältä, että COVID–19 on vain tekosyy valvonnan lisäämiseksi sekä yksilöllisen vapauden poistamiseksi: kyse ei ole koronasta, kyse on kontrollista.
Valheesta ei tule totuutta, väärästä ei tule oikeaa eikä pahuudesta tule hyvää vain sen vuoksi, että valtaosa hyväksyy sen.
Ympäri maailmaa käytetään siis hyväksi sangen harvalukuisten tahojen omistuksessa olevaa valtavirtamediaa ja sosiaalista mediaa sekä vääristynyttä ”faktojen tarkistusta” ja sensuuria plandemiaviestiä ylläpitäessä ja eteenpäin viedessä – ja se toimii, koska käsikirjoituksessa on otettu kaikki huomioon, ennen kaikkea äärettömän tärkeät psykologiset ”harhauta, hajoita & hallitse” metodit. Paras tapa koko maailman kaasuvalottamiseksi on kuuluttaa massoille julki suurilla media-alustoilla pelottavaa ja hämmentävää informaatiota siten, että kenellekään ei tarjota mahdollisuutta kyseenalaistaa laskelmoituja median viestejä. Näin tämän yksipuolisen informaation vastaanottajista tehdään uhreja, jotka keskittyvät kinastelemaan keskenään itsenäisen tiedonhankinnan sijaan. Tämä median kautta tapahtuva väestön manipulointi sekä eritoten tietoinen pelon, sosiaalisen hylkäämisen ja häpeän tunteiden lisääminen eli sovelletun käyttäytymispsykologian hyväksikäyttö on rikkomus eettisiä sääntöjä kohtaan ja valtioiden sekä useiden muiden instanssien perusteettomien rajoitusten noudattamiseen pakottaminen on rikkomus koko ihmiskuntaa vastaan.
1960-luvulla tehtiin psykologisia kokeita, joissa selvisi muun muassa, että jos pommitat ihmiskohteita alinomaa pelkoviesteillä, enintään kahdessa kuukaudessa suurin osa kohteista ovat täydellisesti aivopestyjä uskomaan vääriä viestejä. Aina siihen pisteeseen saakka, että näytettäessä mikä määrä tahansa selkeää, vastakkaista informaatiota ei muuta heidän mieltään.
Artikkeli on alunperin julkaistu 16.2.2021 Energiakeskus Indigon sivuilla ja siirretty 1.9.2022 Rakkausplaneetan sivuille.
