Kaikki tykkäävät uskoa, että heidän ajatuksensa ja tunteensa, näkemyksensä ja päättelynsä ovat yksinomaan heidän omiaan. Uskomme todellakin, että ajatuksemme ja tunteemme kaikesta tulevat omien päidemme sisäpuolelta, perustuen oman älykkään analyysimme päättelyyn eivätkä ole millään tavoin vaikutettavissa ulkopuolisilla yrityksillä pakottaa noita johtopäätöksiä tulemaan meille suunnitellusti. Hylkäämme heidät, jotka sanovat meille, että olemme kaikki upotettuja kirjaimelliseen vaikutusvallan ja manipulaation mereen, väittäen, että olemme aivan liian älykkäitä, jotta tällaiset ilmeiset juonet huijaisivat meitä. Silti, todisteet ovat ylivoimaisia siitä, että meidät on indoktrinoitu passiiviseen orjuuteen.
Olemme tottuneet hyväksymään hyväksymättömän normaalina, niin hyväksikäyttöön ja väärinkäyttöön tottuneina, komenneltuina ja halveksittuina, lyötyinä, valehdeltuina, petettyinä, saalistettuina ja kiusattuina sekä yritysten että hallituksen tahoilta, että yksinkertaisesti jännitämme itsemme iskuja varten, kun ne tulevat, ja sitten, pahoinpideltyinä, jatkamme päiväämme tavalliseen tapaan. Emme enää odota oikeudenmukaista kättelyä. Tämä on uusi normi.
*************************************
Valta on siirretty kansalta varakkaille erityisille eturyhmille ja yritystoiminta on soluttautunut hallitukseen siinä määrin, että ne ovat yksi ja sama. Kaikki maalaisjärkiset rajoitukset, jotka estivät yrityksiä tulemasta ahnaiksi, riehuviksi pedoiksi, on poistettu kirjoista, ja nyt meille valehdellaan, meitä huijataan ja väärinkäytetään säännöllisesti suuryritysten ja suurten instituutioiden tahdosta emmekä voi puolustaa itseämme. Hallituksemme nimittää sitä sääntelyn purkamiseksi ja vapaaksi yrittämiseksi. Se ei ole mitään sellaista. Se on rikollinen noutopöytä ja me olemme jonkun muun ilmainen lounas.
Olemme tulleet tietoisiksi siitä, että demokratiamme on huijausta ja äänestäminen on ontto ja turha harjoite. Emme valitse ehdokkaita tai sitä, mitä he tekevät, kun heidät valitaan, ja valitsemamme ihmiset ovat yhä vähemmän kiinnostuneita tekemään oikeita asioita meille tai tekemään oikein yhtään mitään. Oma hallituksemme kohtelee meitä epäolennaisina ja se on uusi normi.
*************************************
Opimme hitaasti omakohtaisesti, että tähän hallitukseen luottamisesta on tullut naiivia ja hyödytöntä. Olemme törkeän tietämättömiä hallituksen kiireellisimmistä, tärkeimmistä ja olennaisimmista asioista, koska media on myös hallitus ja kaikki mitä he tekevät, on vain valehtelua. Tietojen saaminen on jättimäinen vaivannäkö, ja se on myös tyrmistyttävää. Silti miljoonat ja miljoonat meistä, joiden tarvitsee vain nousta seisomaan ja alkaa huutaa, eivät silti tee mitään. Monet tuovat yhä esiin tekosyitä hallitukselle, ja monet ovat edelleen sitä mieltä, että seuraava presidentti korjaa kaiken. Yleisesti ottaen olemme valtava kansakunta voitettuja, kukistettuja, hermostuneita, tietämättömiä, eristäytyneitä, halvaantuneita ihmisiä, joilla ei ole aavistustakaan siitä, mitä tehdä.
*************************************
Me kaikki käymme koulua neljätoista yhtenäistä vuotta, istuen hiljaa tuoleillamme, kasvot eteenpäin, opettajaa kuunnellen, mutta ilman sananvaltaa siihen, mitä me kuuntelemme. Hyväksymme niiden julistukset, jotka seisovat edessämme ikään kuin he olisivat mestareitamme, istuen heidän komennossaan ja kuunnellen heidän kertoessaan meille, että he ovat sääntöjen tekijöitä, jotka tietävät paremmin kuin me, mikä on meille hyväksi ja mitä vaaditaan. Hyväksymme velvollisuutemme olla kuuliaisia ja myönnymme hiljaa kaikkeen, mitä he asettavat eteemme. Vaikka vihaisimme sitä, kannatamme sitä silti.
Koulussa hyväksymme oman voimattomuutemme ehdot ja laillisesti vaaditun tottelevaisuutemme auktoriteeteille ilman harkintaa siitä, että kukaan ei ole isäntämme, ja että meidän ei tarvitse myöntyä mihinkään, jos päätämme niin. Mutta järkevillä ajatuksilla, kuten tuolla, on vastaava indoktrinaatio, joka sanoo meille, että millään epävarmoilla ehdoilla laiminlyöntimme mukautumiseen ja tottelemattomuuteen on vakiintunut rangaistuksen peruste. Tottelemisessa epäonnistuminen on niin vakava rikkomus, että saatamme jopa päätyä vankilaan.
Vaadittu mukautuminen ei ole pieni asia, se otetaan erittäin vakavasti niiden toimesta, jotka haluavat alistumistamme. Meidän pitäisi ihmetellä, miksi näin on ja miten se sopii vapauden ja demokratian ajatukseen.
Onko tämä todella meille paras tapa? En näe, miten heidän tavallaan tekeminen on hyödyttänyt meitä lainkaan viimeisen puolen vuosisadan aikana. Eikö se ole todella paras asia vain heille, jotka haluavat meidän syvästi ehdollistuvan hyväksymään toisten auktoriteetti elämässämme? He, jotka eivät halua meidän puhuvan heille tasavertaisina, muutoin vaatisimme oikeudenmukaista palkanmaksua työstämme ja koko joukon asioita, joiden kanssa meillä olisi paljon parempi olla kuin ilman. Silti uskomme, että seisomaan nouseminen ja meille oikeudenmukaisuuden vaatiminen on tottelematonta tai törkeää. On erittäin huonoa käytöstä vaatia sitä, mikä on oikein ja tasapuolista. Epäoikeudenmukaisiin olosuhteisiin taipumisesta on nopeasti tulossa laitonta kieltäytyä. Se, että ei ole valinnanvaraa näyttää olevan uusi ”vapaus”.
Kun omien etujemme puolustaminen tuntuu meille epämukavalta, kun eri mieltä oleminen on rikollinen teko, olemme ehdottomasti indoktrinoituja orjamaisuuden pisteeseen.
Meidät on vahvasti ehdollistettu reagoimaan vihjeisiin lukemattomista symboleista ja logoista, äänitärppeihin ja kuviin, monimutkaisen juonikkaisiin monen miljardin dollarin mainoskampanjoihin ja suureen mediaan, popmusiikkiin, elokuviin ja vaalikampanjoihin. Jopa uutistoimittajan äänen sointi laukaisee heti sopivan ajattelutavan ja asettaa meidät asianmukaiseen vastaanottotilaan. Nämä vihjemerkit eivät saa aikaan vain ehdollista vastinetta, vaan ne myös herättävät vastaavan syvemmän massojen indoktrinaation.
Valtavat vihjeet hallitsevat elämäämme, asiantuntevasti muotoiltuina ja suunniteltuina tarttumaan meihin monella tasolla ja saamaan meidät uskomaan, että olemme todellisia osallistujia itsehallinnon prosessissa. Mutta se on vain harhaa, koska hyvin harvat meistä ovat luoneet mitään osaa maailmasta, jossa elämme. Emme ole osallistujia, meidät pakotetaan hyväksymiseen ja sysätään yksimielisyyteen, annetaan jopa jokaisesta argumentista ”molemmat” puolet valittavaksi. Kaukana siitä, että annetut puolet edustaisivat etujamme, tarpeitamme ja elämäämme: tarjotut vaihtoehdot eivät ole antamassa meille valinnan mahdollisuutta vaan estämässä meitä valitsemasta kaikista muista vaihtoehdoista, joita meille ei anneta. Näkemykset ja todellisuudet, jotka heijastavat suoraan omaa etuamme, karkotetaan näkymättömästi epäoleelliseen olemattomuuteen.
Sen sijaan, että tunnistaisimme juonen, sisäistämme uskomuksen, että jos he eivät puhu siitä, sillä ei varmaan ole väliä. Ajattelemme yhtiöitettyä mediaa virallisuuden edustajina, kun totuus on, että ainoa asia, joka on virallista, on oma näkemyksemme asioista.
Koko kakofoninen hullujenhuone, jossa elämme, on olemassa muiden halusta, jotka hyötyvät suuresti, kun he rakentavat heidän versiotaan maailmasta. Maailmaa, joka sopii heidän etuihinsa, ei meidän. Maailmaa, joka hyödyttää heitä itseään, josta meillä ei ole juuri mitään sanottavaa, mutta josta me maksamme kaikkinensa. Olemme maksaneet kaikista asioista, joita näemme ympärillämme, olemme maksaneet jokaisen pennin, joka tekee rikkaista rikkaita, mutta kuinka paljon hyödymme mistään siitä? Yhtiömuotoiset entiteetit ovat kasvaneet vauraiksi ja rikollisesti mahtaviksi yli ymmärryskykymme, sillä välin me työskentelemme kovemmin ja pidempään ja saamme yhä vähemmän ja vähemmän takaisin kaikesta. Silti pidämme tätä kaikkea normaalina.
Todellisuus on, että olemme hyvin syvästi aivopestyjä siihen, keitä ja miten olemme – niin paljon, että pelkkä ajatus ojentautua yli rajojen, joissa elämme, on liian pelottava ajatus pohdittavaksi.
Onko tämä kaikki vain täysin hämmästyttävää sattumaa? Itse ajattelevien ihmisten kansa, jotka päätyivät kaikki täsmälleen samoihin johtopäätöksiin, joita ei useinkaan voida edes perustella muilla todisteilla kuin sillä, että uskomme jotenkin siihen, mitä uskomme, ja siksi väitämme, että sen on oltava oikein. Sopeudumme niin monin tavoin, emme omasta suostumuksestamme, vaan siksi, että meidät on johdatettu hyväksymään ja jopa haluamaan mukautumista, näkemään konformismi tarpeellisena ja hyvänä. Meidät on aivopesty kauttaaltaan. Jos olemme valmiita kohtaamaan tämän ja sitten päättämään, haluammeko jatkaa indoktrinoituina olemista, olemme ainakin tehneet tarpeeksi sanoaksemme, että olemme olleet rehellisiä itsellemme.
Perjantaina 18. heinäkuuta, 2008.
Luvalla suomeksi käännetty artikkelista The Purveyors of Doctrine are Inside Your Head (The Killing Games, The Dot Connector Library, Book 4, 2016), jatkuu osassa 2/3. Käännösartikkeli on alunperin julkaistu 24.9.2021 Energiakeskus Indigon sivuilla ja siirretty Rakkausplaneetan sivuille.
