Rikkaiden vatsat turpoavat edelleen nälän selästä

Colin Todhunter
0 kommenttia

Se on nollasummatilanne. Rikkaat ryöstävät köyhiltä turvottaakseen heidän kassalippaitaan – ja vatsaansa.

Huhtikuussa 2022 Oxfam raportoi kauhistuttavasta mahdollisuudesta, että yli neljännes miljardi ihmistä joutuu äärimmäiseen köyhyyteen pelkästään vuonna 2022.

Tammikuun 2021 raportissaan ”The Inequality Virus – Eriarvoisuuden virus” se totesi myös, että maailman miljardöörien varallisuus kasvoi 3,9 miljardilla dollarilla 18. maaliskuuta ja 31. joulukuuta 2020 välisenä aikana. Heidän kokonaisvarallisuutensa oli silloin 11,95 miljardia dollaria, mikä on 50 % kasvu vain 9,5:ssä kuukaudessa.

Oxfamin analyysin mukaan 13 IMF:n 15:stä lainaohjelmasta, joista neuvoteltiin toisen COVID-vuoden aikana, vaati uusia säästötoimenpiteitä, kuten ruoka- ja polttoaineveroja tai menoleikkauksia, jotka voivat vaarantaa elintärkeät julkiset palvelut.

Oxfam ja Development Finance International (DFI) paljastivat myös, että 43 Afrikan unionin 55:stä jäsenvaltiosta kohtaa julkisten menojen leikkauksia yhteensä 183 miljardilla dollarilla seuraavien viiden vuoden aikana.

Maailman köyhimpien maiden oli määrä maksaa 43 miljardia dollaria velkoja vuonna 2022, mikä voisi muuten kattaa niiden elintarvikkeiden tuontikustannukset. Hallitukset kaikkialla maailmassa ovat nyt suurelta osin kansainvälisten velkojien hallinnassa sen jälkeen, kun COVID-politiikat johtivat (tarkoituksella) usean biljoonan dollarin maailmanlaajuiseen velkakriisiin.

Samaan aikaan öljy- ja maakaasujättiläiset raportoivat ennätyksellisistä voitoista.

Sama koskee maailman suurimpia maatalousyrityksiä. Vuodesta 2020 lähtien ne ovat tehneet enemmän voittoa kuin YK:n arvion mukaan summa, joka voisi kattaa maailman haavoittuvimpien perustarpeet.

Greenpeace Internationalin helmikuussa 2023 julkaisema raportti ’Food Injustice 2020-2022’ paljastaa rehottavan voiton tavoittelun aikana, jolloin sota ja sulkutilat ovat vaikuttaneet elintarviketurvaan kaikkialla maailmassa.

Kaksikymmentä vilja-, lannoite-, liha- ja maitoalan yritystä toimitti osakkeenomistajilleen 53,5 miljardia dollaria tilivuosina 2020 ja 2021. Samaan aikaan YK arvioi, että 51,5 miljardia dollaria riittäisi tarjoamaan ruokaa, suojaa ja hengenpelastusapua maailman heikoimmassa asemassa oleville 230 miljoonalle ihmisille.

Greenpeace Internationalin kampanjoija Davi Martins sanoo, että olemme todistamassa valtavaa vaurauden siirtoa muutamille rikkaille perheille, jotka omistavat maailmanlaajuisen ruokajärjestelmän. Tämä tapahtuu aikana, jolloin suurimmalla osalla maailman väestöstä on vaikeuksia saada toimeentulonsa.

Martins sanoo:

Nämä 20 yritystä voisivat kirjaimellisesti pelastaa maailman 230 miljoonaa heikoimmassa asemassa olevaa ihmistä ja heillä olisi miljardien voitot ylimääräisenä vaihtorahana. Enemmän maksaminen muutamien elintarvikeyhtiöiden osakkeenomistajille on järkyttävää ja moraalitonta.

Raportti kattaa ajanjakson 2020–2022, jolloin COVID käytännöt olivat voimassa ja sota Ukrainassa oli alkanut. Raportissa tarkasteltiin 20 suurimman maatalousyrityksen voittoja ja sitä, kuinka moniin ihmisiin on vaikuttanut ruokaturvattomuus sekä elintarvikkeiden hintojen äärimmäinen nousu ympäri maailmaa.

Nämä ”nälkäkeplottelijat” käyttivät kriisejä hyväkseen saadakseen groteskeja voittoja. He syöksivät miljoonia nälkään samalla, kun he tiukensivat otettaan maailmanlaajuisesta elintarvikejärjestelmästä. Yksi mainituista yrityksistä on Cargill, jonka omistaa 14 miljardööriä.

Yhdessä Archer-Daniels Midlandin, Bungen ja Dreyfusin kanssa Cargill hallitsee yli 70 % maailman viljakaupasta. Yhdelläkään näistä yrityksistä ei ole velvollisuutta paljastaa, mitä he tietävät maailmanlaajuisista markkinoista, mukaan lukien omat viljavarastot.

Alla on Greenpeace International -raportin taulukko, jossa luetellaan sen tutkimuksessa mukana olleet 20 yritystä. [TTM-tuotot kuvaavat tuloa, jonka yritys ansaitsee liiketoiminnan 12 kuukauden aikana.]

Greenpeace havaitsi, että läpinäkyvyyden puute varastoidun viljan todellisista määristä Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen jälkeen oli keskeinen tekijä, joka ruokkii elintarvikemarkkinoilla keinottelua ja hintojen nousua.

Markkinoiden ja hintojen manipuloinnin lisäksi nämä yritykset ruokkivat myös elintarviketurvattomuutta työntämällä pienviljelijät ja paikalliset tuottajat ulos järjestelmästä. Pienviljelijät itse asiassa ruokkivat suurimman osan maailmasta, toisin kuin teolliset maatalousyritykset, joita globaali maatalousliiketoiminta palvelee (ja joskus omistaa).

Globaalit maatalousyritykset eivät koskaan kyllästy kertomaan poliittisille päättäjille, että heidän toimintansa on välttämätöntä maailman ruokkimisen ja elintarviketurvan takaamiseksi. Mutta päinvastainen on totta.

Ne synnyttävät nälänhätää, sairauksia ja aliravitsemusta tai edistävät niitä, syrjäyttävät maaseutuyhteisöjä, tuhoavat pienviljelijöiden maatalouden, asettavat viljelijät siemen- ja kemikaalijuoksumatoille sekä tuhoavat ja saastuttavat ekosysteemejä.

Sen lisäksi, että ne tyhjentävät tai valtaavat keskeisiä instituutioita agendansa eteenpäin viemiseksi, ne yhdistävät harhaanjohtavasti globaalien toimitusketjujensa vahvistamisen ja laajentamisen (tuhoamalla niin tehdessään alkuperäiskansojen tuotantojärjestelmiä) maailman ruokatarpeiden palvelemiseen (katso näihin asioihin liittyen ’Food, Dependency and Dispossession: Resisting the New World Order’ Centre for Research on Globalization (CRG) verkkosivuilla).

Näin laajamittaisen voiton tavoittelun estämiseksi ja elintarvikehuollon ja -tuotannon haavoittuvuuden vähentämiseksi häiriöille (sota, energiapula jne.) tarvitaan hajautettua elintarvikejärjestelmää, joka perustuu lyhyisiin toimitusketjuihin. Tämä perustuisi pienviljelijätalouden lokalisoinnin ja vahvistamisen periaatteille. Tämä tarkoittaa elintarvikeomavaraisia yhteisöjä, joissa paikalliset ihmiset ottavat omistukseensa siemenet, maan ja veden (kansainyhteisö) ja hallitsevat sitä, mitä tuotetaan ja miten se tuotetaan.

Hallitusten ja päättäjien on toimittava nyt suojellakseen ihmisiä jättimäisten maatalousyritysten aiheuttamilta väärinkäytöksiltä. Greenpeace väittää, että ilman globaalin elintarvikejärjestelmän sääntelemistä ja yritysten kontrollin otteen löysäämistä nykyinen eriarvoisuus vain syvenee. Se lisää, että meidän on muutettava elintarvikejärjestelmää – sen epäonnistuminen maksaa miljoonia ihmishenkiä lisää.

Greenpeacen raportti lisää painoarvoa kansainvälisen, kansallisen ja paikallisen tason hallituksille vaadituille vaatimuksille lopettaa yritysten hallinta ja monopoli elintarvikejärjestelmässä ja luoda kansainvälinen kauppajärjestys, joka perustuu yhteistyöhön ja ihmisoikeuksiin kilpailun ja pakottamisen sijaan.

Artikkelin on kirjoittanut Colin Todhunter ja se on julkaistu OffGuardian sivuilla 28.3.2023 sekä luvalla suomennettu ja julkaistu Rakkausplaneetan sivuilla.

Alkuperäisen artikkelin löydät täältä:
off-guardian.org: Bellies of the Rich Swell Further on the Back of Hunger

Artikkelin kirjoittajan e-kirjan ’Food, Dispossession and Dependency. Resisting the New World Order’
voit lukea ilmaiseksi täältä:
globalresearch.ca: Food, Dispossession and Dependency. Resisting the New World Order

Print Friendly, PDF & Email

Aiheeseen liittyvät artikkelit

TOTUUDEN LÄHTEILLÄ TIETOISUUTTA KASVATTAMASSA.

Myytit & mysteerit

Terveys & hyvinvointi

Ympäristö & luonto

Historia & arkisto

Tiede & teknologia

Elonkehrä

Mielenvapaus
& tietoisuus

Filosofia &
psykologia

© Rakkausplaneetta.