Talouden hallittu purkaminen

James Corbett
0 kommenttia

Jos et ole huomannut, maailmantalouden pyörät putoavat juuri nyt.

Olemme kaikki alkaneet tuntea toimitusketjun häiriöiden ja nousevien energiakustannusten sekä taloudellisen epävarmuuden ja inflaation – puhumattakaan stagflaatiosta, kutistumisflaatiosta ja deflaatiosta – mutta tämä viime viikko on todella takonut kohtaamamme kriisin laajuuden. Näyttää siltä, ​​että jokainen päivä tuo mukanaan uutisia uudesta viiden hälytyksen talouspalosta.

Dow uppoaa. Loonie (Kanadan dollari) putoaa. Japani halkeilee. Globaalit osakkeet ovat syöksyssä. Euroalueen inflaatio kiihtyy. Fed vaeltaa. Rakentajat leikkaavat. Krypto kaatuu. Rahastot romahtavat.

Ja se on vasta tällä viikolla! Kuten olen varma, että olette nähneet, viime kuukausina talouslehdistössä on kiertänyt monia, monia tällaisia ​​tarinoita, jotka kaikki mainostavat yhtä synkkiä numeroita. Mutta on tärkeää pitää mielessä, että nämä luvut ovat juuri niitä: numeroita. Todellinen kysymys on, mitä nämä luvut todellisuudessa tarkoittavat.

Tänään vastataan tähän kysymykseen perehtymällä numeroiden takana olevaan narratiiviin ja selvittämällä, mitä tämä tarina kertoo meille finanssivankilan kaltereista, jotka lukkiutuvat paikoilleen ympärillämme.

LUOTTAMUSTEMPPU

Kuten olen pitkään väittänyt, globaali rahoitusjärjestelmä (ja rahajärjestys, johon järjestelmä perustuu) on luottamustemppu sanan kirjaimellisimmassa merkityksessä. Näin on aina ollut fiat-rahan aikakaudella – todistamassa esimerkiksi ”täysi usko ja luotto” -sanahelinää, jota Yhdysvaltain valtiovarainministeriö ja muut käyttävät kuvaamaan dollarin ”tukea” – mutta keskuspankkien metkuilu on näin erityisesti viimeisten parin vuosikymmenen aikana.

Joten mitä tarkoittaa sanoa, että rahoitusjärjestelmä on luottamustemppu?

Ymmärtääksesi tämän, sinun on palattava nykyaikaisen rahapolitiikan syntymiseen Bretton Woodsissa, New Hampshiressa, vuonna 1944. Kuten muistat Bretton Woods 2.0 podcast-jaksostani, Bretton Woods -sopimus edellytti allekirjoittajamaiden valuuttojen sitomista Yhdysvaltain dollariin, joka itse oli vaihdettavissa kultaharkoiksi hintaan 35 dollaria/unssi. Ajatuksena oli, että sodan jälkeisellä aikakaudella valuutat olisivat jälleen kullan tukemia . . . dollarin kautta.

Lyhyesti sanottuna koko rahajärjestelmän oli määrä perustua maailman luottamukseen Yhdysvaltain hallituksen kykyyn pitää menonsa kurissa eikä perua lupaustaan ​​maksaa velkojilleen kultaa aina kun he sitä pyytävät. Mutta älkää huoliko kaikki, Setä Samuli vannoi, ettei hän käyttäisi väärin sitä kohtuutonta etuoikeutta, joka liittyy maailman varantovaluutan liikkeeseenlaskijaan!

Sitten tuli kylmä sota ja Korean sota ja Vietnamin sota ja ydinasekilpa ja sotilas-teollisen kompleksin nousu ja kehdosta hautaan ulottuvan Great Society holhousvaltion synty ja samaan aikaan julkisen velan kasvu ja negatiivinen maksutase. Jotkut maat alkoivat ihmetellä, että ehkä – vain eeeeehkä – Yhdysvaltain hallituksella ei itse asiassa ollut holveissaan tarpeeksi kultaa kattamaan kaikki sen paperilupaukset. Mutta kun Ranskan presidentti Charles de Gaulle lähetti Ranskan laivaston Atlantin yli pyytämään kohteliaasti Setä Samulia muuttamaan Ranskan dollariomistukset kullaksi, presidentti Nixon vastasi sulkemalla kultaikkunan ja lopettamalla muodollisesti Bretton Woods järjestelmän.

Siitä lähtien kukaan ei voinut teeskennellä, että rahajärjestelmä olisi mitään muuta kuin luottamustemppu. Kelluvassa valuuttakurssijärjestelmässä, joka kehittyi Bretton Woodsin tuhon jälkeen, fiat-valuutta mitataan fiat-valuuttaan korttitalossa, joka pysyy pystyssä vain siksi, että – kuten Hans Christian Andersenin sadun keisarin harhaanjohtamat alamaiset – ihmiset on opetettu olemaan kysymättä, onko Dollari-Keisarilla todellakaan vaatteita yllään.

Ei siis ole yllätys, että Bretton Woodsin jälkeistä aikakautta on määritellyt joukko finanssieliitin yhä röyhkeämpiä yrityksiä rahastaa yleisön herkkäuskoisuudella.

Oli Kissingerin öljydollarijärjestelmän välittäminen, jolla saudit hinnoittelevat öljyn dollareissa ja pesevät ne dollarit takaisin Yhdysvaltain rahoitusjärjestelmän kautta.

Oli vuonna 1987 tapahtunut Black Mondayn (Musta maanantai) osakemarkkinoiden romahdus, joka johti Plunge Protection Team -ryhmän luomiseen, korkea-arvoisten pankinjohtajien ja valtion virkamiesten ryhmän, joka kieltämättä pyrkii peukaloimaan pörssiä oligarkkien käskystä.

Ja siellä oli Greenspanin asuntokupla 2000-luvun alussa, joka johti vuoden 2008 globaaliin finanssikriisiin ja joka vuorostaan ​​paperoitiin yli ”työttömättömän elpymisellä” ja keskuspankin interventioiden normalisoitumiseen markkinoilla.

Ja tässä nyt olemme historian pisimmän härkäjuoksun lopussa!!! (Mikä voisi mennä pieleen???), kun palkkaorjia pyydetään edelleen palvomaan pörssiä ja teeskentelemään, ettei yleisesti ymmärretä, että markkinoita manipuloidaan, että talouslehdistö myöntää nyt, että markkinat ovat huijausta ja että Keskuspankit ovat suunnitelleet tämän romahduksen.

. . . Mutta viimeisten 80 vuoden rahahistorian tulva on kääntymässä. Ihmiset ovat vihdoin heräämässä siihen tosiasiaan, että keisari on todellakin alasti, ja monet viimein kyseenalaistavat luottamuksensa keskuspankkiirien luomaan järjestelmään.

LUOTTAMUKSEN (JUNAILTU) KRIISI

Se, että koko talousjärjestelmä on yksi jättimäinen luottamuspeli, ei tule yllätyksenä vakituisille lukijoilleni tai kenellekään muulle, joka on kiinnittänyt huomiota tällaisiin asioihin. Yllättävää on, että valtavirran talouslehdistö ei edes yritä peitellä tätä tosiasiaa enää.

Bezos Post kuvailee reportaasissaan inflaatiokriisiä yleisön ”luottamuksen menettämisenä” keskuspankkiin. Kuuluisa miljardöörisijoittaja Bill Ackman peräänkuluttaa Fedin aggressiivista koronnostoa ”luottamuksen palauttamiseksi” markkinoihin. Jopa Fedin puheenjohtaja Jerome Powell myöntää, että se mikä huolestuttaa pankkeja, ei ole itse hintainflaatio, vaan ihmisten usko järjestelmään, ja huomauttaa, että ”todella kriittinen kysymys” on ”varmistaa yleisön luottamus siihen, että meillä on työkalut” inflaatiota vastaan.

Todellakin, tässä vaiheessa kukaan ei voi kiistää, että usko, joka piti yllä maailmanlaajuista taloudellista huijausta niin kauan, horjuu. Kun talousjärjestelmä laittoi ruokaa perheiden pöytään, harvat olivat taipuvaisia ​​kyseenalaistamaan status quon. Nyt kun ruoan pöytään laittamisen hinta kohoaa pilviin, monilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kyseenalaistaa tämä status quo.

Vaikka tämä luottamuksen menetys saattaa olla yllättävää tai ei ehkä ole yllättävää Jerome Powellille tai muille huijauspelin keskitason toimijoille, se ei todellakaan ole yllättävää Kansainvälisen järjestelypankin (BIS) – keskuspankkien keskuspankki taloudellisen valvonnan huipuksi samaistettuna Carroll Quigleyn kirjassa Tragedy & Hope – narujen vetäjille, jotka ovat ”varoittaneet” tämän keskuspankin ohjaaman QE-hulluuden väistämättömästä seurauksesta kerta toisensa jälkeen vuosien ajan.

Olisi kuitenkin naiiviuden huippua uskoa, että taloudellisen vallan pyramidin huipulla olevat ihmiset voisivat ennakoida tämän järjestelmän romahduksen, mutta eivät kuitenkaan tee mitään valmistautuakseen siihen. Todellisuudessa BIS ja muu finanssieliitti eivät tietenkään istu käsillään miettien, mitä tehdä tälle luottamuskriisille. Päinvastoin. He manaavat sitä.

Markkinoilla juuri nyt näkemämme erilaiset ”epäonnistumiset” eivät ole pelkkää sattumaa; ne ovat ongelmia, jotka joko syntyvät tai pahentuvat tarkoituksellisen toiminnan seurauksena.

Inflaatio ei tule tyhjästä. Se on keskuspankin interventioiden täysin ennustettavissa oleva tulos.

Toimitusketju ei ”hajoa” ilman erityistä syytä. Se on suljettu hallituksen asetuksella.

Ruoan hinnat eivät nouse, koska maanviljelijät ovat yhtäkkiä päättäneet pyytää lisää rahaa. Ne nousevat, koska hallitukset rakentavat huolellisesti ehtoja ruoka-apokalypsille.

Ei, se mitä me koemme, ei ole spontaani taloudellinen romahdus; se on talouden hallittua purkamista.

Mutta miksi? Mikä syy voimilla-joita-ei-pitäisi-olla, olisi tuhota se nimenomainen luottamuspeli, jota he ovat pelanneet suurimman osan vuosisadasta?

ONGELMA REAKTIO RATKAISU

Se, että talouselitistit, jotka ovat työskennelleet niin ahkerasti rakentaakseen maailmanjärjestystä, kääntyisivät ja osallistuisivat tuon järjestyksen tuhoamiseen, on vain hämmentävää, jos ajattelemme heidän suunnittelevan nykyisen status quon jatkamista ikuisesti. Mutta he eivät. Jotta he voivat avata tietä uudelle taloudelliselle maailmanjärjestykselle, heidän on ensin tuhottava vanha.

Kuvittele, että olet allekirjoittanut 99 vuoden vuokrasopimuksen joistakin loistavista Lower Manhattan -alueen toimistotorneista. Kuvittele nyt, että nämä tornit olivat jatkuvasti vajaakäytössä ja vaativat 200 miljoonan dollarin asbestinpoistoa, jotta ne saataisiin sääntöjen mukaisiksi. Lopuksi kuvitellaan myös, että sinulla oli kaukokatseisuutta varmistaa, että vakuutuksesi sisälsi nimenomaisesti oikeuden rakentaa uudelleen mitä tahansa haluamaasi kyseiselle maalle siinä epätodennäköisessä tapauksessa, että tornit tuhoutuvat täydellisesti. Tällaisessa tilanteessa saatat vain tehdä laskelman, että sinun etujesi mukaista on tuhota tornit itse ja syyttää teosta joitain muslimimörköjä. Tiedätkö, hypoteettisesti ilmaistuna.

Vastaavasti, jos sinulla olisi valta-asema globaalissa rahajärjestelmässä ja haluaisit rakentaa tämän järjestelmän kokonaan uudelleen alusta alkaen antaaksesi sinulle ja ystävillesi täydellisen hallinnan jokaisessa planeetan pinnalla tapahtuvassa liiketoimessa, tulee aika, jolloin lasket, että on sinun etu aloittaa talouden hallittu purkaminen.

Koska en kuulu tähän taloudelliseen eliittiin, en tietenkään voi sanoa varmasti, onko päätös tehty vai ei. En tiedä, kuinka kauan meillä on aikaa, ennen kuin nykyinen järjestys romahtaa kokonaan tai onko talouden hallittu purkaminen edes alkanut tosissaan. Loppujen lopuksi Lehman romahduksen aikana vuonna 2008 tuskin olisin voinut kuvitella, että keskuspanksterit kykenisivät jatkamaan tölkin potkimista katua alas vielä useiden vuosien ajan määrällisellä kevennyksellä ja negatiivisilla koroilla ja muulla läpinäkyvällä rahoitushuijaamisella. On varmasti mahdollista, että huijareilla, jotka ovat pyörittäneet tätä huijauspeliä niin monta vuosikymmentä, on vielä muutama temppu hihassaan pitääkseen zombitalouden ontumassa jonkin aikaa.

Mutta sen tiedän – koska käsittelin sitä näillä sivuilla juuri viime kuussa – että melkein jokainen keskuspankki maailmassa pyrkii nyt aktiivisesti ottamaan käyttöön CBDC:n (Central Bank Digital Currency – keskuspankin digitaalinen valuutta). Tiedän, että vuosikymmenen loppuun mennessä – ellei paljon aikaisemmin – tulemme näkemään maan toisensa jälkeen ottamassa käyttöön ja kohdistamassa vähittäiskaupan CBDC:t kansalaisilleen tarkoituksenaan seurata jokaista talouden transaktiota reaaliajassa. Lopuksi tiedän, että yleisö ei todennäköisesti ottaisi käyttöön kokonaan uutta rahallista välinettä ilman jotain pakottavaa syytä, kuten vanhan rahavälineen hyperinflaatiokriisiä.

Kun kaikki nämä tosiasiat yhdistetään, on selvää, että koko elämän ajan tuntemamme talousjärjestys on määrä tuhota ja sen päivät ovat luetut. Tämän tiedon valossa meidän pitäisi mielestäni tehdä johtopäätöksiä nykyisestä talouskriisistä.

On tärkeää ymmärtää, kuinka hienosti laajemman poliittisen/geopoliittisen/sosiaalisen/taloudellisen palapelin palaset sopivat yhteen ja kuinka kaikki viimeisen kahden vuoden tapahtumat yhdistävät nämä palaset. Bioturvallisuuden käyttöönotto edellyttää rokotepassien hankkimista. Rokotepassit sisältävät digitaalisen henkilötunnuksen. Digitaalinen tunnus tarjoaa infrastruktuurin CBDC:ille. CBDC:t tarjoavat mekanismin sosiaalisen luottojärjestelmän (ja/tai hiilidioksidin hyvitysjärjestelmän) täytäntöönpanoon. Näiden tapahtumien näkeminen erillisinä tapahtumina, jotka avautuvat umpimähkään ja satunnaisesti, merkitsee koko pointin missaamista. Talouden purkaminen on vain tekosyy agendan seuraavan vaiheen toteuttamiselle, aivan kuten COVID-19 oli tekosyy agendan tälle vaiheelle.

Lyhyesti sanottuna maailman vapaita kansoja vastaan ​​tällä hetkellä käynnissä oleva kaikenkattava taloudellinen hyökkäys on vain yksi taistelukenttä kaiken kattavassa viidennen sukupolven sodassa, jossa taistelemme maailmanlaajuisia elitistejä vastaan.

Ja aivan kuten totesin äskettäisessä Guide to Fifth-Generation Warfare (Opas viidennen sukupolven sodankäyntiin) kirjoituksessani, kykymme puolustautua tältä hyökkäykseltä (puhumattakaan taistelun voittamisesta) riippuu tiedostamme, että olemme sodassa ollenkaan. Meidän on voitava asettaa kortit pöydälle ystävillemme ja perheellemme mahdollisimman selkeästi: taloutta tuhotaan tarkoituksella. Sitä tekevät samat huijarit, jotka loivat juuri tuhoutuvan järjestelmän. Ja se tehdään talouden täydellisen hallinnan vahvistamiseksi aina kykyymme ostaa ja myydä.

Käytännössä seisomme maailmantalouden nollapisteessä ja katselemme maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän kaksoistorneissa tapahtuvia sähikäis-juttuja. Voimme joko seistä tässä, räjähdysten pyrotekniikasta lumoutuneena tai voimme vetäytyä, ryhmittyä uudelleen ja ryhtyä tarvittaviin toimiin vähentääksemme riippuvuuttamme tästä romahtavasta järjestelmästä ja laajentaaksemme ja vahvistaaksemme vastataloutta, joka tulee olemaan ainoa elämänlanka uuden talousvankilan kaltereiden sulkeutuessa ympärillemme.

Joka tapauksessa, tee valintasi nopeasti. Aikaa pohdiskelulle on jäljellä vähän.

Tämä viikoittainen pääkirjoitus on osa The Corbett Report Subscriber -uutiskirjettä vol 12 n:o 17.

Artikkelin on kirjoittanut James Corbett 19.6.2022 ja se on luvalla Creative Commons Attribution-NonCommercial 4.0 International License suomennettu ja julkaistu Rakkausplaneetan sivuilla.

Alkuperäisen artikkelin löydät täältä:

www.corbettreport.com: The Controlled Demolition of the Economy

Print Friendly, PDF & Email

Aiheeseen liittyvät artikkelit

TOTUUDEN LÄHTEILLÄ TIETOISUUTTA KASVATTAMASSA.

Myytit & mysteerit

Terveys & hyvinvointi

Ympäristö & luonto

Historia & arkisto

Tiede & teknologia

Elonkehrä

Mielenvapaus
& tietoisuus

Filosofia &
psykologia

© Rakkausplaneetta.