Kuinka Palantir valloitti maailman

James Corbett
0 kommenttia

Kuvittele yritys, joka tietää kaiken kaikista. Yritys, joka auttaa pankkeja tunnistamaan petokset yhtä helposti kuin se auttaa tiedustelupalveluita jäljittämään valtion vihollisia. Yritys, joka voi yhdistää kuvia sinusta matkapuhelimesi sijaintitietoihin, kirjoittamiisi sähköposteihin, terveystietoihin ja luottokorttiostoksiin sekä tuhansiin muihin sähköisiin tietoihin maalatakseen intiimin muotokuvan elämästäsi – muotokuvan, jonka kuka tahansa tutkijaksi haluava voi nostaa esiin muutamalla näppäimen painalluksella. Yritys, joka voi kohdistaa sinut missä päin maailmaa tahansa, milloin tahansa.

Lopeta nyt tuon yrityksen kuvitteleminen, koska se on jo olemassa. Sen nimi on Palantir Technologies.

PayPalin perustajan ja Facebookin varhaisen sijoittajan, miljardööri Peter Thielin perustamana, tämä pirteä pieni Piilaakson startup on pitkään ollut Yhdysvaltain armeijan ja tiedusteluyhteisön suosikki, ja se on yhä enemmän yritysmaailman suosikki. Ja – kun otetaan huomioon Palantirin kyky valvoa, jäljittää ja viime kädessä hallita jokapäiväisen elämäsi kaikkia osa-alueita – ei ole vaikea ymmärtää miksi.

Siitä huolimatta harvat suuresta yleisöstä ovat koskaan kuulleet siitä ja ne, jotka ovat, eivät tiedä muuta kuin, että Palantir on paha yritys, joka tekee kammottavia asioita.

Mutta tämä on Corbett Report. Pystymme parempaan.

Tänään tutkitaan tämän ihmiskunnan uhkan juuria, paljastetaan, missä määrin se on jo asettanut henkesi maailmanohjaajiksi haluavien kaikkinäkevälle silmälle, ja kurkistetaan maagiseen näkevään kiveen nähdäksemme mitä tulevaisuus pitää sisällään Palantir Technologies -yhtiölle.

MIKÄ ON PALANTIR?

Joten, mikä on Palantir, tarkalleen?

Kuten käy ilmi, tähän kysymykseen on yllättävän helppo vastata. Palantir on peiteyhtiö aikoinaan salaiselle sotilas- ja tiedusteluprojektille, jonka tehtävänä on kerätä ja datalouhia kaikki sinusta saatavilla olevat tiedot. Vaikeinta on kaivaa tämä yksinkertainen vastaus valheiden, hämäryyksien, epätotuuksien, puolitotuuksien ja kontekstittomien tosiasioiden massasta, joita on yrityksestä esitetty vaisuvirtaisen median uutisissa.

Näetkö, tämän Piilaakson valvonta-asiantuntijayksikön virallinen tarina – joka toistuu useissa valtavirran puffausartikkeleissa – on, että Peter Thiel perusti Palantir Technologies -yrityksen vuonna 2004 välineeksi muuttaa PayPalin petosten havaitsemisohjelmisto markkinoitavaksi tuotteeksi. Hänen unelmansa oli, että Palantir auttaisi kasvavaa kansallisen turvallisuuden jättiläistä luomaan järjestelmän taloudellisen toiminnan analysoimiseksi terroristitoiminnan merkkien varalta.

Mutta ”libertaarin” Thielin mukaan (joka työskentelee kansallisen turvallisuusvaltion kanssa ja hyötyy siitä, promotoi sotaa lietsovia poliitikkoja, kirjoittaa ylistyksiä Leo Straussille ja Carl Schmittille ja, muuten, sattuu olemaan Bilderbergin ohjauskomitean jäsen), Palantirin ohjelmiston tarkoituksena ei ole rakentaa tunkeilevinta elektronista valvontajärjestelmää, joka on koskaan suunniteltu. Ei, ei tietenkään! Kyse on kaikkinensa kansalaisvapauksien suojelemisesta!

Palantir kehiteltiin alusta alkaen ”tehtävälähtöiseksi yritykseksi”, Thiel kertoi Forbes -lehdelle vuoden 2013 profiilissa yrityksestä ja sen perustajista. ”Määritin ongelman tarpeeksi vähentää terrorismia samalla, kun suojellaan kansalaisvapauksia.”

Tämä on niin peittelemätön ja helposti kumottavissa oleva valhe, että sen voisivat toistaa sanasta sanaan vain dinosaurusmedian papukaijat. Mutta on helppo ymmärtää, miksi sylikoiramedian velvollisuudentuntoiset pikakirjoittajat toistavat sen. Loppujen lopuksi Palantirissa on aina mielenkiintoisempaa kerrottavaa kuin kuinka se perustettiin tai mitä se todella tekee.

Ota vaikka vain yrityksen nimi: Palantir. Se on viittaus maagisiin näkeviin kiviin, joita J. R. R. Tolkienin myyttisen Taru sormusten herrasta -universumin velhot käyttävät nähdäkseen läpi tilan ja ajan. Tämä eriskummallinen nimeämiskäytäntö ulottuu siihen, mitä eräs toimittaja on kutsunut ”rennoksi nörttikulttuuriksi”, joka läpäisee yhtiön:

  • Sen toimistot on nimetty Tolkienin sadun paikkojen mukaan. Siten Palantirin Palo Alton pääkonttori on Sisämaa, sen toimisto McLeanissa, Virginiassa (sijaitsee vain kuuden mailin päässä CIA:sta), on Rivendell; sen Washington D.C.:n haara on nimeltään Minas Tirith jne.
  • Sillä on Batphone (Lepakkopuhelin) niminen kuuma linja, jonka avulla insinöörit voivat ilmoittaa nimettömästi yrityksen virkamiehille kaikista asiakkaiden pyynnöistä, joita he pitävät epäeettisinä.
  • Kaksi sen ydinanalyyttistä ohjelmistoa, Gotham ja Metropolis, on nimetty DC Comics -universumin kaupunkien mukaan.
  • Yksi Shiren konferenssihuoneista on muutettu lasten pallomereksi.

Voi, kuinka ihanan kummallista! Varmasti yksikään Piilaakson startup-yritys ei voisi näin monipuolisessa työympäristössä  olla osallisena mihinkään pahaan, eihän?

Ollakseni rehellinen, useat yhtiöprofiilit yrityslehdistössä – esimerkiksi vuoden 2012 yritysprofiili The Washingtonian -lehdessä tai vuoden 2013 profiili yrityksen eklektisestä filosofiasta tutkinnon suorittaneesta toimitusjohtajasta Forbesissa tai vuoden 2020 New York Times -lehden artikkeli aiheesta ’Näkeekö Palantir liikaa?’ – osoittavat Palantirin kammottavampia puolia.

Miksi Palantirin toimitusjohtaja Alex Karp vaatii kaksisuuntaisia ​​peilejä toimistonsa ikkunoihin? Miksi yritys käyttää akustisia muuntimia toimisto-ikkunoidensa lasin värähtelyyn, luodakseen valkoista kohinaa mahdollisia sähköisiä salakuuntelijoita häiritäkseen? Liittyikö Palantirin Prism-ohjelma NSA:n PRISM-ohjelmaan? (JUONIPALJASTUS: Ei varmasti! Täällä ei ole porukoille mitään nähtävää!)

Mutta silti jää tunne, että jotain kaipaa näiden valtamedia-artikkelien lukemisen jälkeen. Tuntuu kuin heillä olisi palapelin palaset edessään, mutta he eivät ole vieläkään varsinaisesti yhdistäneet niitä.

Jotta saat tämän palapelin valmiiksi, sinun on käännyttävä riippumattoman tutkijan, kuten Whitney Webbin, puoleen. Kuten Webb huomauttaa uudessa, ehdottomasti luettavassa, kaksiosaisessa taidonnäytteessään ’One Nation Under Blackmail’, Palantiria ei perustettu vuonna 2004 – kuten yrityksen lehdistötiedotteet jatkuvasti väittävät – vaan toukokuussa 2003. (Ammattitoimittajat luultavasti missasivat tämän pienen yksityiskohdan, koska heidän täytyisi todella lukea SEC-asiakirjat [Securities and Exchange Commission – Yhdysvaltain arvopaperi- ja pörssikomissio]) läpi havaitakseen, että Thielin alkuperäinen tarina Palantirista on todistettavissa oleva valhe, ja millä dinosaurusmedian ”toimittajalla” on aikaa tehdä se?)

Nyt se, onko yritys perustettu vuonna 2003 tai 2004, saattaa tuntua ensi silmäyksellä pieneltä yksityiskohdalta. Mutta lähemmin tarkasteltuna tämä tietojen ristiriita – ja se tosiasia, että Thiel on niin usein valehdellut yrityksen todellisesta perustamisesta – antaa vihjeen Palantirin todellisesta alkuperästä.

Toukokuu 2003 oli juuri se aika, jolloin Pentagonin puolustusalan edistyneiden tutkimusprojektien virasto (DARPA – Defense Advanced Research Projects Agency) alkoi virallisesti vetäytyä ehdotuksestaan ​​Total Information Awareness (TIA) -ohjelmasta ja nimesi sen uudelleen Terrorism Information Awareness -ohjelmaksi ennen kuin kongressi hylkäsi ohjelman rahoituksen kokonaan.

Etkö ole koskaan kuullut Total Information Awareness -ohjelmasta? Muistat varmaan ystävällisen pienen logon Information Awareness Office -toimistosta (IAO), DARPA-osastosta, jonka alaisuudessa se toimi:

Jotta kuva ei jättäisi epäilystäkään, IAO ja sen TIA-ohjelma olivat todellakin sitoutuneet keräämään, tallentamaan ja analysoimaan kaikki tiedot mahdollisimman monesta ihmisestä – henkilökohtaisista sähköpostiviesteistä sosiaalisiin verkostoihin, luottokorttitietoihin, puheluihin ja lääkinnällisiin tietoihin sekä lukuisiin muihin lähteisiin – ilman lupaa. Ohjelman tavoitteena oli ”kehittää datalouhinta- tai tiedonhakutyökaluja, jotka lajittelevat valtavia tietomääriä löytääkseen kaavoja ja assosiaatioita”, ja siihen sisältyi jopa rahoitus ”biometrisen teknologian kehittämiseen yksilöiden tunnistamisen ja jäljittämisen mahdollistamiseksi”.

Se on osoitus siitä, kuinka uskomattoman kammottava ja yli linjan TIA-ohjelma oli, että jo silloin, vuonna 2003 – terrorisminvastaisen sotahysterian ehdottomassa huipussa – melkein kaikki julkisuudessa tuomitsivat sen välittömästi drakonisimmaksi koskaan ehdotetuksi valvontajärjestelmäksi. Tämä molemminpuolinen, laaja julkinen vastareaktio johti IAO:n johtajan John Poindexterin (joka oli aiemmin tuomittu roolistaan ​​Iran-Contra-selkkauksessa) toiseen kaatumiseen ja TIA-ohjelman rahoituksen purkamiseen.

Siten, kun saamme selville, että Palantir itse asiassa perustettiin toukokuussa 2003, ei vuonna 2004, mitä lähes kaikki yrityksen tilit virheellisesti väittävät, kohtaamme merkittävän ”sattuman”. Havaitsemme, että täsmälleen samalla hetkellä kun TIA:ta purettiin (ja siirrettiin syvemmälle Setä Samin byrokratiaan), Peter Thiel päätti perustaa yrityksen, joka voisi tehdä täsmälleen sen, mitä TIA oli yrittänyt saavuttaa. Pelkästään se tekisi siitä maailman merkittävimmän sattuman sen jälkeen, kun Facebook lanseerattiin samana päivänä, kun DARPAn LifeLog-ohjelma romutettiin.

Mutta hämmästyttävästi, se muuttuu vieläkin satunnaisemmaksi.

Haluatko arvata, kenen puoleen Thiel ja kumppanit kääntyivät, kun he etsivät ensimmäistä asiakastaan ​​uudelle TIA:n kaltaiselle yritykselleen? Sinä arvasit sen:

Eräänä päivänä pian sen jälkeen, kun Palantir lanseerattiin vuonna 2004 [sic], Poindexter sai puhelun ystävältään Richard Perleltä, puolustuspoliittisen hallituksen entiseltä puheenjohtajalta, ja kysyi, voisiko hän tulla tapaamiseen Perlen taloon kahden Palo Altolta tuntemansa yrittäjän kanssa – Alex Karp, Palantirin toimitusjohtaja, ja hänen perustajakumppaninsa Peter Thiel, miljardööri pääomasijoittaja, joka auttoi perustamaan PayPalin ja oli varhainen sijoittaja Facebookissa.

Aivan oikein, Thiel ja Karp – eksentrisen filosofian tutkinnon suorittanut ja Stanford Law School -yliopiston alumni, jonka Thiel nimitti Palantirin toimitusjohtajaksi, vaikka hänellä ei ollut yrityskokemusta – ihan vain sattui turvaamaan tapaamisen äskettäin syrjäytetyn TIA-ohjelman päällikön kanssa. Ja sattui niin, että Poindexter oli niin vaikuttunut kaksikon esityksestä – he olivat ”saavuttanut tyylikkäästi sen, mitä TIA oli päättänyt tehdä”, kuten eräs suosittu selonteko ilmaisi -, että hän ohjasi heidät In-Q-Teliin, CIA:n riskipääomaosastolle.

CIA päätyi pumppaamaan ensimmäiset 2 miljoonaa dollaria ulkopuolista rahaa Palantiriin ja, mikä vielä tärkeämpää, auttoi yritystä saamaan jalkansa monien muiden hallituksen asiakkaiden ovenrakoon, tiedustelupalveluista ja sotilasosastoista Yhdysvaltain maahanmuutto- ja tulliviranomaisiin sekä CDC -keskukseen (Centers for Disease Control – Yhdysvaltain tautikeskus) ja IRS verovirastoon (muiden muassa).

Ja loppu, kuten sanotaan, on historiaa…

…Siis historiaa voittajien kirjoittamana. Loppujen lopuksi, ”pelottomilla” vaisuvirran ”toimittajilla” on nyt valmis kertomus heidän profiileilleen yrityksestä: nämä omituiset, räikeästi pukeutuneet Piilaakson ulkopuoliset saapuivat CIA:n ovelle kuin joukko tunkeutuvia barbaareja repimään alas tukkoisen byrokratian protokollat. Pahus, he jopa haastoivat Yhdysvaltain armeijan oikeuteen sen hankintakäytännöistä ja päätyivät voittamaan armeijan sopimuksia!

Tämän tarinan hurjaan hujahdukseen ovat hävinneet niuhottavan pienet yksityiskohdat, jotka yhdistävät Palantirin TIA-edeltäjäänsä.

Mutta se johtaa meidät tämän päivän tutkimuksen seuraavaan kysymykseen…

MITÄ PALANTIR TEKEE?

Ok, Palantir on siis jonkinlainen valvontajärjestelmäjuttu? Mitä se oikeastaan ​​tekee? Miten se käytännössä toimii?

Hyviä kysymyksiä. Mukavaa, että kysyit.

Kuten edellä todettiin, alkuperäinen sysäys Palantirin perustamiseen oli ajatus muuttaa PayPalin petosten havaitsemisohjelmisto datan louhimisen tuotteeksi, joka voitaisiin myydä kansallisen turvallisuuden asiakkaille auttamaan heitä löytämään ”terroristit” (laajasti määriteltynä).

Vaikka PayPal-järjestelmä työskenteli nimenomaan finanssitransaktioihin liittyvien tietojen parissa, Palantir-idea laajeni nopeasti kattamaan kaikenlaista dataa. Sähköpostiesi sisällöstä puhelujesi aiheeseen, luottokorttitapahtumiesi yksityiskohtiin, sosiaalisen median seikkailuista matkapuhelimesi GPS-lokeihin – jos se voidaan digitoida, Palantir pyrkii syöttämään sen tietokantaan ja datalouhimaan sitä löytääkseen suhteita ja yhteyksiä, jotka eivät ole heti ilmeisiä keskivertoanalyytikolle. Palantirin käyttöjärjestelmä esittelee datan visuaalisesti intuitiivisella tavalla ja tekee siitä helposti haettavaa myös ei-teknologisesti taipuvaisille.

No, se on joka tapauksessa ajatuksena. Kuinka se todellisuudessa toimii, riippuu keneltä kysyt. Jotkut antavat loistavia raportteja uskomattomista tuloksista, joita se voi saavuttaa. Toiset väittävät, että kaikki on sumutusta, ja tuotteiden menestys tulee vanhanaikaisesta hyvästä työvoimasta. Jos yritys lähettää ohjelmistokehittäjien ryhmiä periaatteessa uppoutumaan asiakkaiden yrityksiin ja hienosäätämään geneerisen Palantir-ohjelmiston näiden yritysten erityistarpeisiin, onko kyseessä todella loppujen lopuksi maaginen ”AI-vetoinen” kaikki-näkevä-silmä-laatikossa?

Me suuressa yleisössä emme ehkä koskaan saa tietää. Se, miten ohjelmisto tarkalleen toimii ja miltä se näyttää sen tiedusteluyhteisöasiakkaille – puhumattakaan siitä, kuinka nämä asiakkaat todella käyttävät ohjelmistoa – on sanomattakin selvästi salassapito- ja turvaluokitusten takana.

Palantir, tietysti, käyttää tätä salamyhkäisyyttä omaksi hyödykseen.

Bin Ladenin murhaa koskevassa selostuksessaan toimittaja Mark Bowden väitti, että Osama bin Laden jäi vähemmän kiinni ’Zero Dark Thirty’ tyylisestä Hollywood teatraalisuuden kidutus-ja-kuriiritoiminnasta, ja enemmän ”käsittämättömän rikkaan tietokannan” vuoksi. Bowden jatkaa sitten samassa kohdassa kertoen Palantirin perustamisesta. Sen jälkeen vuosien ajan jokainen pääartikkeli tai yritysprofiili valtavirran lehdistössä viittasi siihen, että Palantiria oli käytetty bin Ladenin löytämiseen.

Lopulta vaisuvirran toistajat ymmärsivät, että he olivat mukana puhelinpelissä, toistaen tarinaa, joka alkoi perusteettomana implikaationa, jota ei koskaan edes väitetty tosiasiaksi, puhumattakaan asianmukaisesta raportoinnista. Mutta tarina häämöttää edelleen Palantirin myytissä, ja useimmat dinosauruslehdistön ”syvät sukellukset” yhtiöön sisältävät toistamisen huhulle, että Palantir tappoi bin Ladenin. Kun Karpilta kysytään siitä, hän yksinkertaisesti väittää, ettei hän voi kommentoida, mikä lisää entisestään Palantir-mystiikkaa.

Tiedämme tämän: perustamisestaan ​​lähtien Palantir on kehittänyt erilaisia ​​tuotteita palvellakseen erilaisia ​​asiakkaitaan, mukaan lukien:

  • Palantir Gotham – Alkuperäinen ohjelmisto, jonka Palantir on kehittänyt tiedusteluyhteisölle, Gotham on ”kaupallisesti saatavilla oleva, tekoälyä tukeva käyttöjärjestelmä, joka parantaa ja nopeuttaa operaattoreiden päätöksiä eri rooleissa ja kaikilla aloilla;” ja
  • Palantir Foundry – Palantirin uusin tuote, Foundry, on keskittynyt yrityksen yritysasiakkaisiin, ja se myydään käyttöjärjestelmänä, joka ”hyödyntää avointa arkkitehtuuria tiedottaakseen suljetun kierron toiminnoista – yhdistämällä datan, analytiikan ja liiketoimintatiimit yhteiselle perustalle”, mikä vain kuulostaa harmittomalta, jos et tiedä mitä Ptech teki 9/11.

Se, miten tarkasti yrityksen tuotteita käytetään, on jälleen yhdistelmä turvaluokiteltua tietoa ja liikesalaisuuksia, mutta tiedämme, että Palantir on:

Pelkästään Palantirin sopimusten luetteleminen tai niiden kammottavien valvonta- ja tietokantaprojektien heikkouksien huomioiminen, joissa se on ollut mukana vuosien ajan, ei kuitenkaan riitä. Palantir ei ole vain tietokanta. Se ei ole pelkkä ohjelmisto. Se on ase.

Kuten tähän mennessä pitäisi olla selvää, kyky nähdä jokaisen elämän kolkkaan ja koloon on äärimmäinen valta. Tietääksesi missä joku asuu, missä hän työskentelee, kenen kanssa puhuu, mistä puhuu, mitä ostaa, mitä syö ja juo, minne hän matkustaa ja mitä tekee verkossa, tarkoittaa, että hallitset häntä täysin. Sauron itse ei olisi voinut pyytää mitään enempää.

Kuten toimitusjohtaja Karp on suoraan sanonut: ”Tuotettamme käytetään toisinaan ihmisten tappamiseen.”

Joten, tämä jättää vain yhden kysymyksen…

MIHIN PALANTIR ON TÄSTÄ MATKALLA?

On merkkejä siitä, että Palantirin julkisivussa on halkeamia. Heti, kun Trump oli poissa virastaan, CDC:n virkamiehet lobbasivat uutta pääsätkynukkea lopettamaan Palantirin ohjelmiston käytön ja kertoivat Bidenin siirtymätiimille, että Palantirin COVID-seurantajärjestelmässä ”oli ongelmia alusta alkaen” ja se ”ei koskaan toiminut niin kuin ajattelimme sen toimivan.”

Jotkut ovat jopa väittäneet, että Palantir on pelkkä hypetystä ja vähän sisältöä. Esimerkiksi vuonna 2017 julkaistu Buzzfeed-artikkeli Palantirin yhteyksistä tiedusteluyhteisöön väittää, että sen suhde NSA:han on ollut jännitteisempi kuin yleisesti raportoidaan. Myöhemmin New York Magazine -lehden Intelligencer raportti vuonna 2020 kyseenalaisti, onko Palantir vain sumutusta, ja huomautti, että ohjelmiston ”maaginen” kyky härnätä esiin hyödyllisiä johtolankoja datajoukoista on itse asiassa mahdollista yrityksen ohjelmistoinsinöörien armeijan ansiosta, joiden on vaivalloisesti räätälöitävä ohjelma jokaisen asiakkaan tarpeiden mukaan.

Yhtiön sijoittajille huolestuttavampaa on, että Palantirin osakekurssi on romahtanut tänä vuonna, vuosia kestäneestä 25 dollarin kaupankäynnin vaihteluvälistä 8,29 dollariin tänään, mikä on pisteen alempi kuin sen alkuperäinen kaupankäyntihinta, kun osakkeet tulivat pörssiin vuonna 2020.

Mutta raportit Palantirin kuolemasta (tai sen menettämisestä merkityksettömyyteen) voivat olla ennenaikaisia. Juuri viime viikolla yhtiö allekirjoitti monivuotisen sopimuksen Hertzin kanssa Palantir Foundry -käyttöjärjestelmän käyttämisestä 500 000 ajoneuvokannan hallintaan ja ilmoitti avaavansa toisen Yhdistyneen kuningaskunnan toimiston, tällä kertaa lähelle Iso-Britannian National Health Service -järjestelmän digitaalista päämajaa.

Mutta tämä yrityksen tulevaisuutta koskevassa mankeloinnissa menettää täysin pointin. Palantir Technologies ei aloittanut pyrkimyksenään kerätä, analysoida ja toimia kaiken mahdollisen digitaalisen tiedon tähteillä maailmassa. Peter Thiel, Alex Karp tai muut Shiren toimistoissa asuvat hahmot eivät ole tämän maailmanlaajuisen valvontaverkon päämiehiä. He yksinkertaisesti esittelevät tuotetta asiakkaalleen, syvälle valtiolle.

Palantir ei kirjoita shekkejä, se lunastaa ne. Se on palvellut tehtäväänsä hyvin jo vuosikymmeniä tarjoten tiedustelupalveluille kätevän kolmannen osapuolen katkaisimen jatkaa työtään digitaalisen panoptikonin rakentamisessa.

Älä tee virhettä: heti, kun Palantir ei enää palvele sitä roolia maksajiensa mielen mukaan – heti, kun yhtiö tulee liikaa taakaksi skandaalin kuormalla tai vain liian kammottavaksi, jotta se voisi tehokkaasti hoitaa roolinsa peiteyhtiönä syvän valtion valvonta-agendalle – ”Shire” tutkitaan yhtä perusteellisesti kuin Tolkienin myyttinen kylä. Ja kuten Main Core, PROMIS, Ptech ja Information Awareness Office ennen sitä, Palantir putoaa salaliittonörteille tarkoitettuun triviakysymykseen. Sillä välin kaikki Palantirin ominaisuudet rakennetaan uudelleen muualle eri toimistojen alle, niitä käytetään eri nimellä ja sitä johtaa eri halukkaiden huijareiden joukkue, jotka ovat liian innokkaita suorittamaan maksajiensa käskyt.

Kyllä, riippumatta siitä onko Palantirin omaisuus nousemassa vai laskemassa vai ei, voimme olla varmoja yhdestä asiasta: Palantirin taustalla oleva idea – unelma kerätä, tallentaa, analysoida ja aseistaa dataa kaikista mahdollisista tietolähteistä väestön hallitsemiseksi paremmin – ei poistu lähiaikoina.

Loppujen lopuksi todellinen uhka ei ole Palantir itse, vaan syvä valtio, joka on synnyttänyt sen. Ainoa pelastuksemme on se, että teknokraattien houkutteleva uni on itse asiassa toiveuni. Teknokratia on loppujen lopuksi hullua ja ihmisvastaista, ja se tulee kaatumaan, mutta ei ilman helvetinmoista taistelua.

Sillä välin voimme tehdä asioita pysäyttääksemme Digitaalisen vankileirin rakentamisen. Voimme esimerkiksi suolata dataamme. Perusteellisemmin, voimme ryhtyä toimiin irrottautuaksemme matriisista ja torjua elektronisen valuutan, jota käytetään yhä enemmän elämämme seuraamiseen, jäljittämiseen ja hallitsemiseen.

Mutta lopulta Palantir painajainen ei lopu ennen kuin sen luonut syvä valtio poistetaan vallasta.

Tämä viikoittainen pääkirjoitus on osa The Corbett Report Subscriber -uutiskirjettä vol 12 n:o 29.

Artikkelin on kirjoittanut James Corbett 22.10.2022 ja se on luvalla Creative Commons Attribution-NonCommercial 4.0 International License suomennettu ja julkaistu Rakkausplaneetan sivuilla.

Alkuperäisen artikkelin löydät täältä:
www.corbettreport.com: How Palantir Conquered the World

Artikkelikuva: Ascannio & Kurisu Designs/Shutterstock.com
Print Friendly, PDF & Email

Aiheeseen liittyvät artikkelit

TOTUUDEN LÄHTEILLÄ TIETOISUUTTA KASVATTAMASSA.

Myytit & mysteerit

Terveys & hyvinvointi

Ympäristö & luonto

Historia & arkisto

Tiede & teknologia

Elonkehrä

Mielenvapaus
& tietoisuus

Filosofia &
psykologia

© Rakkausplaneetta.