Kanadassa hyväksyttiin äskettäin liittovaltion laki nimeltä Online News Act tai Bill C-18. Pohjimmiltaan tämä lakiesitys estää suuria verkkojättiläisiä, kuten Googlea tai Facebookia (Meta), julkaisemasta uutisartikkeleita tai linkkejä mistä tahansa ”uutiskanavaksi” katsotusta lähteestä.
Kun esimerkiksi lähetän linkin artikkeliin, jonka olen kirjoittanut siitä OffGuardianista, linkki katoaa Facebook-syötteestäni ja näkyviin tulee teksti, joka sanoo, että tämä linkki on estetty kanadalaisilta lukijoilta. (PÄIVITYS: En voi edes postata linkkejä artikkeleihin mistä uutislähteestä tahansa, koska olen kanadalainen.)
Ilmeisesti muut muissa maissa voivat nähdä sen, mutta kukaan Kanukkistanin kansalainen ei voi nähdä sitä. Vaikka OffGuardian ei välitä huhuilun helvettiä, jos heidän artikkelinsa näkyvät FB:ssä ilman korvausta (oletus puoleltani). Itse asiassa olettaisin, että he rohkaisevat sitä, koska sillä tavalla he lisäävät levikkiä.
Lainsäätäjät väittävät, että tämä lakiesitys oli suunniteltu suojelemaan uutislähdettä, kuten The Washington Post, The New York Times, tai jopa vaihtoehtoisia uutislähteitä, kuten juuri mainitsemani, menetetyiltä tuloilta. Lakiesityksen kirjoittajat, jotka tulevat suoraan heidän suuresta rakkauden ja huolen sydämestään, väittävät, että he pitävät silmällä suuria uutiskanavia sekä pientä kaveria blokkaamalla sosiaalisen median, mukaan lukien Googlen, vapaasti levittämästä heidän yksityisomistuksellista omaisuuttaan: Uutisia.
Aivan.
Ensinnäkin, en ole koskaan kuullut Big Newsilta valitusta ihmisistä, jotka postaavat linkkejä heidän online-sivuilleen. Ja varmasti he kaikki voivat huolehtia itsestään, kuten he tekevät asettaessaan maksumuureja ja rajoittaessaan artikkeleita, joita henkilö voi lukea ennen lehden tilaamista. Tarvitsevatko he todella hallitusta huolehtimassa heidän eduistaan?
Luulen, että nämä kaverit tietävät, kuinka markkinoida ja miten mainostaa ja kuinka tehokkaasti käyttää Internetiä tuotteensa myymiseen. Sensuuri? Voi ei, ei, ei, se ei ole ollenkaan sitä!! ”Yritämme tehdä lain, joka on oikeudenmukainen ja siten korjata jotain, mikä ei ole ollut oikeudenmukaista pitkään aikaan.” Haa-haa.
Näyttää siltä, että tämä sopii vanhaan sanontaan ”jos se näyttää ankalta, jos se kävelee kuin ankka, jos se kaakattaa kuin ankka, se on ankka.” Tai ”voit pukea sian satiiniin ja pitsiin, mutta se on silti sika” – elikkä: ”jos se näyttää sensuurilta, on kuin sensuuria ja sillä on sensuurin kokonaisvaikutus, se on sensuuria.” Luulevatko he todella, ettemme näe tämän läpi?
Muistan vanhan Cheech ja Chong vitsin (muistatko heidät? Jos olet ikivanha kuten minä, niin muistat).”Kaksi tiellä kävelevää kaveria näkevät läjän koirankakkaa. Toinen sanoo: ”Hei, se näyttää koirankakalta.” Sitten hän kumartuu ja koskettaa sitä. Hän sanoo: ”Tuntuu koirankakalta.” Toinen kumartuu ja haistelee sitä. Sanoo: ”Haisee koirankakalta”. Sitten hän pistää sormensa siihen ja maistaa sitä. Hän sanoo: ”Maistuu koirankakalta.” Toinen sanoo: ”No hyvä, ettemme astuneet siihen!!”
Tämä pätee useimpiin lampaisiin (anteeksi! Käytin taas tuota hemmetin sanaa!). Tarkoitan todella, ihmiset. Teette kaikki pienen ”seulonnan”… ”Näyttääkö tämä luvalliselta? Sanooko äiti ja isä hallitus, että tämä on hyväksi meille?” Muutamien muiden ”makujen, kosketusten ja tunteiden” kanssa, ja sitten te kaikki päätätte, että se on ihan hyvä (kun sanon ”te”, en tarkoita teitä kaikkia tätä lukemassa, en usko, että SINÄ lankeat siihen. Ja tiedän, että Cheech ja Chong -analogia ei oikeastaan sovi, mutta käännä sitä hieman ympäri, niin näet miksi ajattelin sitä).
Käytän tätä esimerkkiä havainnollistamaan sitä tosiasiaa, että monet eivät todella näe koirankakan läpi. Niin hämmästyttävältä kuin se näyttääkin, tällainen asia lentää suoraan lammastyyppien ohi. Jos joku näistä poloisista, mielettömistä olennoista tulisi kotiin puskutraktorin kohteena olevaan taloon ja hallitus sanoisi hänelle: ”Uskomme, että talossanne asui vakooja 20 vuotta sitten ja haluamme varmistaa, ettei hän palaa”, he kohauttaisivat olkapäitään ja etsisivät jääkaapin kuljetuslaatikkoa moottoritien alta mennäkseen siihen nukkumaan sinä iltana. Mikään ei hätkähdytä heitä. Kaikki on ok, jos Isoveli sanoo, että se on ok. Isoveli tietysti tietää, mikä on parasta, ja hän pitää meistä aina huolta.
Anteeksi herkille ihmisille siellä, olen ilkeä pehmoisille ystävillemme. Luota minuun, rakastan heitä silti edelleen.
Huvin vuoksi, tässä on Facebookin selitys, jonka he tempaavat esiin, kun napsautat ”lue lisää”.
Pidän viimeisestä rivistä: ”Kommenttini on merkitty uutissisällön jakamiseksi. Mitä voin tehdä?” Ja vastaus on: ”Tuki turpasi ja noudata sääntöjä, sinä pikku mitättömyys!!” Metkaa.
Jos katsot varsinaista lakiesitystä, on mielenkiintoista, kuinka painopiste on täysin tässä uutislähteen suojelemisen juonessa ja pelataan tätä ”hyvän tyypin” peliä, joka yrittää tehdä sitä, mikä on reilua onnettomien, poloisten uutisten levittäjien mukaisesti. ”Iso paha Facebook varastaa omaisuuttasi, ja olemme täällä suojellaksemme sinua.” Jos se todella olisi totuus, miksi ei tekisi lakia, joka velvoittaa ”uutisten välittäjät” (Facebook, Google ym.) maksamaan lakisääteisen maksun sivuillaan esittämistään uutisista. Ei, ei, ei, sen sijaan he vain kieltävät linkin, jonka joku poloinen luupää (kuten minä) laittaa viattomasti Facebook-syötteeseensä – he sensuroivat sen, jotta kukaan ei näe sitä ja laittavat vastuuvapauslausekkeen, jotta kaikki voivat nähdä, mitä he teeskentelevät tekevänsä.
Koska kaikki suuret vanhat uutislähteet ovat mukana koko agendassa, he eivät välitä lainkaan. Siitä ei ole heille mitään hyötyä, eikä siitä ole mitään haittaa. Heillä on jo maksumuurit, tilaamisen vaatimukset, kaikki Facebookit ynnä muut ovat heille ilmaista mainontaa. Se on itse asiassa pienemmät vaihtoehtoiset uutislähteet, jotka kärsivät suuresti. Ne ovat riippuvaisia ”välittäjistä” levittääkseen sanaansa, joka on usein ristiriidassa valtamedian kanssa, eli heidän raportoimansa uutiset ovat todellista totuutta. Tämä on C-18:n todellinen kohde – ”misinformaatio” – jälleen, eli todellinen totuus.
Lampaat eivät välitä mistään tästä. Itse asiassa, vaikka he tietäisivät, että ensisijaisena määräyksenä oli pitää totuus poissa yleisöltä, he olisivat kaikki sen puolesta. Lampaille totuus nähdään misinformaationa ja siksi se on tyypillisesti kiusallista. Kaikkea, mikä pörhistää heidän luonnollista villaista turkkiaan, tulee välttää. Kukaan heistä ei halua ottaa minkäänlaista vastuuta. Se on vain helpompaa sillä tavalla.
Monet ovat sanoneet aiemmin, että isojen poikien ”näkökulma” on houkutella porkkanalla ja sitten lyödä kepillä.
Bill C-18 lakiesitys on hyvä esimerkki. Mutta oletko huomannut, kuinka porkkanasta tulee yhä vähemmän ja vähemmän makea?
Olen lukenut, että tämä on myös tyypillistä. Pian tulee vain keppi. Ei porkkanaa. Porkkana tässä esimerkissä on enemmän neutraalin kaltainen asia. Se ei ole oikeastaan houkutteleva, mutta se ei myöskään ole pelkkä keppi. He ovat naamioineet pienen C-18 lakiesityksensä teeskentelemällä, että se on jotain, mitä se ei ole.
Porkkana ei ole niin makea kuin tavallisesti, koska se, että FB:ssä julkaisemasi uutisartikkelit on juuri revitty pois syötteestäsi, ei ole kovin houkuttelevaa. Mutta ainakin heillä on jokin järkevä syy – vai onko? Pointti on, että porkkana ja keppi on naamioitu sellaisiksi, joita ne eivät ole.
Monet lankeavat siihen ja vain kohauttavat olkapäitään luullen, että se on tekijänoikeusasia, jota kukaan vapaassa maailmassa ei ole koskaan ymmärtänyt, ja olemme luopuneet siitä. Aivan sama. Olemme hiljalleen tottuneet uljaaseen uuteen maailmaan, jossa se on vain keppiä.
Marssi totalitarismia kohti kuljeksii eteenpäin, kuten Shermanin ”poltetun maan” marssi merelle Yhdysvaltain sisällissodan aikana – tämä marssi kohti sensuuria ja diktatuuria on marssi vapauksien ja oikeuksien täydelliselle tuholle, jonka tarkoituksena on jättää meidät köyhiksi ja toivottomiksi –tällä hetkellä polttaminen on vain hieman naamioitunut, pian se ei ole niin paljon. Bill C-18 lakiesitys on nostanut alkupanoksiaan yhden tai kaksi pykälää. Tämä laki on paljon enemmän kuin miltä se näyttää.
Artikkelin on kirjoittanut Todd Hayen ja se on julkaistu OffGuardian sivuilla 30.9.2023 sekä luvalla suomennettu ja julkaistu Rakkausplaneetan sivuilla.
Alkuperäisen artikkelin löydät täältä:
off-guardian.org: Figuring Out Their Angle
