Muutaman viime vuosikymmenen aikana elintarvikkeisiin ja muihin tuotteisiin lisättyjen kemikaalien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Kemikaaleja lisätään ”maun parantamiseksi”, hedelmien ja vihannesten tuoreuden säilyttämiseksi, pakattujen elintarvikkeiden säilyvyyden pidentämiseksi ja muista keksityistä syistä. Kemikaalien runsaudensarvi löytyy myös voiteista ja kauneustuotteista sillä näennäisellä syyllä, että nämä kemikaalit saavat kauneudenhoitotuotteet tuntumaan, näyttämään ja tuoksumaan hyvältä.
Voimakkaasti jalostettujen elintarvikkeiden lisääntymisen myötä on lisääntynyt epäluuloisuus tarpeesta lisätä kemiallisia lisäaineita kaikkeen, mitä kosketamme ja maistamme. Merkittävä ja kasvava osa Yhdysvaltain väestöstä on alkanut tutkia näiden kemikaaleja sisältävien tuotteiden terveysvaikutuksia.
Tämä kasvava tietoisuus synteettisten ainesosien nauttimisen ja imeytymisen haitallisista vaikutuksista, ja ihmisten ymmärrys synteettisiä kemikaaleja sisältämättömien tuotteiden nauttimisen terveyshyödyistä, on johdattanut kuluttajat etsimään elintarvikkeistaan ja ihovoiteistaan luomuainespohjaisia tuotteita.
Yhä useammat ihmiset ovat kiinnostuneita tietämään ruokansa ainesosista ja pyrkivät ”syömään puhtaasti”. Tämä lisääntynyt tietoisuus näkyy luomuelintarviketeollisuuden tasaisessa kasvussa sekä luonnon- ja luomukosmetiikkateollisuuden trendeissä, joissa kysyntä on suurempi kuin koskaan.
Tämä sama huoli on alkanut tihkumaan yleisesti tietoisuuteen koskien tiettyä lääketieteellistä tuotetta, joka on enimmäkseen välttynyt tarkastelulta – rokotetta.
Koska useimmat ihmiset on koulutettu hyväksymään, että tämä tuote on tavanomainen osa jokapäiväistä elämää, eivät he ole juurikaan miettineet, mitä rokoteampullien sisällä on. Harvoin lääkärin vastaanotolla rokotusrituaaliin sisältyy keskustelua ainesosista, jotka injektoidaan potilaan kehoon. On erittäin todennäköistä, että lääkärit ja sairaanhoitajat eivät edes itse tiedä kunkin rokotteen ainesosia.
Mitä siinä pullossa sitten on? Mitä tuon neulan läpi tulee?
OSITTAINEN LUETTELO AINESOSISTA
Alumiini: Alumiinisuoloja käytetään joissakin rokotteissa adjuvanttina. Adjuvantti on aine, jota lisätään rokotteisiin immuunivasteen näennäiseksi tehostamiseksi. Esimerkkejä alumiinisuoloista joissakin rokotteissa ovat alumiinihydroksidi, alumiinifosfaatti, aluna (kaliumalumiinisulfaatti) tai alumiiniseossuolat.
Vuonna 2011 tehdyssä tutkimuksessa kanadalaiset tiedemiehet professori Christopher Shaw ja tohtori Lucija Tomljenovic totesivat seuraavaa:
Alumiini on kokeellisesti osoitettu hermomyrkky ja yleisimmin käytetty rokotteen adjuvantti. Erityisesti adjuvanttimuodossa oleva alumiini aiheuttaa riskin autoimmuniteettiin, pitkäaikaiseen aivotulehdukseen ja siihen liittyviin neurologisiin komplikaatioihin ja sillä voi siten olla syvällisiä ja laajalle leviäviä haitallisia terveysvaikutuksia.
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että lihakseen injektoitu alumiinirokotteen adjuvantti imeytyy systeemiseen verenkiertoon ja kulkeutuu kehon eri kohtiin, kuten aivoihin, niveliin ja pernaan, missä se kerääntyy ja säilyy vuosia rokotuksen jälkeen.
Elohopea (tiomersaali): Tiomersaali on etyylielohopeapohjainen säilöntäaine, jota käytetään injektiopulloissa, jotka sisältävät useamman kuin yhden annoksen rokotetta (moniannos injektiopullot) estämään taudinaiheuttajia, bakteereita tai sieniä saastuttamasta rokotetta. Vaikka jotkin lapsuusajan ja influenssarokotteet usean annoksen injektiopulloissa ovat vähentymässä, on tiomersaali edelleen niissä käytössä.
Elohopean tiedetään olevan genotoksinen [perimän vaurioita aiheuttava] aine, jopa pieninä pitoisuuksina, mikä voi vahingoittaa solun geneettistä informaatiota aiheuttaen mutaatioita, jotka voivat johtaa syöpään.
Epidemiologinen meta-analyysi viittasi tiomersaalia sisältävien rokotteiden lisäävän merkittävästi hermoston kehityshäiriöiden riskiä.
Vuonna 2011 tehdyn tutkimuksen mukaan tiomersaalia sisältäville rokotteille altistuneilla apinoilla saattaa olla korkeampi veren ja aivojen elohopeataso.
American Academy of Pediatrics ja US Public Health Service (1999) julkaisivat yhteisen lausunnon, jossa kehotettiin ”kaikkia valtion virastoja työskentelemään nopeasti vähentääkseen lasten altistumista elohopealle kaikista lähteistä”.
Gelatiini: Gelatiinia käytetään stabilointiaineena joissakin Yhdysvalloissa lisensoiduissa rokotteissa. Stabilisaattoreita lisätään rokotteisiin suojaamaan aktiivisia aineosia heikentymiseltä valmistuksen, kuljetuksen ja varastoinnin aikana.
Gelatiini on lehmistä tai sioista saatu proteiini, joka tuotetaan osittaisella hydrolyysillä kollageenista, joka on uutettu keittämällä vedessä eläimen osia, kuten rustoja, jänteitä, ihoa, luita ja nivelsiteitä. Jotkut ihmiset voivat saada siitä vakavan allergisen reaktion.
Tietyt rokotevirukset kasvatetaan gelatiinilla, joka on peräisin sikojen, joiden rehussa on suuria annoksia glyfosaattia, nivelsiteistä. Gelatiini tulee kollageenista, jossa on paljon glysiiniä.
Gelatiini on yksi rokotteiden yleisimmin tunnistetuista allergisten reaktioiden syistä.
Vuonna 1999 tehty japanilainen tutkimus osoitti, että useimmat anafylaktiset reaktiot ja jotkut urtikariareaktiot gelatiinia sisältävistä tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkorokotteista liittyivät gelatiiniallergiaan. Näiden havaintojen perusteella Japani poisti gelatiinin rokotteista vuonna 2000.
Formaldehydi: Formaldehydiä käytetään joidenkin rokotteiden valmistuksessa virusten (kuten polio- ja hepatiitti A -virusten) tai bakteriaalisten myrkkyjen (kuten kurkkumätä- ja tetanustoksiinien) inaktivointiin.
Formaldehydi on ihmisille syöpää aiheuttava aine, tämä perustuu ihmisillä tehdyistä syöpätutkimuksista saatuihin todisteisiin, ja se on listattu tunnetusti karsinogeeniksi kansallisen toksikologiaohjelman (NTP – National Toxicology Program) karsinogeenejä koskevassa Twelfth Report on Carcinogens -raportissa (2011).
Fenoli/fenoksietanoli: Fenoksietanolia käytetään rokotteissa ja biologisissa aineissa säilöntäaineena mikrobien kasvun estämiseksi.
Vuonna 2010 tehdyssä tutkimuksessa, The relative toxicity of compounds used as preservatives in vaccines and biologics – Säilöntäaineina käytettyjen yhdisteiden suhteellinen toksisuus rokotteissa ja biologisissa lääkkeissä, arvioitiin Yhdysvalloissa lisensoiduissa rokotteissa yleisesti säilöntäaineina käytettyjen yhdisteiden suhteellista sytotoksisuutta ja havaittiin, että fenoksietanolilla se oli 4,6-kertainen, fenolilla 12,2-kertainen ja tiomersaalilla >330-kertainen.
He päättelivät: ”Mitään yhdisteistä, joita yleisesti käytetään säilöntäaineina Yhdysvalloissa lisensoiduissa rokotteissa/biologisissa valmisteissa, ei voida pitää ihanteellisena säilöntäaineena, ja niiden kyky täyttää täysin US Code of Federal Regulations (CFR) säännösten säilöntäaineita koskevat vaatimukset on kyseenalainen.”
Tapausraportit (tässä, tässä ja tässä) ovat ehdottaneet yhteyttä fenoksietanolin ja nokkosihottuman, ekseeman sekä anafylaksian välillä.
Triton X-100: Triton X-100 tai oktyylifenoli etoksylaatti (OPE – octylphenol ethoxylate) on pinta-aktiivinen aine (vähentää nesteiden pintajännitystä) ja stabilointiaine, jota on joissain influenssarokotteissa.
OPE:t ovat hormonitoimintaa häiritseviä aineita ja hajoavat suhteellisen helposti oktyylifenoleiksi (OP – octylphenol), jotka ovat haitallisempia. Hormonitoimintaa häiritsevät aineet voivat muuttaa lisääntymistoimintoja, lisätä rintasyövän ilmaantuvuutta, vaikuttaa lasten kasvuennusteisiin ja hermoston kehitykseen sekä muuttaa immuunitoimintaa.
Skvaleeni: Skvaleeni on luonnossa esiintyvä aine, joka on peräisin pääasiassa haikalojen maksaöljystä. Yhdistettynä muihin ainesosiin siitä tulee adjuvantti, jota, kuten alumiinia, lisätään rokotteisiin kehosta vahvemman immuunivasteen aikaansaamiseksi.
Vuoden 2000 tutkimus osoitti, että jo yksi intradermaalinen skvaleeniadjuvantin injektio aiheutti niveltulehduksen rotilla.
Jotkut uskovat, että Persianlahden sodan oireyhtymä liittyi skvaleenin mukanaoloon tietyissä pernaruttorokotteen erissä.
Propiolaktoni: Propiolaktoni (BPL – beta-propiolactone) on yleisesti käytetty reagenssi virusten inaktivointiin rokotevalmisteissa. Sitä on äskettäin käytetty inaktivoidun SARS-CoV-2-rokotevalmisteen kehittämisessä.
Propiolaktoni on tunnettu karsinogeeni. Paikallisia sarkoomia on tuotettu rotille propiolaktonia ihonalaisesti injektoimalla. Laboratoriossa sarkoomat ja levyepiteelit hiirillä tuotettiin injektoimalla pieni määrä propiolaktonia vain yhdellä ihonalaisella injektiolla.
Polysorbaatti 80: Joissain rokotteissa on polysorbaatti 80:tä, joka estää rokotteen jakautumisen osiin. PubMed-tutkimuksessa polysorbaatti 80:tä kuvailtiin ”yleisesti käytetyksi liukoiseksi aineeksi, joka voi aiheuttaa vakavia ei-immunologisia anafylaktoidisia reaktioita”.
Hiirillä ja rotilla tehdyssä farmakologisessa tutkimuksessa polysorbaatti 80 aiheutti ”lievää tai kohtalaista keskushermoston lamaantumista, jossa liikkumisaktiivisuus ja peräsuolen lämpötila laskivat selvästi, osoittaen ataksiaa ja halvaantumisoireita sekä pidensi pentobarbitaalin aiheuttamaa nukkumisaikaa”.
Lopputuloksena pääteltiin: ”Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että polysorbaatti 80:tä ei voida käyttää liuottimena eristetyissä kudoskokeissa eikä suonensisäistä antoa harkittaessa.”
Toisessa American Association for Cancer Research (AACR) -järjestön tutkimuksessa viitattiin ravinnon emulgointiaine polysorbaatti 80:n voivan aiheuttaa matala-asteista tulehdusta, joka voi edistää aineenvaihduntasairauksia ja lisätä paksusuolensyövän kehittymismahdollisuuksia.
Geneettisesti muunneltu hiiva: S. cerevisiae, hiivalaji, jota käytetään rokotteissa monin eri tavoin. Sitä käytetään adjuvanttina, ja nyt sitä käytetään geenimanipulaatiolla keinotekoisten vasta-aineiden luomiseen.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että rokotteissa käytetty geenimuunneltu hiiva voi olla autoimmuunisairauksien aiheuttaja.
Mononatriumglutamaatti (MSG): Mononatriumglutamaattia käytetään pieninä määrinä joissakin rokotteissa pitämään ne vakaina ja suojaamaan niitä tehon menettämiseltä, jopa altistuessaan lämmölle ja valolle.
Tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin rottien hedelmällisyyttä ja MSG:n kulutusta, tutkijat havaitsivat, että sillä oli kielteinen vaikutus rottien hedelmällisyyteen.
Toisessa tutkimuksessa havaittiin, että krooninen MSG:n saanti aiheutti munuaisten vajaatoimintaa ja munuaisten oksidatiivista stressiä eläinmallissa.
Abortoitujen sikiöiden solut: Sikiösolulinjoja käytetään virusten kasvattamiseen, jotka sitten kerätään soluviljelmistä ja prosessoidaan edelleen itse rokotteen tuottamiseksi.
Solulinjat monistuvat kehittyneestä abortoidusta keuhkokudoksesta ja niitä käytetään useiden rutiinirokotteiden, mukaan lukien tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko (MMRV), kurkkumätä, tetanus, pertussis ja polio (DTaP-IPV), hepatiitti A ja vesirokko, nykyisessä valmistuksessa.
Abortoidut sikiösolut on lueteltu rokotteen pakkausselosteissa termillä ”ihmissikiön diploidi”. Kahta abortoitua sikiösolulinjaa, WI-38 ja MRC-5, on kasvatettu laboratorio-olosuhteissa 1960-luvulta lähtien. Diploidisolurokotteet (WI-38, MRC-5) ovat peräisin aiheutetuista aborteista.
Tällaisten solulinjojen käyttö voi olla syvästi vastenmielistä väestönosille, joilla on tiettyjä uskonnollisia ja/tai filosofisia uskomuksia.
Italialainen rokotetutkimus- ja -edustajajärjestö Corvelva julkaisi vuonna 2019 tutkimuksen abortoitujen sikiöiden solulinjojen käytöstä rokotteissa.
Yhteenvedossaan he korostivat seuraavaa:
- Tämän rokotteen sisältämä ihmisen genominen DNA on selvästi, epäilemättä epänormaali, ja siinä on merkittäviä epäjohdonmukaisuuksia tyypillisen ihmisgenomin eli terveen yksilön genomin kanssa.
- Testattiin 560 geeniä, joiden tiedettiin liittyvän syövän muotoihin, ja kaikki kohtasivat suuria muunnoksia.
- On muunnelmia, joiden seurauksia ei edes tunneta, joita ei vielä esiinny kirjallisuudessa, mutta jotka silti vaikuttavat geeneihin, jotka osallistuvat ihmisen syövän kehittymiseen.
- Selvästi epänormaalia on myös genomiylimäärä, joka osoittaa muutoksia kopiomäärässä ja rakennemuunnelmissa.
Seerumi abortoidun vasikan sikiön verestä: Naudan sikiöseerumin tarkoitus on tarjota ravintoliemi viruksille soluissa kasvaakseen.
Humane Research Australia -järjestö kuvailee veren keräysprosessia seuraavasti: ”Veri kerätään täysikasvuisen naaraslehmän teurastuksen jälkeen. Vasikan sikiön sisältävä emon kohtu poistetaan sisäelinten poiston aikana ja siirretään verenkeräyshuoneeseen. Sitten työnnetään neula sikiön kylkiluiden väliin suoraan sen sydämeen ja veri tyhjennetään steriiliin keräyspussiin.
Vain yli kolmen kuukauden ikäisiä sikiöitä käytetään, muutoin sydän katsotaan liian pieneksi pistosta varten. Keräämisen jälkeen veren annetaan hyytyä huoneenlämmössä ja seerumi erotetaan prosessilla, joka tunnetaan nimellä jäähdytetty sentrifugointi.”
Tiettyjen eettisten näkökohtien lisäksi tiedemiehet ovat havainneet, että naudan eri kudokset sisältävät erilaisia määriä BSE-aiheuttajaa.
Antibiootit: Antibiootteja käytetään joidenkin rokotteiden valmistusprosessin aikana estämään bakteerien kasvua ja rokotteen saastumista.
Joissakin rokotteissa esiintyviä antibiootteja ovat muun muassa neomysiini, streptomysiini, polymyksiini B, gentamisiini ja kanamysiini.
Polymyksiini B:n mukana tulee varoitus, että: ”Tätä lääkettä ei ole täysin tutkittu raskaana olevilla naisilla. Tämä lääke voi aiheuttaa munuaisongelmia. Tämä lääke voi aiheuttaa hermo-ongelmia.” Sekä pitkä luettelo sivuvaikutuksista.
Samanlaisia varoituksia löytyy streptomysiinistä, neomysiinistä, gentamisiinistä ja kanamysiinistä.
Suomalainen tutkimus herätti huolen varhaislapsuuden liiallisesta antibioottien käytöstä, joka voi johtaa painonnousuun ja suoliston bakteerien muuttumiseen.
MITÄ MUUTA TUOSSA NEULASSA VOISI OLLA?
Yllä oleva luettelo ei ole täydellinen kuvaus kaikista eri rokotecocktailien ainesosista. Kattava valmistajien ainesosaluettelo löytyy täältä, täältä ja täältä.
Tosiasia on, että edes valmistajan antama täydellinen luettelo ei kerro koko tarinaa siitä, mitä rokotteista löytyy.
Röntgenmikroskoopilla varustetulla ympäristön pyyhkäisyelektronimikroskoopilla ryhmä italialaisia tutkijoita tutki 44 näytettä 30:stä eri rokotteesta ja löysi vaarallisia kontaminantteja, mukaan lukien myrkyllisiä metalleja, 43:sta 44:stä testatusta näytteestä.
Tutkimuksessa, joka julkaistiin International Journal of Vaccines and Vaccination -lehdessä, tutkijat havaitsivat lyijyä, kromia, nikkeliä ja muita metalleja jokaisessa testatussa adjuvanttinäytteessä.
Muita metallikontaminantteja, jotka tunnistettiin 25:stä ihmisrokotteesta, olivat platina, hopea, vismutti, rauta ja kromi. Vieraita epäpuhtauksia, kuten zirkonium, hafnium, strontium, volframi, antimoni, vismutti ja cerium, havaittiin myös monissa testatuissa rokotteissa.
Odottamattomia löytöjään kommentoivat tutkijat raportoivat:
Havaittujen vieraiden kappaleiden määrä ja joissain tapauksissa niiden epätavallinen kemiallinen koostumus hämmensivät. Useimmissa tapauksissa havaitut yhdistelmät ovat hyvin omituisia, koska niillä ei ole mtään teknistä käyttöä, niitä ei löydy mistään materiaalikäsikirjasta ja ne vaikuttavat satunnaisen muodostelman tulokselta… Joka tapauksessa, mikä niiden alkuperä ikinä onkaan, ei niitä kuuluisi olla missään injektiona annettavassa lääkkeessä, saati sitten pikkulapsille tarkoitetuissa rokotteissa. [Painotus lisätty]
Haastateltuna johtava tutkija tohtori Antonietta Gatti, Italian kansallisesta tutkimusneuvostosta ja nanodiagnostiikan tieteellinen johtaja selitti, että rokotteen epäpuhtauksien löytäminen järkytti tutkijoita:
Niiden partikkelien ei olisi pitänyt olla siellä. Emme olleet koskaan aiemmin kyseenalaistaneet rokotteiden puhtautta. Itse asiassa meille ongelmaa ei edes ollut olemassa. Kaikkien injektoitavien liuosten oli oltava täysin puhtaita, ja se oli luottamuskysymys, jonka suhteen näytti mahdottomalta edes epäillä asiaa. Tästä syystä toistimme analyysimme useita kertoja varmuuden vuoksi. Lopulta hyväksyimme todisteet.
Spekuloiden näiden vieraiden epäpuhtauksien mahdollisia seurauksia tri Gatti totesi:
Partikkelien, olivatpa ne eristettyjä, kasautuneita tai ryhmittyneitä, ei pitäisi olla siellä… Kudoksemme havaitsevat nämä vieraat kappaleet mahdollisina vihollisina… Valitettavasti rokotteista löytämämme hiukkaset eivät kuitenkaan ole biohajoavia. Joten, kaikki makrofagien ponnistelut ovat hyödyttömiä, ja tarkoista kemikaaleista riippuen, hiukkaset voivat olla erityisen myrkyllisiä. Sytokiinit ja tulehdusta edistävät aineet yleisesti vapautuvat ja muodostuu rakeisia kudoksia, jotka ympäröivät hiukkasia. Tämä aiheuttaa tulehduksen, jonka pitkällä aikavälillä, jos se on paikallisesti jatkuvaa, tiedetään olevan syövän esiaste.
Luetteloimattomien metallikontaminanttien ohella eräissä rokotteissa havaittiin toinen listaamaton kontaminantti, kun Microbe Inotech Laboratories Inc:n alustava seulontatulos havaitsi glyfosaattia heidän testaamissaan lapsuusajan rokotteissa.
Merckin MMR II -rokotteessa oli 2,671 ppb [parts per billion – miljardissosa], Sanofi Pasteurin DTap Adacel -rokotteessa 0,123 ppb, Novartisin Influenza Fluvirin -rokotteessa 0,331 ppb, Glaxo Smith Klinen HepB Energix-B -rokotteessa 0,325 ppb ja Merckin Polyvalent Pneumovax 23 pneumokokkirokotteessa 0,107 ppb glyfosaattia.
Nämä löydökset saivat Moms Across America -järjestön lähettämään kirjeen FDA:lle, CDC:lle, EPA:lle, NIH:lle ja Kalifornian terveysministeriölle, jossa he pyysivät testaamaan rokotteita glyfosaatin varalta ja poistamaan saastuneita rokotteita.
MIT-tutkija tohtori Stephanie Seneff huomautti reitistä, jota pitkin glyfosaatti voi päästä rokotteisiin:
Kollageeni on proteiini, jota löytyy suuria määriä lehmien nivelsiteissä, ja näitä nivelsiteitä käytetään usein gelatiinin valmistuksessa. MMR-rokote ja influenssarokotevirukset kasvatetaan elävinä viljelminä gelatiinilla, joka on peräisin lehmistä, joille on ruokittu suuria pitoisuuksia glyfosaattia GMO Roundup Ready -rehussa.
MITÄ TEHDÄ?
Ottaen huomioon rokotteiden koostumuksen monimutkainen luonne ja yleisölle vapaaehtoisesti tarjotun tiedon niukkuus näiden tuotteiden valmistusprosesseista ja ainesosista, miten tässä aiheessa voi edetä?
Perinteinen viisaus saattaa ehdottaa: ”Kysy lääkäriltäsi.” Mutta kuinka riippumattomia nämä lääkärit ovat?
Mihin käännyt, kun huomaat, että lääkäreillä ja lastenlääkäreillä, joilla on lakisääteinen velvollisuus tiedottaa potilaille täydellisesti rokotteiden riskeistä ja sivuvaikutuksista, on ideologisia ja aineellisia kannustimia välttää sellaisten tietojen esittämistä, jotka saattavat saada vanhemman kyseenalaistamaan rokotteen?
Entä koulutusmateriaalit ja kansanterveyden suojelusta vastaavien virastojen neuvot? Voimmeko luottaa, että FDA ja CDC tarjoavat yksityiskohtaisia ja puolueettomia tietoja, kun tiedetään, että ne saavat huomattavia rahasummia rokotevalmistajilta?
Tietoinen suostumus on lääketieteen etiikan ja lääkelainsäädännön periaate, jonka mukaan potilaalla on oltava riittävästi tietoa ja ymmärrystä ennen kuin hän tekee päätöksiä medikaalisesta hoidostaan. Tämä sisältää perusteellisen selvityksen hoitojen riskeistä ja hyödyistä, vaihtoehtoisista hoidoista, potilaan roolista ja heidän oikeudestaan kieltäytyä hoidosta.
Tietoon perustuvat ja yksilölliset terveydenhuollon päätökset kaikista tuotteista, joita laitetaan heidän tai heidän lastensa kehoon, alkaa siitä, että ollaan täysin tietoisia siitä, mitä tuo tuote sisältää.
Artikkelin on kirjoittanut HFDF Team 6.10.2023 ja se on luvalla suomennettu sekä julkaistu Rakkausplaneetan sivuilla.
Alkuperäisen artikkelin löydät täältä:
healthfreedomdefense.org: Do You Know What’s In A Vaccine? Addendum to the Childhood Vaccination Series
The original source of this article is Health Freedom Defense Fund. Published with permission for research and educational purposes and distributed without profit. Copyright © Health Freedom Defense Fund, 2024
