Jatkuvassa sarjassamme, jossa tutkitaan kestävää kehitystä ja siihen liittyviä kestävän kehityksen tavoitteita (SDG), kiinnitämme huomiomme SDG 3:een, joka lupaa ”varmistaa terveen elämän”. Jälleen kerran, kun tarkastelemme tätä lupausta, se on tyhjä. 2030 Agenda for Universal Health Coverage (UHC2030 – Yleisen terveydenhuollon ohjelma) näyttää siltä, että velkaan perustuva uuskolonialismi ja maailmanlaajuisen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden harjoittama sortava globaali hallinto ovat todellisia tavoitteita.
Tämän sarjan ensimmäisessä osassa tarkastelimme Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) kestävän kehityksen ohjelmaa. Toisin kuin useimmat ihmiset ajattelevat kestävän kehityksen tavoitteista (SDG), tällä agendalla ei ole juurikaan tekemistä ympäristönsuojelun tai hiilipäästöjen vähentämisen kanssa.
Sen sijaan se on mekanismi, jolla tuodaan globaali hallinto ja erityisesti globaali taloushallinto elämämme kaikkiin osa-alueisiin ja yhteiskuntamme sekä politiikkamme jokaiseen nurkkaan. Se mahdollistaa ”saman velkaimperialismin, jota angloamerikkalainen imperiumi on pitkään käyttänyt vangitakseen kansakuntia uuteen, yhtä saalistavaan maailmanlaajuisen taloushallinnon järjestelmään”, jatkamisen.
Agenda 2030 hahmoteltiin ensimmäisen kerran yleiskokouksen päätöslauselmalla 70/1 (A/Res/70/1). Lokakuussa 2015 tällä päätöslauselmalla YK sitoutui muuttamaan maailmaamme: Agenda 2030, kestävän kehityksen toimintasuunnitelma.
YK:n sanontatavassa ”kestävä kehitys” on harhaanjohtava synonyymi transformaatiolle. Mikään SDG:ssä ei ole sitä, miltä se aluksi näyttää. Paholainen on kaikkialla läsnä yksityiskohdissa, ja kuten kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden kohdalla, meidän tulee lähestyä kestävyystavoitetta SDG 3, joka YK:n mukaan ”varmistaa terveen elämän ja edistää hyvinvointia kaikenikäisille”, huomattavalla varovaisuudella.
UHC2030 JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS
Universal Health Coverage Agenda for 2030 (UHC2030 – Yleisen terveydenhuollon ohjelma) on Yhdistyneiden Kansakuntien maailmanlaajuinen kansanterveysaloite, jonka tarkoituksena on saavuttaa YK:n Agenda 2030:n SDG tavoite 3.
UHC2030 väittää tarjoavansa ”globaalin alustan ja tilan useille sidosryhmille yhteydenpitoon, työskentelyyn ja vaikuttamiseen kansallisiin ja kansainvälisiin sitoumuksiin”. Näiden sidosryhmien tavoitteena on tarjota ”laadukkaat terveyspalvelut kaikkien saataville”.
UHC2030 kotisivu: ”Ryhtyä toimiin yleismaailmallisen terveydenhuollon turvaamiseksi”. Kuvalähde: UHC2030, www.uhc2030.org.
Saavuttaakseen oletettavasti SDG 3:n, UHC2030 kokoaa yhteen kumppaneita tai ”sidosryhmiä” sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta tekemään yhteistyötä globaalin terveydenhuollon muuttamisessa. UHC2030 on globaali julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus (G3P – public-private partnership), joka yrittää keskittää terveydenhuollon maailmanlaajuisen hallinnan.
Tämän sarjan osassa 1 tarkastelimme UN-DESA:n vuoden 2016 raporttia, jossa todettiin, että G3P:t eivät olleet tarkoituksenmukaisia. YK:n omat tutkijat totesivat, että tarvitaan useita toimenpiteitä, jotta YK:n G3P:t olisivat mahdollisia. Toistaiseksi mitään noista parannuksista ei ole kuitenkaan toteutettu.
UN-DESA totesi, että sitoutuminen G3P:hen oli ”ideologista”. Todisteet osoittavat, että UHC2030:n globaali julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus (UHC-G3P) ei todennäköisesti tuota väitettyjä etuja. Eli, jos todellinen tavoite on tarjota laadukkaita terveyspalveluja kaikille.
Terveydenhuollon ”kestävässä kehityksessä” on kyse kansanterveyspolitiikan ja terveydenhuollon säännösten hallinnasta maailmanlaajuisesti, kansallisella, alueellisella ja mahdollisesti paikallisella tasolla. Se on terveydenhuollon ”transformaatio” kaikkialla.
Joten, keitä ovat sidosryhmät ja miksi he haluavat ”vaikuttaa kansallisiin ja kansainvälisiin sitoumuksiin” terveydenhuoltoa kohtaan? Voidaanko heidän luottaa tarjoavan ”laadukkaita terveyspalveluja” kaikille maan päällä?
Vai onko sidosryhmien halulla muuttaa terveydenhuoltojärjestelmiämme jokin muu agenda takanaan?
UHC2030 JA SIDOSRYHMIEN KAPITALISMI
G3P:t muodostuvat ”sidosryhmistä”, jotka perustuvat ”sidosryhmäkapitalismin” ajatukseen, jota edistettiin ensimmäisen kerran 1970-luvulla. Se ehdottaa, että maailmasta tulee parempi paikka, jos monikansalliset yhtiöt toimivat ”yhteiskunnan edunvalvojina”.
Edunvalvojan oikeudellinen määritelmä: ”Henkilö, joka on nimetty tai lain mukaan velvoitettu toimimaan päämiehensä parhaaksi; jolle on uskottu omaisuus, etu tai valta, nimenomaisen tai epäsuoran suostumuksen nojalla hallinnoitavaksi tai hoidettavaksi sitä toisen hyödyksi tai käyttöön.”
’Stakeholder Capitalism’ kirja, kirjoittanut Klaus Schwab, Maailman talousfoorumin (WEF) puheenjohtaja.
G3P:n kautta, jonka on määrä tarjota ”kestävää kehitystä” kaikkialla maailmassa, meitä pyydetään hyväksymään, että maapallo, kaikki elämä ja elämämme kaikki osa-alueet paranevat, jos globaaleihin yrityksiin investoidaan valta hallita koko globaalia omaisuutta. Valitsemiemme hallitusten ensisijainen tehtävä on ”mahdollistaa” muutoksen toteutuminen.
UHC-G3P koostuu 83 kansallisesta hallituksesta, mukaan lukien Iran, Libanon, Somalia, Ghana, Uganda, Jemen, Myanmar, Ranska, Saksa, Iso-Britannia, [Suomi], Yhdysvallat ja Ukraina. Muut kansallisvaltiokumppanit osallistuvat monikansallisten organisaatioiden kautta.
Esimerkiksi Venäjän federaatio on UHC-G3P:n ”kumppani” Inter-Parlamentary Unionin (IPU), Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ja Asia-Europe Foundation (AEF) -järjestön kautta. Samoin Kiina tekee yhteistyötä UHC-G3P:n kanssa AEF:n kautta ja Israel IPU:n kautta. Lukuisat YK:n virastot, mukaan lukien UNDP ja WHO, sekä erilaiset filantrooppiset säätiöt, kuten Bill and Melinda Gates Foundation -säätiö ja Rockefeller Foundation -säätiö, ovat myös UHC-G3P:n sidosryhmien kumppaneita.
UHC2030:n ensisijainen tavoite on ”vaikuttaa kansallisiin ja kansainvälisiin sitoumuksiin”. Se on G3P, joka osallistuu käytäntöjen kehittämiseen. Myöhemmin veronmaksajien rahoittamia ”mahdollistavia ympäristöjä” tukee innokkaasti UHC-G3P, jossa todetaan:
- Kansallisten hallitusten olisi asteittain lisättävä investointejaan terveyteen joko siirtämällä vähintään 15 % vuosibudjetistaan terveydenhuoltoon tai enintään 5 % vuotuisesta BKT:staan[.] [. . .] Tämä lisääntynyt terveydenhuoltobudjetti olisi kerättävä pakollisten ja tasapuolisten varantomekanismien avulla (kuten verotulojen keräämisen parantaminen, sosiaaliturvavakuutuksen perustaminen)[.]
Useimmissa kehittyneissä maissa tämä ei vaadi ylimääräisiä menoja omaan terveydenhuoltoon. Suurin osa käyttää jo yli 5 % BKT:sta. Vuonna 2020 Yhdysvallat käytti lähes 19 prosenttia. Saksa kulutti toiseksi eniten, ja se käytti terveydenhuoltoon lähes 13 % Saksan BKT:sta.
Sama ei päde kehitysmaihin. Monet käyttävät huomattavasti vähemmän rahaa terveydenhuoltoon suhteessa BKT:hen. Djibouti ja Kongon demokraattinen tasavalta käyttävät vain 2 %, Pakistan ja Intia noin 3 %. Sri-Lanka, Jemen, Syyria, Egypti ja Irak ovat monien muiden maiden joukossa, joiden kaikkien olisi lisättävä suhteellisia terveydenhuoltomenoja UHC-G3P:n kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi.
UHC-G3P VELKA TERVEYDENHUOLLON TUHOAMISEN VAIHTOKAUPOISTA
Matala- ja keskituloisten maiden on joko priorisoitava menoja tai lisättävä merkittävästi BKT:ta luodakseen mahdollista ylijäämää voidakseen täyttää UHC2030:n vaatimukset. Tämä tulee olemaan vaikeaa, koska nämä valtiot näkivät velka/BKT-suhteen eskaloituvan hurjasti pseudopandemian vastaisen maailmanlaajuisen politiikan seurauksena.
BKT:n laskun ja lisääntyneen lapsikuolleisuuden välinen yhteys tunnetaan hyvin. Ennen pseudopandemiaa monet LMIC-maat (Low and Low Middle Income Countries – matalan ja keskitulotason maat) kamppailivat ylläpitääkseen epävarmoja julkisia terveydenhuoltojärjestelmiä. Lisätaloudellisilla shokeilla oli ennustettavasti haitallinen vaikutus terveydenhuoltoon, erityisesti heikoimmassa asemassa oleville.
Terveydenhuollon työntekijä suojavarusteineen ottamassa koronavirusnäytettä nenäpuikolla.
Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälinen lasten hätärahasto UNICEF tiesi hyvin riskin. Heinäkuussa 2020 se arvioi, että 6,7 miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta joutuisi aliravitsemukseen, kärsien kaikista vastaavista pitkän aikavälin terveyskustannuksista ja korkeammasta kuolleisuusasteesta.
UNICEF totesi, että tämä katastrofi ei johdu COVID-19:stä, vaan ”talous-, elintarvike- ja terveydenhuoltojärjestelmien häiriöistä”.
Silti UNICEF, UHC-G3P:n sidosryhmä, teki selittämättömän johtopäätöksen:
- COVID-19-pandemian odotetaan lisäävän kaikenlaisen aliravitsemuksen riskiä. Tässä esittämämme haaskaukseen keskittyvät arviot ovat todennäköisesti varovaisia. [. . .] Muiden terveyspalvelujen häiriöt sulkujen aikana vaarantavat entisestään äitien ja lasten terveyden sekä kuolleisuuden. [. . .] COVID-19-pandemian syvällisillä vaikutuksilla varhaiselämän ravitsemukseen voi olla sukupolvien välisiä seurauksia lasten kasvuun ja kehitykseen sekä elinikäisiä vaikutuksia koulutukseen, kroonisten sairauksien riskeihin ja koko inhimillisen pääoman muodostukseen[.]
”COVID-19-pandemialla ei ollut syvällistä vaikutusta”. Millään UNICEFin kuvaamilla vaikutuksilla ei ollut mitään tekemistä hengityselinsairauksien kanssa. Ne kaikki olivat seurausta menettelytapojen päätöksistä, jotka tehtiin vastauksena väitettyyn pandemiaan.
Tietäen, että talous- ja terveydenhuoltojärjestelmän häiriöt tappaisivat haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, UHC2030:n useiden sidosryhmien kumppanuus jyräsi tätä häiriötä eteenpäin. He kehottivat kaikkia hallituksia investoimaan enemmän COVID-19-vastaustoimenpiteisiin ja -hoitoihin, kuten WHO, UHC-G3P-sidosryhmä, suosittelee.
Suorasukaisia hätämääräyksiä ja lainsäädäntöä pantiin täytäntöön. Luovuttamattomat oikeudet uhrattiin ja ”kollektiivista vastuuta” tavoiteltiin. Hallitukset asettivat COVID-19:ään liittyvän potilasturvallisuuden etusijalle tarjoamalla taloudellista tukea ”innovatiivisille ratkaisuille”.
Tällaisen ”yleisen terveysturvan” vaikutus LMIC-maihin, kuten Ugandaan, oli tuhoisa. 74 väitettyä COVID-19-kuolemaa miljoonaa asukasta kohden (DPM – deaths per million), verrattuna Yhdysvaltojen väitettyyn 3 190 DPM:ään: Ugandassa ei ollut pandemiaa.
Valitettavasti maailmanlaajuisten toimitusketjujen ja kansainvälisten markkinoiden sulkeminen kehittyneiden maiden toimesta, jotka väittivät, että heillä oli pandemia, iski Ugandan talouteen ankarasti. Ugandan vientimarkkinat haihtuivat, yritykset romahtivat, työttömyys nousi huimasti ihmisten joutuessa muuttamaan kaupunkialueilta maaseudulle ja palaamaan omavaraisviljelyyn.
Onnekkaana UHC2030-kumppanina Ugandan hallitus joutui myös ottamaan raskaasti lainaa tarvittavien COVID-19-toimenpiteiden toteuttamiseksi. Se teki sen ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kustannuksella muita sairauksia, kuten malariaa vastaan, sairautta, joka aiheuttaa säännöllisesti yli 260–280 DPM Ugandassa.
Uganda pakotettiin tekemään kaikkensa taistellessaan neljä kertaa malariaa vähemmän vaarallisempaa tautia vastaan, ja se otti myös muita kansanterveydellisiä riskejä. Ugandan velka suhteessa BKT:hen nousi 22 prosentista 41 prosenttiin yhdessä vuodessa, ja vuoteen 2021 mennessä 9 % Ugandan tuloista käytettiin sen velkojen hoitoon samalla, kun BKT:n kasvu romahti.
The Center for Global Development -ajatushautomon raportti paljasti niin kutsutun ”yleisen terveysturvan” vaikutuksen Ugandassa. Sitä voitaisiin kuvata Ugandan terveydenhuollon suolistamiseksi:
- Keskeisten terveyspalvelujen heikkeneminen[,] [. . .] vähentynyt HIV/AIDS- ja malariatapausten toteaminen. Kroonisista sairauksista kärsivät potilaat, jotka turvautuivat jatkuvasti lääkkeisiin selviytyäkseen [. . .] eivät pystyneet saamaan täyttöpakkauksiaan, kun taas toisilla ei ollut varaa lääkkeisiin tulojen puutteen vuoksi. Potilailla, joilla oli äskettäin todettu syöpä, ei voitu käynnistää hoitoa. [. . . ] Suurin osa näistä sairauksista kärsivistä potilaista kohtasi lisääntynyttä komplikaatioiden ja kuoleman riskiä, koska he eivät voineet saada terveydenhuoltoa[.] [. . .] Nämä viivästyneet hoitojaksojen aloitukset ja keskeytykset johtivat lisääntyneeseen stressiin, ahdistukseen, taudin etenemiseen, uusiutumiseen ja ennenaikaisiin kuolemiin.
Vastauksena tähän ihmisen aiheuttamaan terveyskatastrofiin Maailmanpankki päätti UHC2030-sidosryhmänä, että Ugandan ensisijaisena tavoitteena oli jatkaa investointeja COVID-19:n ehkäisytoimenpiteisiin, joita se ei tarvinnut. Tällainen itsetuhoinen ”taloussuunnittelu” vastauksena olemattomaan pandemiaan tarkoitti sitä, että Ugandan kaltaiset LMIC:t murskattiin, ei COVID-19:llä, vaan globaalilla poliittisella vastauksella COVID-19:ään.
UHC-G3P UUSKOLONIALISMI
Mahdollisuudet, että monet LMIC-maat pystyvät täyttämään UHC2030:n edellyttämät terveydenhuoltoinvestoinnit, jotka ovat vähintään 5 % BKT:sta, vaikuttavat kaukaiselta, elleivät ne leikkaa menoja muilla aloilla. Yhteistyössä Maailmanpankin kanssa UHC-G3P ehdottaa kuitenkin toista tapaa, jolla LMIC:t voivat saavuttaa tavoitteensa.
- Velan uudelleenjärjestelymekanismit matalan tulotason maissa ja velan pitkäjänteisyys/vähennys keskituloisissa maissa.
Vuonna 2020 G20-ryhmä sopi yhteisistä puitteista julkisen velan uudelleenjärjestelylle. Tämä perustui aiemmin perustettuun velanhoidon keskeytysaloitteeseen (DSSI – Debt Service Suspension Initiative).
DSSI mahdollisti vaikeuksissa olevien LMIC-maiden keskeyttää kahdenväliset valtionvelan takaisinmaksusopimukset rahoittaakseen COVID-19-toimenpiteitä. Ohjelma päättyi joulukuussa 2021.
Tämän ansiosta Ghanan kaltaiset LMIC:t pystyivät luomaan ”fiskaalisen alueen”, kuten tämän sarjan osassa 1 kuvataan, mahdollistaakseen UHC2030:n kestävän terveydenhuollon. Vaikka COVID-19-rokotteiden käyttö Ghanassa on ollut vähäistä – noin 30 % – verrattuna kehittyneisiin maihin, maaliskuuhun 2022 mennessä AstraZeneca, jonka suurimpia osakkeenomistajia ovat Blackrock ja Vanguard, oli hankkinut 57 % rokotemarkkinoista.
AstraZeneca-piikki ei ole hyväksytty useimmissa Euroopan maissa sen aiheuttamien verihyytymien ja AstraZenecan julkaisemien rajoitettujen testitietojen epäsäännöllisyyksien vuoksi. Kuitenkin, toisin kuin sen mRNA-vastineet, se ei vaadi hyperjäähdytystä varastointiin ja kuljettamiseen ja on siksi suhteellisen halpa.
Izmir, Turkki 18.11.2020: Uusi AstraZeneca Covid-19 rokote. Kuva: Seda Yalova, Shutterstock.
AstraZeneca ja sen toinen UHC-G3P-kumppani, Iso-Britannian hallitus, nostivat kovaa PR-meteliä sen COVID-19-piikin väitetystä, voittoa tavoittelemattomasta hinnoittelusta. Englantilais-ruotsalainen yhtiö allekirjoitti sopimuksen sillä ehdolla, että se voi määrittää päivämäärän, jolloin se arvioi pseudopandemian päättyvän. Tämä tekijä yhdistettynä suhteellisen halpojen säilytys- ja kuljetuskustannusten kanssa teki siitä LMIC:n suosikin.
AstraZeneca teki sopimuksen toisen UHC2030-sidosryhmän, GAVI-allianssin ja Coalition for Epidemic Preparedness Innovations (CEPI) -säätiön kanssa toimittaakseen 1,3 miljardilla dollarilla rokotteitaan LMIC-maille. Nämä oletettavasti toimitettiin omakustannushintaan, mutta UHC2030-kumppanivaltioilla, kuten Ghanalla ja Ugandalla, ei ollut siihen varaa.
DSSI:n väliaikainen velkaikkuna kuitenkin mahdollisti esimerkiksi Ugandan maksamaan 18 miljoonasta AstraZeneca-piikistä huomattavasti enemmän kuin EU. Se maksoi 7 dollaria per piikki.
AstraZenecan piikin tuotantokustannuksia ei tiedetä. Sen kehityskustannuksista vastasivat Yhdistyneen kuningaskunnan veronmaksajat ja heidän hyväntekeväisyyslahjoituksensa. Sen suostumus myydä UHC2030-sidosryhmäkumppanilleen EU:lle omakustannushintaan johti siihen, että se jakeli piikit 2,18 dollarin yksikköhintaan.
Tarve yli 300 prosentin hinnankorotukseen Ugandalle ei ole selvä. Se näyttää selkeästi siltä, että AstraZeneca hyötyi Ugandan velkapohjaisesta ”mahdollistavasta ympäristöstä”.
UNICEF, UHC-G3P-kumppani, varoitettuaan COVID-19-vastatoimien kustannusten aiheuttaman taloudellisen laskun tuhoisista terveysvaikutuksista, tuki UHC-G3P-kumppaneitaan – AstraZenecaa ja Maailmanpankkia – hyväksymällä sopimuksen, COVAX (COVID-19 Vaccines Global Access) aloitteen kautta, 170 miljoonan AstraZenecan piikkiannoksen toimittamisesta LMIC:lle.
AstraZenecan UHC-G3P-sidosryhmäkumppani GAVI on keskittynyt valtatehtäväänsä luoda rokotteille niin sanottuja ”terveitä markkinoita”. GAVI toteaa, että ”kestävä tulevaisuuden tavarantoimittajaperusta on olennainen osa Gavin tukemien rokotemarkkinoiden terveyttä”. Oletettavasti, LMIC:t maksamassa yli kolme kertaa markkinahinnan lääkkeistä, joita ne eivät tarvitse, on GAVI:n harkinnan mukaan ”terveet markkinat”.
Mikään tästä sidosryhmiensä harjoittamasta petomaisesta toiminnasta ei täytä UHC-G3P:n tavoitetta:
- Laajenna laadukkaita, keskeisiä terveyspalveluja; vahvista terveydenhuoltojärjestelmiä ja mobilisoi resursseja kehitysmaiden terveydenhuoltoon.
Kehittyvissä ja keskituloisissa maissa lupaus ”sidosryhmäkapitalismista” on tyhjä.
UHC-G3P:n sidosryhmät näyttävät manipuloineen LMIC:itä velkasitoumustensa kautta investoimaan tarpeettomiin lääkkeisiin kiristyshinnoilla. Monien sidosryhmien kumppanuus heikensi tehokkaasti keskeistä terveydenhuoltoa ja lisäsi väestön terveysriskejä.
LMIC:n näkökulmasta UHC-G3P:n ”sidosryhmäkapitalismi” näyttää enemmän yritysten uuskolonialismilta.
Tämä on odotettua koska, kuten YK hyvin tietää, sidosryhmien kapitalismi ei toimi niin kuin väitetään. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet kansanterveyden saralla ovat kalliita, niillä on kielteinen vaikutus terveydenhuoltoon ja terveydellisiin tuloksiin, ne ovat alttiita korruptiolle ja yleisesti ottaen vahingoittavat väestön terveyttä.
Miksi UHC2030:n globaali julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus ehdottaa muuta, vaatii selitystä.
TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN YKSITYISILLE SIDOSRYHMILLE
AstraZeneca on yksi lukuisista lääke-, terveydenhuolto- ja bioteknologiayhtiöistä, jotka ovat UHC2030-sidosryhmäkumppaneita. Muita jäseniä ovat muun muassa GlaxoSmithKline, Pfizer, Roche, Sanofi, Merck, Novartis, Novo Nordisk, Johnson & Johnson ja Medtronic.
Sidosryhmäkapitalismin lähestymistavasta, retorisesti puhuttuna, on esimerkkinä Merck, joka toteaa:
- Maailmanlaajuisena terveydenhuoltoyrityksenä, joka on sitoutunut parantamaan terveyttä ja hyvinvointia kaikkialla maailmassa, SDG 3 on liiketoimintamme ydin ja on linjassa missiomme kanssa pelastaa ja parantaa elämiä. [. . .] Työskentelemme yhteistyössä useiden sidosryhmien kanssa parantaaksemme globaalia terveysekosysteemiä.
Merck väittää, että se on olemassa pelastaakseen ja parantaakseen elämiä kestävän kehityksen tavoitteet saavuttamalla. Tehdäkseen tämän se toimii epäitsekkäästi maailmanlaajuisena terveysalan sidosryhmänä. Tämä on ehkä yllättävää, koska Merckin toimitusjohtaja Robert M. Davies ilmoitti 28 prosentin myyntitulon kasvusta 14,6 miljardiin dollariin vuoden 2022 toisen vuosineljänneksen tulosraportissaan. M. Davies sanoi:
Strategiamme toimii ja tulevaisuutemme on valoisa. Olen erittäin varma siitä, että meillä on hyvät mahdollisuudet saavuttaa lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteemme, mikä perustuu sitoumukseemme toimittaa innovatiivisia lääkkeitä ja rokotteita potilaille ja arvoa kaikille sidosryhmillemme, myös osakkeenomistajille.
Joten Merck ei ole täysin epäitsekäs. Rahan tekeminen on tärkeää myös yritykselle ja erityisesti sen osakkeenomistajille, jotka odottavat sijoitukselleen kannattavaa tuottoa. Näin ollen Merckin merkittävät osakkeenomistajat, kuten maailmanlaajuiset sijoitusyhtiöt Blackrock ja Vanguard, ovat myös UHC-G3P:n sidosryhmien ”kumppaneita”.
Sidosryhmien kapitalismi: segmentoinnin ja priorisoinnin ekosysteemi, ilmeisesti. Kuvalähde: LLYC
Pfizer ja sen merkittävimmät osakkeenomistajat, kuten Blackrock ja Vanguard, raportoivat kaikkien aikojen korkeimmasta liikevaihdosta, erinomaisista voitoista ja 92 prosentin toiminnan kasvusta vuonna 2021, mikä on suora seuraus pseudopandemiasta. Pfizer toteaa, että sen sidosryhmärooli UHC-G3P:ssä palvelee hyvin sen kaupallisia etuja:
- Pfizer uskoo UHC:n lupaukseen. [. . .] Osana rohkeita toimenpiteitä olemme haastaneet itsemme lisäämään dramaattisesti niiden potilaiden määrää, joilla on mahdollisuus saada lääkkeemme vuoteen 2023 mennessä. [. . .] Olemme sitoutuneet työskentelemään tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien ja hallitusten kanssa nopeuttaaksemme näitä muutoksia ja parantaaksemme yleistä saatavuutta.
UHC-G3P:n avulla Pfizer pyrkii ”kasvattamaan dramaattisesti” markkinoidensa kokoa. UHC-G3P:n ”lupaus” Pfizerille on, että se voi työskennellä hallitusten kanssa ”nopeuttaakseen” markkinoiden hankintaohjelmaa.
Maailmanlaajuinen sijoitusyhtiö Goldman Sachs painostaa tällä hetkellä sijoittajia ostamaan Pfizerin osakkeita. Analyysi, johon tämä neuvo perustuu, ei kuvasta uskoa, että Pfizer parantaa ihmisten terveyttä, vaan pikemminkin sitä, että ihmiset pysyvät sairaana mahdollisimman pitkään ja jatkavat Pfizerin tuotteiden käyttöä.
Vuonna 2018 Goldman Sachs julkaisi raportin nimeltä The Genome Revolution (Genomivallankumous). Goldman Sachs oli huolissaan uusien geneettisten lääkkeiden mahdollisuuksista parantaa sairauksia, koska se heikentäisi pitkän aikavälin tulovirtoja:
- Olemassa olevien potilaiden parantaminen vähentää myös niiden kantajien määrää, jotka voivat siirtää viruksen uusille potilaille, joten myös tapausten määrä pienenee [. . .] Jos tapauspooli pysyy vakaana (esim. syöpä), mahdollisuudet parantua on pienempi riski franchising-toiminnan kestävyydelle.
Vaikka Pfizer teki loistavaa liiketoimintaa pseudopandemian aikana, COVID-19:n ”tapauspoolin” pudotus on näkynyt osakekurssin laskuna. Goldman Sachsin sijoittajat haluavat lääkealan portfoliostaan jatkuvaa, pitkäaikaista hoitoa kroonisiin sairauksiin. Franchising-toiminnan kestävyys, ei kansanterveyden parantaminen, on tärkeää näille UHC2030-sidosryhmille.
Tämä tuo esiin mahdollisen ongelman potilaille. Vaikka voiton tuottamisessa ei ole mitään väärää, mutta kun nämä voitot perustuvat sairauteen eikä terveyteen, UHC-G3P:n ytimessä on ilmeisesti kaupallisten etujen ristiriita.
Kuten UN-DESA ennusti, UHC2030 on tarjonnut ”huonolaatuisempia palveluja”, jotka ovat ”vähemmän saatavilla”. Kun monikansalliset yritykset toimivat keskeisinä sidosryhminä, välttämättömät palvelut ovat ”vähemmän vastuullisia”. Olemme jo nähneet tämän Ugandassa, Ghanassa ja muissa LMIC-maissa.
Heikennettyään terveydenhuollon, yksityinen sektori ei kohtaa mitään ”rangaistuslausekkeita”. Heidän sijoittajilleen kohdistuva riski on ”suhteellisen hyvänlaatuinen”, ja sen sijaan me – veronmaksajat – kannamme sen sekä taloudellisesti että kaikessa muussa mielessä.
Näin ollen on perusteltua todeta, että UHC2030 on kumppanuus vain globaalille ”terveysjärjestelmän hallinnolle”, jonka tarkoituksena on tehostaa vallan keskittämistä kansallisvaltioihin yksityisen sektorin hyödyksi.
Todisteet viittaavat siihen, että UHC2030:n todellinen tarkoitus on maksimoida sairaiden määrä ja pitää heidät sairaina mahdollisimman pitkään, jotta ”franchisingin kestävyys” säilyy.
UHC-G3P:N VAIKUTUS KEHITTYNEISIIN KANSAKUNTIIN
UHC2030:n kautta kehitysmaiden ihmiset ovat valmiita kestämään jatkuvaa uuskolonialismia. Myös kehittyneiden maiden väestö, erityisesti kaikkein haavoittuvimmat, voivat odottaa yhtä vahingollisia tuloksia.
UHC2030:n osakkeenomistajat, kuten Blackrock ja Vanguard, ovat tervetulleita kestävän voiton tuottamiseen terveydenhuollossa. Yksityisen sektorin valvonta hallituksen politiikassa ja globaaleilla terveysmarkkinoilla on kuitenkin vielä houkuttelevampi mahdollisuus. Niille, jotka ovat UHC-G3P:n hierarkkisen, lokeroidun rakenteen huipulla, maailmanlaajuinen terveydenhuolto on kultainen pääsylippu.
YK kuvailee syyskuussa 2019 pidettyä yleistä terveysturvaa (UHC – Universal Health Coverage) käsittelevää korkean tason kokousta (UN HLM – UN High-Level Meeting) ”historian kunnianhimoisimmaksi ja kattavimmaksi poliittiseksi julistukseksi terveydestä”. Yksi myöhemmässä asiakirjassa A/Res/74/2 kirjatuista keskeisistä sitoumuksista oli varmistaa poliittinen johtajuus terveyttä pidemmälle.
UN-HLM julisti, että jäsenvaltioiden tulee:
- Toteuttaa vaikuttavia käytäntöjä ihmisten terveyden suojelemiseksi ja käsitellä kattavasti sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä ja muita terveyteen vaikuttavia tekijöitä työskentelemällä kaikilla aloilla koko hallinnon ja terveys-kaikissa-toimintaperiaatteissa -lähestymistavan mukaisesti[.] [. . .] Tarjota strategista johtajuutta UHC:ssa korkeimmalla poliittisella tasolla ja edistää suurempaa käytäntöjen johdonmukaisuutta ja koordinoituja toimia koko hallinnon ja terveys-kaikissa-toimintaperiaatteissa -lähestymistavoissa, ja luoda koordinoitu sekä integroitu koko-yhteiskunnallinen ja monialainen vastine[.]
Terveydenhuollon laadun heikkenemisen lisäksi UHC2030:n maailmanlaajuiset terveyshallinnon käytännöt on asetettu sortamaan koko yhteiskuntaa. Tämä saavutetaan sitomalla koko hallitus ”terveys-kaikissa-toimintaperiaatteissa” (HiAP – health-in-all-policies) -lähestymistapaan.
Lviv, Ukraina – 14.1.2021: Kertakäyttöinen kasvomaski ja COVID-19 injektio rokotuskorttikortilla, jonka CDC on hyväksynyt koronavirusinjektioiden kanssa. Kuva: AlpakaVideo, Shutterstock.
USA:ssa Yhdysvaltain tautikeskus (CDC – Center for Disease Control) selittää, kuinka koko Yhdysvaltain hallitus on tulkinnut HiAP:n:
- Paikat, joissa ihmiset asuvat, työskentelevät ja leikkivät, vaikuttavat suuresti heidän terveyteensä. Voimme parantaa Amerikan terveyttä tekemällä yhteistyötä valtion virastojen ja yksityisten kumppaneiden kanssa luodaksemme terveitä ja turvallisia yhteisöjä. [. . .] Terveys kaikissa toimintaperiaatteissa -resurssikeskus tukee yhteistyöhön perustuvaa lähestymistapaa terveyden edistämiseen, joka tunnustaa terveysnäkökohtien huomioimisen tärkeyden tehtäessä päätöksiä sellaisista asioista kuin liikenne, koulutus ja muut yhteisöihin vaikuttavat osa-alueet.
Yksityisillä kumppaneilla (monikansallisilla yrityksillä, filantrooppisilla säätiöillä ja kansalaisjärjestöillä) on valtuudet työskennellä ”hallituksen yli” määritelläkseen, mitä he pitävät ”terveinä ja turvallisina yhteisöinä”. Nämä ovat yhteisöjä, jotka saavat yrityspalveluita, ostavat yritystuotteita ja edistävät yritysten rahoittamia kansalaisjärjestöjen agendoja.
Se, missä elämme, työskentelemme ja leikimme, käyttämämme kulkuneuvot, koulutuksemme ja kaikki muut ”alueet” sekä yhteisöissämme että elämässämme, suunnitellaan UHC-G3P:n sidosryhmien ”päätöksenteon” kautta.
Marraskuussa 2021 UHC-G3P:n johto antoi julkilausuman, joka tukee WHO:n yritystä luoda Maailmanlaajuinen pandemiavalmiussopimus (Global Pandemic Preparedness Agreement). Sopimus on nimellisesti Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n johtama aloite globaalin hallinnon luomiseksi ”terveysturvan” kautta.
UHC2030-ohjauskomitea kirjoitti:
- Koko pandemian ajan yhteydet yleisen terveyskattavuuden (UHC) ja terveysturvan välillä ovat olleet selvät. [. . .] Terveydenhuoltojärjestelmien vahvistaminen, jossa keskitytään perusterveydenhuoltoon, luo perustan sekä UHC:lle että terveysturvalle. [. . .] Tästä syystä meillä on ilo jakaa uusi UHC2030-strateginen narratiivi, joka ohjaa terveydenhuoltojärjestelmien edistämistä ja toimintaa UHC- ja terveysturvatavoitteiden saavuttamiseksi.
Asiaan liittyvä raportti, jonka otsikko on ”Terveysjärjestelmiä koskevat toimet yleisen terveyskattavuuden ja terveysturvan edistämiseksi”, ei ole saatavilla UHC2030-verkkosivuston kautta, mutta se löytyy Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen viralliselta sivustolta. UHC2030-raportti on Yhdistyneen kuningaskunnan ulko- ja kansainyhteisön kehitysviraston (FCDO – Foreign and Commonwealth Development Office) ”kantapaperi”. Yksityinen sektori on nyt täysin sulautettu Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukseen.
Siinä viitataan WHO:n määritelmään ”terveysturvasta”:
- Sekä ennakoivia että reaktiivisia toimia vaadittiin minimoimaan haavoittuvuus akuuteille kansanterveystapauksille, jotka vaarantavat maantieteellisten alueiden ja kansainvälisten rajojen yli asuvan väestön yhteisen terveyden.
WHO listaa lukemattomia ”kansanterveystapauksia”, joihin hallitusten eri puolilla maailmaa on varauduttava.
Näitä ovat muun muassa nopea kaupungistuminen, ympäristöön liittyvä alennustila, mikrobien vastustuskyky, uudet taudit, kemikaaliset vaarat, ilmansaasteet, huono ravitsemus, ruokaperäiset sairaudet, matkustaminen, taloudellinen keskinäinen riippuvuus, pandemiat, muut hätätilanteet, heikot terveysjärjestelmät, taloudelliset shokit ja tietysti, ilmastonmuutos ja väestönkasvu.
Koko hallituksen ei pitäisi yksinkertaisesti reagoida tällaisiin tapahtumiin, vaan pikemminkin ryhtyä toimiin ennakoivasti ”minimoidakseen haavoittuvuuden” ”kansanterveystapauksille”, joita ei ole vielä tapahtunut. Koska ei ole yhteiskunnan osa-aluetta, joka ei aiheuta ”kansanterveystapauksen” mahdollista riskiä, jatkuvat väestönvalvontajärjestelmät vaaditaan pitämään meidät kaikki ”turvassa”:
- UHC liittyy myös [. . .] kansanterveydellisiin toimenpiteisiin, jotka estävät sairastumista [. . .] ja terveysturvan tarjoamiseen. Niihin kuuluu tautien seuranta – mukaan lukien yhteydet eläinten terveyden ja ympäristön valvontaan.
Siksi Maailmanlaajuinen terveysturva (GHS – Global Health Security) -hanke on jakamaton Yleisen terveydenhuollon ohjelman (UHC – Universal Health Care) kanssa. FCDO-asiakirja jatkaa:
- Vahvat terveysjärjestelmät muodostavat perustan, joka tukee sekä UHC:tä että GHS:ää. Sekä UHC että GHS tarvitsevat vahvaa hallintoa ja johtajuutta [. . .] riittävää rahoitusta, oikeita lääkkeitä ja diagnostiikkaa, [. . .] vahvat yhteisöjärjestelmät ja hyvät data- ja tietojärjestelmät päätöksentekoon.
Iso-Britannian hallituksen mukaan globaali terveysturva saavutetaan parhaiten myös maailmanlaajuisella julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudella:
- Ohjelmamme ovat tieteen ohjaamia, ja ne toteutetaan parhaan käytettävissä olevan näytön mukaisesti [. . .] hyödyntäen Yhdistyneen kuningaskunnan ja maailmanlaajuista asiantuntemusta sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia. [. . .] Jatkamme tiivistä yhteistyötä tärkeiden sidosryhmien, kuten ammatillisten ja säätelevien organisaatioiden, tutkimusyhteisön (mukaan lukien tutkimuksen rahoittajat), yksityisen sektorin, kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.
Ideologinen sitoutuminen G3P:hen osoittaa selvästi, että terveysturva-agendaa ei ohjaa ”paras saatavilla oleva näyttö”. Terveysturvallisuuden valvontajärjestelmien asentamisen takana on jokin muu.
Puhuessaan ”terveyden maailmanlaajuisesta hallitsemisesta”, FCDO ilmoitti:
- Jatkamme omalta osaltamme globaalin terveysarkkitehtuurin saamista oikeaan paikkaan edistääksemme yhtenäisempää terveydenhuoltojärjestelmää vahvistavaa [HSS – Health systems strengthening] lähestymistapaa. [. . . ] Käytämme edelleen tärkeitä ja vaikutusvaltaisia foorumeita, kuten G7 ja G20, [. . .], kun pyrimme ratkaisemaan joitain haastavimmista globaaleista terveysongelmista. Tämä sisältää kansainvälisten keskustelujen muokkaamisen maailmanlaajuisesta terveysturvasta. [. . .] Pyrimme myös aktiivisesti tuomaan HSS-linssin keskusteluihin laajemmista kansainvälisistä aiheista, jotka ulottuvat terveysalan ulkopuolelle, esimerkiksi ilmastonmuutokseen.
Kaiken – ”laajemmat kansainväliset kysymykset, jotka ulottuvat terveysalan ulkopuolelle” – oletetaan hyötyvän ”terveyden maailmanlaajuisesta hallinnosta”. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on yksi niistä, jotka ovat jo laajentaneet kansanterveyden valvontaa ”terveyssektorin ulkopuolelle”.
Vuonna 2018 Public Health England kansanterveyslaitos väitti, että ilmastonmuutos oli ”aikamme suurin kansanterveysuhka”. Iso-Britannian silloinen terveysministeri Matt Hancock virallisti ilmastonmuutoksen yhdistämisen kansanterveyteen vuonna 2021, kun hän ilmoitti Yhdistyneen kuningaskunnan terveysturvaviraston (UKHSA – UK Health Security Agency) perustamisesta.
UK Health Security Agency (UKHSA) on huhtikuussa 2021 aloittanut, lokakuussa 2021 täysin operatiivisesti toimiva, ulkoisiin terveysuhkiin varautuva, niitä ehkäisevä ja uhkiin vastaava, erityisesti Englannin kansanterveyslaitos. Kuva: T. Schneider, Shutterstock.
UKHSA perustettiin vastauksena Iso-Britannian hallituksen väitettyyn tarpeeseen säilyttää ”periksiantamaton keskittyminen terveysturvaamme”. Hallitus totesi, että se ”uudistaa terveydensuojelua” ehkäistäkseen ja hallitakseen ”terveysuhkia”. Nämä uudistukset omaksuivat koko hallituksen ja HiAP-lähestymistavan:
- Tässä esitetyillä uudistuksilla pyritään varmistamaan, että kansanterveydelle annetaan sen ansaitsema asema – hallituksen toiminta-, politiikka- ja investointiprioriteettien ytimessä kansallisesti ja paikallisesti, hallituksessa ja NHS:ssä (National Health Service). [UKHSA] tekee yhteistyötä tutkijoiden ja yksityisten organisaatioiden kanssa varmistaakseen, että uusimmat käyttäytymistieteet ohjaavat sen työtä kansalaisten kanssa.
Tämä asetti sekä kansallisen että paikallisen ”käytäntöjen ja investointien” määräävät tekijät UKHSA:n keskitetyn valvonnan alaisuuteen. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutena tämä antaa myös UKHSA:n yksityisen sektorin kumppaneille vaikutusvallan ”politiikkaan ja investointeihin”.
UKHSA on ottanut hoitaakseen Englannin kansanterveyslaitoksen, NHS Test and Trace -palvelun ja Joint Biosecurity Centre -keskuksen toiminnan. Sen valvontajärjestelmät ovat kaiken kattavat. Käytännössä kaikki on mahdollista kansanterveysuhkaa:
- Tulevaisuudessa kohtaamamme uhkat ovat erilaisia; uusista tartuntataudeista, uusista ympäristöuhkista tai biologisista vaaroista uusiin käyttäytymishaasteisiin. Niin ovat myös mahdollisuudet tehdä niistä enemmän uusien teknologioiden, analytiikan, huippuluokan tieteen ja yksilöllisten käyttäytymismallien avulla.
Iso-Britannian ihmiset ovat ”käyttäytymishaasteiden” lähde. Heitä pidetään ”biovaaroina”, jos he eivät noudata UKHSA:n yleisiä määräyksiä.
UKHSA työskentelee yksityisen sektorin kumppaneidensa kanssa ottaakseen käyttöön ”personalisoituja käyttäytymismalleja” muuttaakseen ihmisten käyttäytymistä, jos he eivät täytä vaatimuksia tai kieltäytyvät noudattamasta. Tämän väitetään olevan yleishyödyllstä, ja sen toimittaa UKHSA:n julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus:
- Pyrimme tekemään yhteistyötä useiden julkisten ja yksityisten palveluntarjoajien kanssa kehittääksemme ja testataksemme huippuluokan kannusteohjelmia, jotka auttavat ihmisiä pysymään terveinä ja aktiivisina tulevina vuosina.
UKHSA on UHC-G3P:n ”terveys-kaikissa-toimintaperiaatteissa” (HiAP – Health in All Polices) -lähestymistavan ilmentymä:
- Hyvän fyysisen ja henkisen terveyden kannalta kriittisimmät tekijät, kuten työ, koulutus ja liikenne, asuminen ja ilmanlaatu [. . .] tarkoittaa, että kansanterveyden muuttaminen vaatii hyvin erilaisia työskentelytapoja eri hallitusten välillä. [. . .] Terveys ei ole enää vain Terveyden ja sosiaalihuollon osaston [DHSC – Department of Health and Social Care] asia, vaan se on koko hallituksen ensisijainen tavoite. [. . .] Mahdollistamme kansallisen ja paikallisen hallinnon sekä kumppaneidemme yhteisen ja jatkuvan toiminnan.
Työllisyys, matkustaminen, koulutus, asuminen ja jopa ihmisten hengittämä ilma on kaikki muutettu ”kansanterveyden ydinprioriteeteiksi”. Koko hallitus asettaa etusijalle kansanterveyskäyttäytymisen haasteeseen vastaamisen. Kaikista elämän osa-alueista Yhdistyneessä kuningaskunnassa on nyt tullut UKHSA:n liiketoiminta.
UKHSA väittää, että sillä on ”maailmanluokan terveysvalvonta, yhteenliitetty data, horisonttiskannaus ja varhaisvaroitusjärjestelmät”, joiden avulla se voi havaita uudet sairaudet ja ympäristövaarat ennen niiden ilmaantumista. Näin ollen UKHSA vaatii oikeutta reagoida ”vauhdikkain askelmitoin” ”kansanterveystapauksiin”, joita ei ole vielä olemassa.
Se sanoo myös, että sillä on näennäisesti maaginen kyky:
- Lieventää tartuntatauteja ja muita terveyshaittoja ennen niiden toteutumista esimerkiksi rokotuksilla ja käyttäytymiseen vaikuttamisella.
UKHSA:n kaikkinäkevän silmän alaisuudessa brittien on muutettava käyttäytymistään, taloudellista toimintaansa ja elämäänsä perustuen UKHSA:n ennusteeseen uhkista, joiden väitetään vahingoittavan ihmisiä, jos he eivät tee niin kuin se käskee. Tämä SDG 3 -pohjainen malli on määrä toistaa kaikissa kehittyneissä maissa.
Digitaalinen covid-injektion qr-koodi, puhelimen immuniteettitodistus ja terveydenhuollon passi lääkärin tarkastettavana klinikan testipaikalla.
Koko hallitukselle suunnattu HiAP-strategia perustuu samaan kehäpäättelyyn, mikä on ominaista kaikille kestävän kehityksen tavoitteille: meidän on rahoitettava toimenpiteitä fiktiivisten tapahtumien lieventämiseksi, jotka voivat olla huonoja, jos niitä joskus tapahtuu.
Paitsi, että tämä on aidosti ”orwellilaista”, tätä kiristyksen muotoa kutsutaan myös ”suojelurahaksi”.
UHC-G3P-KOMENTORAKENNE
Yksityisellä sektorilla on etusija G3P:ssä. Hallitukset ja hallitustenväliset järjestöt ”mahdollistavat” liiketoimintansa ohjaamalla julkisia varoja ”fiskaalisen tilan” luomiseen.
UHC-G3P:tä johtavat yksityisen sektorin ”hyödylliset” omistajat. Voisimme katsoa esimerkiksi Blackrockin tai Vanguardin edustavan sijoittajia, jotka hyötyvät eniten SDG 3:sta.
Maailmanlaajuiset sijoitusyhtiöt puolestaan ovat riippuvaisia pääomavirrasta, joka on kansainvälisten rahoittajien hallinnassa. Tämä lopulta kiteytyy velkaan liike- ja keskuspankeille.
Lopulta UHC-G3P on globaalin pankkialan hallinnassa. Yksilöillä on kuitenkin oltava valtuudet ohjata SDG 3 -projektia pääoman edun mukaisesti.
Ensinnäkin ja ennen kaikkea UHC-G3P on globaali verkko. Se on myös hierarkkinen, lokeroitunut rakenne, joka koostuu useista erilaisista organisaatioista.
Yhtiön tavoin organisoituneena sillä on yhtiön hallituksen sijaan UHC2030-ohjauskomitea. Tämä määrittää ”UHC2030:n yleiset strategiset suunnat ja valvonnan”.
Johtokunnan sijaan UHC-G3P:llä on poliittinen neuvoa-antava paneeli (PAP – Political Advisory Panel). PAP:n tarkoituksena on ”vahvistaa poliittista tukea maailmanlaajuiselle terveyskattavuudelle”.
PAP:n jäsenet saavuttavat tämän edistämällä UHC-G3P-agendaa ”korkean tason poliittisille johtajille” ja näin ”varmistamalla, että heidän sitoutumisensa muuttuu toimiksi maissa”.
Tätä johtamisrakennetta ”neuvoo” UHC2030-sihteeristö, joka on WHO:n, Maailmanpankin ja OECD:n kumppanuus. Sihteeristön kautta UHC2030:lla on maailmanlaajuista valtaa. Sihteeristön tehtävänkuvaus:
- Kolmen viraston [WHO, Maailmanpankki, OECD] välinen yhteistyö hyödyntää niiden valtuuksia, kokoontumisvoimaa, ainutlaatuisia organisaationäkymiä ja strategista johtajuutta nopeuttaakseen edistymistä kohti UHC:ta.
Kollektiivisesti sihteeristön, ohjauskomitean ja PAP:n neuvojen mukaisesti toimiminen antaa suuntaa UHC-G3P-projektille. YK on valtuuttanut heillä olemaan keskitetty, maailmanlaajuinen valta SDG 3:n toteuttamisessa.
Ohjausryhmän ja PAP:n yksittäisillä jäsenillä on myös omat verkostojen yhteydet muihin organisaatioihin ja ryhmiin. Näiden sidoshenkilöiden ja korkean tason edustajien kautta myös muut yksityisen sektorin sidosryhmäorganisaatiot voivat vaikuttaa UHC-G3P:hen ja SDG 3:n toteuttamiseen.
UHC-G3P:N JOHTAJAT
Kuten minkä tahansa suuren organisaation, ihmisolentojen on hallittava sitä. Kun tarkastelemme sitä, kenelle on annettu vastuu SDG 3:n toteuttamisesta, herää äärimmäisen huolestuttavia kysymyksiä.
Justin Koonin on sekä ohjauskomitean toinen puheenjohtaja että PAP:n jäsen. Hän työskenteli aiemmin globaalissa kirjanpitojättiläisessä PwC:ssä ja toimii tällä hetkellä ”rahastonhoitajana” eteläafrikkalaisessa monikansallisessa Allan Gray sijoitusyhtiössä. Hänen palvelemansa yritys on erikoistunut omaisuussijoituksiin Afrikassa. UHC-G3P ei pidä tätä Kooninin tapauksessa hyväksymättömänä taloudellisten etujen ristiriitana.
Yhdysvaltalaisen Medtronic Labs järjestelmäinnovaattorin, joka on sekä UHC2030-sidosryhmäläinen että maailman suurin lääketieteellinen teknologiayritys, varatoimitusjohtaja Rushinka Singhalin rinnalla istuu Edward Booty, Allied World Asia (AWA) yhtiön toimitusjohtaja. Singhal ja Booty edustavat yhdessä yksityisen sektorin sidosryhmiä UHC-G3P:n ohjauskomiteassa.
AWA on Fairfax Holdingsin Allied Worldin maailmanlaajuisen vakuutustoiminnan Aasian haara. Allied World tarjoaa ammatillisen lääketieteellisen vastuuvapausvakuutuksen ”terveydenhuollon konsulteille ja yrityksille, jotka tarjoavat konsulttipalveluja terveydenhuoltolaitoksille”.
Molempien näiden ”yksityisen sektorin” ohjauskomitean jäsenten tehtävänä on kannustaa hallituksia rahoittamaan mahdollistavia ympäristöjä, joista niiden yritykset voivat hyötyä. YK ei taaskaan pidä tätä taloudellisten etujen ristiriitana, koska se noudattaa ”yritysystävällisiä” käytäntöjään.
Myöskään ideologiset eturistiriidat eivät ole esteenä globaalin terveyspolitiikan määrittämiselle. Emilia Saiz Carrancedo on United Cities and Local Governments (UCLG) -kattojärjestön perustaja ja PAP:n jäsen.
Hänen johtamansa UCLG on omaksunut kommunitaarisen kansalaisyhteiskunnan mallin. UHC-G3P:n sidosryhmänä UCLG tarjoaa toisen esimerkin intellektuellista sijoiltaanmenosta, joka vaaditaan, jotta uskoo mihin tahansa joko SDG 3:sta tai UHC2030:sta esitettyihin väitteisiin.
Ensimmäisellä lukemalla UCLG:n globaalissa agendassa ei ole mitään järkeä:
- UCLG uskoo, että ihmisten elinolojen kehittäminen ja parantaminen tulee toteuttaa ensisijaisesti paikallisella tasolla. Pyrimme hajauttamiseen keinona demokratisoida julkista hallintoa kaikilla tasoilla. [. . .] Pyrimme varmistamaan, että arvomme jaetaan jäsentemme kesken. [. . .] Tärkeimmät maailmanlaajuiset kehitysohjelmat voidaan saavuttaa vain, jos ne sisällytetään kaikkeen suunnitteluun, päätöksentekoon ja toimintaan. [. . .] Tätä me kutsumme lokalisoinniksi: globaalien agendojen saavuttamiseksi alhaalta ylöspäin.
Saizin johtaman UCLG:n mukaan ”lokalisointi” tarkoittaa täydellistä ”globaalien agendojen” noudattamista. Demokratia saavutetaan hajautuspolitiikan kautta niin kauan kuin kaikki ovat samaa mieltä UCLG:n globalististen ”arvojen” kanssa.
Paikallisten yhteisöjen rooli ”maailmanlaajuisten kehitystavoitteiden” toteuttamisessa rajoittuu siihen, että ne ovat täysin samaa mieltä heidän kanssaan. Tämän lisäksi paikallisilla yhteisöillä ei ole UCLG:n globaalin johdon alaisuudessa mitään sananvaltaa eikä valinnanvaraa.
UCLG on esimerkki kansalaisyhteiskunnan petoksesta. Jos ne eivät olisi niin salakavalia ja ihmisten elämää vahingoittavia, tällainen absurdi organisaatio olisi koomista. Tarkoituksena on selvästi poistaa paikalliset ”yhteisöt” ja riistää äänioikeus ihmisiltä.
Norjan entinen pääministeri Gro Harlem Brundtland oli yksi PAP:n perustajajäsenistä. Hän on innokas eugenikko, joka uskoo vakaasti elitistiseen ylivaltaan ja väestönhallintaan, mikä tarkoittaa väestön vähentämistä.
Brundtland on vaikutusvaltaisten globalististen ajatushautomojen, Madridin klubin ja Trilateraalisen komission, pitkäaikainen jäsen ja vahvan ajatushautomon, Eldersin, perustajajäsen. Hän on sekä entinen WHO:n pääjohtaja että entinen YK:n ilmastonmuutospääsihteeri.
Hän torjuu tieteellisen menetelmän ja kuvittelee, että niin sanottua ”vakiintunutta tiedettä” on olemassa. Toukokuussa 2007 Brundtlandilta kysyttiin hänen ajatuksiaan ilmastoväittelystä. Kommentoidessaan YK:n ja sen hallitustenvälisen ilmastoelimen IPCC:n ilmastoraportteja, hän kertoi kokoontuneille toimittajille:
Tämä keskustelu on takanamme. Se on ohi. Diagnoosi on selvä, tiede on yksiselitteinen – on jopa täysin moraalitonta kyseenalaistaa nyt julkaistut raportit sen perusteella, mitä tiedämme, kyseenalaistaa ongelma ja kyseenalaistaa, onko meidän edettävä paljon kiivaamassa tahdissa ihmiskunnan ongelmien ratkaisemiseksi.
Brundtland uskoo, että tieteen perusperiaatteet – havainnointi, tutkiminen ja skeptisyys – ovat moraalittomia. Kuten hänen kollegansa Emilia Saiz PAP-sidosryhmästä, hän kannattaa autoritaarista, dogmaattista valvontajärjestelmää, jossa ihmiset ovat hiljaa ja tekevät, kuten heidän ylempiarvoisensa käskevät.
Vuonna 1987 Brundtland oli yhden kestävän kehityksen perusasiakirjan, Our Common Future (Yhteinen tulevaisuutemme), puheenjohtaja ja johtava kirjoittaja. Tämän raportin ansioksi on mainittu termi ”kestävä kehitys”.
Tieteen kieltäjänä on todennäköistä, että suuri osa hänen panoksestaan oli pikemminkin ideologista kuin loogista. Se, mikä tuli tunnetuksi Brundtland-raporttina, totesi:
- Kestävää kehitystä voidaan tavoitella vain, jos väestön koko ja kasvu ovat sopusoinnussa ekosysteemin muuttuvan tuotantopotentiaalin kanssa. [. . .] On tehtävä tuskallisia valintoja. Näin ollen kestävän kehityksen on viime kädessä perustuttava poliittiseen tahtoon. [. . .] ”Väestöongelmaa” on käsiteltävä osittain pyrkimällä eliminoimaan massaköyhyys, jotta varmistetaan tasapuolisempi resurssien saatavuus. [. . .] Tarvitaan kiireellisiä toimia äärimmäisen väestönkasvun rajoittamiseksi. [. . .] Liiallinen väestönkasvu hajottaa kehityksen hedelmiä. [. . .] Nykyisen kasvuvauhdin hidastuminen on kestävän kehityksen edellytys. Kriittisiä kysymyksiä ovat tasapaino väestön koon ja käytettävissä olevien resurssien välillä [. . .] Kansa etenee kohti kestävän kehityksen ja alemman syntyvyyden tavoitteita, jotka liittyvät läheisesti toisiinsa ja vahvistavat toisiaan.
Sitoutuminen väestön vähentämiseen on keskeistä ”kestävän kehityksen” kannalta. Kaikkien on ymmärrettävä tämä. Kestävä kehitys tarkoittaa lukumäärämme vähentämistä.
”Tuskalliset valinnat” ovat tuskallisia vain joillekin. ”Poliittista tahtoa” väestön vähentämiseksi toteuttavat ne, jotka määrittelevät ”väestöongelman” haluamallaan tavalla. On monia tapoja, joilla massaköyhyys voidaan ”eliminoida”.
SDG 3:n UHC-G3P:tä johtavat tehokkaasti ihmiset, jotka ovat ideologisesti kiintyneet ajatukseen maailman väestön vähentämisestä ja globaalin valtansa keskittämisestä kaikkien ylle.
Toistaiseksi ”universaalin terveyskattavuuden” tavoittelu on nähnyt sarjan ihmisen aiheuttamia kansanterveyskriisejä kehitysmaissa ja autoritaarisia sosiaalisen valvonnan mekanismeja on otettu käyttöön kehittyneissä kansantalouksissa.
Tämä kuvastaa UHC-G3P:n johdon uskomuksia ja tavoitteita.
Ei ole mitään syytä uskoa, että UHC2030 voisi parantaa terveydenhuoltoa, eikä ole näyttöä siitä, että se olisi edes tarkoitus.
Tästä syystä ”populaatioiden” tulisi hylätä SDG 3 ja ne, jotka pyrkivät panemaan sen täytäntöön. Ennaltaehkäisemisen periaate on tärkein syy tehdä niin.
Artikkelin on kirjoittanut Iain Davis 21.9.2022 ja se on julkaistu Unlimited Hangout nettisivuilla sekä luvalla suomennettu ja julkaistu Rakkausplaneetan sivuilla.
Alkuperäisen artikkelin löydät täältä:
unlimitedhangout.com: UHC2030: The United Nations’ Global Public-Private Partnership For Healthcare
