”Smart City” -tulevaisuuden pyrkimystä suunnittelevat kansainväliset organisaatiot, kuten Maailman talousfoorumi (WEF – World Economic Forum), Great Reset -nollauksen arkkitehdit. (Tämä on osa 2 älykaupunkeja koskevasta tutkimuksestamme. Lue osa 1, INNOVAATIOVYÖHYKKEIDEN JA ÄLYKAUPUNKIEN VAAROJEN YMMÄRTÄMINEN, jotta ymmärrät paremmin älykaupunkien ja innovaatioalueiden vaaroja.)
Yleisöä ohjataan kohti ”älykaupungin” tulevaisuutta, jonka meille kerrotaan lopettavan systeemisen rasismin, ylikansoituksen, saastumisen ja rikollisuuden. Kuten tämän tutkimuksen osassa 1 kerrotaan, Smart City -liikkeeseen liittyy oikeutettuja huolenaiheita. Ilman asianmukaista suojausta tämä visio merkitsee yksityisyyden, omaisuuden omistuksen ja liikkumisvapauden loppua. Tämä on Maailman talousfoorumin ja heidän YK:n kumppaneidensa unelma.
Tulevaisuudessa, jossa kaikki kaupungit on varustettu uusimmalla älyteknologialla, yksityisyyden ja liikkumisvapauden säilyttäminen on ratkaisevan tärkeää. On myös tärkeää ymmärtää ”innovaatioalueet”, ”erikoistalousvyöhykkeet” ja ”älykaupungit” Maailman talousfoorumin ”Great Reset – Suuri nollaus” -vision yhteydessä. Kuinka nämä nousevat teknologiat ja konseptit vaikuttavat WEF:n puhuvien päiden kuvitteleman keskitetyn, autoritaarisen näkemyksen edistämiseen?
GREAT RESET -NOLLAUS, AGENDA2030 JA ÄLYKAUPUNGIT
Älykaupunkia mainostetaan kaupunkiympäristönä, joka ”käyttää dataa ja kehittyviä teknologioita parantaakseen kansalaisten elämänlaatua, jakaakseen tietoa yleisön kanssa, edistääkseen talouskasvua ja rakentaakseen osallistavampaa yhteiskuntaa”. Tämä kaupunki sisältäisi teknologioiden, kuten esineiden internetin (IoT), tekoälyn ja droonien käytön ”parantaakseen kansalaisten elämää ja ratkaistakseen tämän päivän haasteita samalla, kun valmistaudutaan vastaamaan huomisen haasteisiin”.
Maailman talousfoorumi – Great Reset -nollauksen arkkitehdit – ja joukko muita kansainvälisiä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, ovat edistäneet konseptia ratkaisuna ilmastonmuutoksen torjuntaan jo vuosia. COVID-19 operaatio on auttanut entisestään vahvistamaan ajatusta, että kaupunkimme ja infrastruktuurimme ovat kestämättömiä, ja siksi meidän on päivitettävä älykaupunkeihin.
Kesäkuussa 2019 WEF ilmoitti tekevänsä yhteistyötä G20-ryhmän johdon kanssa johtaakseen ”uutta maailmanlaajuista pyrkimystä luoda yleismaailmalliset normit ja suuntaviivat älykaupunkiteknologian käyttöönotolle”. Muutos toi WEF:n osaksi globaaleja organisaatioita, jotka keskittyvät Smart City -vision toteuttamiseen.
Tämä ”Global Smart Cities Alliance” (GSCA) perustettiin ”luomaan maailmanlaajuiset standardit tiedonkeruulle ja -käytölle, edistämään suurempaa avoimuutta ja yleisön luottamusta sekä edistämään parhaita käytäntöjä älykaupunkien hallinnoinnissa”. WEF ja Smart Cities Alliance -liittouma kuvailivat älykaupunkien teknologian tarvetta seuraavasti:
Tukeakseen kukoistavaa kaupunkiväestöään, monet kaupungit ovat alkaneet luottaa esineiden internetiin (IoT) eli maailman jatkuvasti laajenevaan yhdistettyjen laitteiden verkkoon kerätäkseen, jakaakseen ja analysoidakseen kaupunkiympäristön reaaliaikaista dataa. IoT-teknologioilla kerätty data auttaa näitä ”älykaupunkeja” torjumaan rikollisuutta, vähentämään saastumista, vähentämään liikenneruuhkia, parantamaan katastrofivalmiutta ja paljon muuta. Se herättää kuitenkin myös kasvavaa huolta yksityisyydestä, turvallisuudesta ja muista riskeistä.
Ilman asianmukaista hallintoa nämä älykaupunkiteknologiat asettavat merkittäviä haasteita, jotka voivat painaa enemmän kuin hyödyt. Huolimatta älykaupunkien kasvavasta määrästä ympäri maailmaa, ei ole olemassa globaalia kehystä sen säätelemiseksi, kuinka dataa tulisi kerätä julkisissa tiloissa (kuten liikennekameroiden tai Wi-Fi-hotspottien avulla) ja käyttää myöhemmin.
GSCA ja WEF ovat nyt johtavia organisaatioita älykaupunkihallinnon maailmanlaajuisen kehyksen perustamisessa. Lisäksi WEF valitsi marraskuussa 2020 36 kaupunkia ”pioneereiksi toteuttamaan G20 Global Smart Cities Alliancen kehittämän uuden globaalin älykaupunkien politiikan etenemissuunnitelmaa”. Kaupunkien on tarkoitus olla älykaupungin tulevaisuuden malleja. Näitä kaupunkeja käytetään WEF:n ja G20:n ”tiekartan” testausalueina. Näitä niin kutsuttuja ”pioneerikaupunkeja” ovat muun muassa Barcelona ja Bilbao, Espanja; Buenos Aires, Argentiina; Dubai, Yhdistyneet arabiemiirikunnat; Belfast ja Lontoo, Yhdistyneet kuningaskunnat; Mexico City, Meksiko ja San José, Yhdysvallat.
Äskettäin WEF lanseerasi alustan nimeltä ”Shaping the Future of Things of Things and Urban Transformation – Esineiden asioiden ja kaupunkimuutosten tulevaisuuden muokkaaminen” auttaakseen muuttamaan ”tilat, joissa elämme, työskentelemme ja harrastamme, mahdollistaaksemme kestävämmän, joustavamman ja vauraamman tulevaisuuden kaikille”. WEF työskentelee yli 100 maailmanlaajuisen kumppanin kanssa toteuttaakseen alustan keskeisiä aloitteita, mukaan lukien Future of the Connected World, joka keskittyy esineiden internetiin (IoT); Future of Real Estate, keskustelee kiinteistöalan siirtymästä; ja Future of Cities, jossa keskustellaan ”älykaupunkiteknologian vastuullisesta ja eettisestä käytöstä kumppaneiden kanssa, jotka edustavat yli 200 000 kaupunkia ja paikallishallintoa”.
On selvää, että Maailman talousfoorumi on älykaupunkeja koskevan puskemisen tärkeä kannattaja. Kumppanuuksiensa, aloitteidensa ja julkaisujensa kautta WEF:llä on suuri rooli kaupunkialueiden teknologisen vision edistämisessä. Tarkemmin tarkasteltuna käy kuitenkin selväksi, että WEF yksinkertaisesti hokee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.
YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITE #11
Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteet (SDG – Sustainable Development Goal) ovat kokoelma 17 toisiinsa liittyvää tavoitetta, jotka on suunniteltu ”suunnitelmaksi paremman ja kestävämmän tulevaisuuden saavuttamiseksi kaikille”. YK:n yleiskokous asetti kestävän kehityksen tavoitteet vuonna 2015 aikomuksenaan saavuttaa ne vuoteen 2030 mennessä. Kestävän kehityksen tavoitteet olivat osa suurempaa päätöslauselmaa, joka tunnetaan nimellä 2030 Agenda tai Agenda2030.
WEF:n ja Global Smart Cities Alliancen kieli heijastelee selkeästi kestävän kehityksen tavoitteiden ja Agenda2030:n kieltä. Esimerkiksi yhdestoista SDG on ”tehdä kaupungeista ja asutusalueista osallistavia, turvallisia, joustavia ja kestäviä”. ”Tavoitteen 11 tavoitteet” sisältävät ”kaupunkien haitallisten ympäristövaikutusten vähentämisen asukasta kohti” ja ”yleisen pääsyn turvallisiin, osallistaviin ja esteettömiin, vihreisiin ja julkisiin tiloihin” vuoteen 2030 mennessä.
Yhdistyneet Kansakunnat on myös käynnistänyt ”United for Smart Sustainable Cities” (U4SSC) -aloitteen auttaakseen saavuttamaan SDG 11:n. YK:n verkkosivujen mukaan ”U4SSC toimii maailmanlaajuisena foorumina, joka edistää yleistä politiikkaa sekä rohkaisee tieto- ja viestintäteknologian (ICT – Information and Communication Technology) käyttöä mahdollistaen ja helpottaen siirtymistä älykkäisiin ja kestäviin kaupunkeihin”. […]
YK ei ole yksin johtamassa älykaupunkien rynnäkköä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Prosessissa on mukana myös kansalaisjärjestöjä. Näitä ovat muun muassa 100 Resilient Cities Network (100RC), jonka Rockefeller Foundation -säätiö on kehittänyt auttamaan ”kaupunkeja ympäri maailman tulemaan kestävämmiksi fyysisille, sosiaalisille ja taloudellisille häiriöille” ja C40 Cities Climate Leadership Group, jota rahoittaa Bloomberg Philanthropies entisen New Yorkin pormestari Michael Bloombergin ollessa hallituksen puheenjohtajana.
KUINKA SMART CITY -PROPAGANDA LEVIÄÄ PAIKALLISELLA TASOLLA
Smart City -teknologian ja -ohjelmien edistäminen ei ole yksinomaan kansainvälisten hallitusten ja kansalaisjärjestöjen toimintaa. Älykaupunki-propaganda leviää myös paikallisten hallintoelinten kautta, jotka auttavat toteuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Tällä tavalla paikalliset virkamiehet tekevät päätöksiä ja muodostavat komiteoita, joiden tarkoituksena on toteuttaa Agenda2030/Great Reset -tavoitteita kaupunkiensa kaunistamisen varjolla. Yksi hyvä esimerkki on Houstonin pormestari Sylvester Turner. Turner on loistava esimerkki yksilöstä, joka käyttää valta-asemaansa jäljitelläkseen YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.
Toukokuussa 2018 Turner perusti Smart City Advisory Council -valtuuston auttamaan Houstonin siirtymistä tulevaisuuden kaupungiksi ja samalla työskennellä ilmastonmuutoksen vähentämiseksi. ”Teknologian aikakausi on täällä, eikä meillä ole varaa istua toimettomana”, Turner sanoi tuolloin.
Meidän täytyy loikata, ei kävellä tulevaisuuteen. Neuvoa-antava toimikunta luo alustan sille, että Houstonista tulee maailman älykaupunki.
Turnerin ollessa pormestarina, Houston on tehnyt myös yhteistyötä teknologiajätti Microsoftin kanssa osana Microsoft Innovation Alliance -aloitetta. Turner teki yhteistyötä myös Verizon Inc:n kanssa tehdäkseen Houstonista ensimmäisen 5G:n toimeenpanopaikan Yhdysvalloissa. Turnerin suhde Verizoniin ja langattomaan teollisuuteen on niin merkittävää, että Cellular, Telephone and Internet Association (CTIA) -järjestön lobbausryhmä myönsi hänelle vuoden 2018 ”5G Wireless Champion Award -palkinnon” ”esteiden seuraavan sukupolven langattoman infrastruktuurin käyttöönoton” poistamisesta. CTIA totesi, että ”pormestari Turnerin johdolla Houston on virtaviivaistanut lupaprosessia, koska se ei vaadi lisenssiä tai kiinnityssopimusta uusille pylväille tai pienille soluille, ja suorittaa tarkistuksen ennen määräaikoja”.
Yhteys 5G-verkkoihin on tärkeä, koska teknologia on Smart City -vision selkäranka. Jotta katujen autonomiset ajoneuvot, droonit, robottiavustajat, älyvalot ja anturit voisivat toimia, esineiden internet (IoT – Internet of Things) -laitteiden välillä on oltava vähän tai ei ollenkaan viivettä. Tämä tarkoittaa, että älykaupungit on varustettava 5G:llä. Itse asiassa Maailman talousfoorumin Strategic Intelligence -alustalla on sivu, joka on omistettu tavoille, joilla 5G muokkaa maailmaa tulevina vuosina.
Pormestari Turner on myös pyrkinyt käyttämään COVID-19:ää Houstonin Smart City for resilience -aloitteen edistäjänä. Forbes huomauttaa, että Houston ”käyttää reaaliaikaista dataa” ja ”digitaalista kontaktien jäljitystä” tunnistaakseen yhteisön levittäytymisen ja kehittääkseen käytäntöjä nopeammin. Kaupunki on tehnyt myös yhteistyötä teknologiayritys Intelin ”älyvesiohjelman” kanssa, joka käyttää geneettisiä markkereita yhteisön levittäytymisen ymmärtämiseen.
Tammikuussa Climate Mayors -verkosto ilmoitti Turnerin valtakunnallisen liittouman seuraavaksi puheenjohtajaksi. Tässä roolissa Turner ”auttaa katalysoimaan ilmastoa edistäviä toimia paikallisella tasolla, tarjoamaan esimerkkiä ilmastotoimista johtajille kaikilla hallinnon tasoilla”. Turner on myös National Climate Action Agendan varapuheenjohtaja, Global Covenant for Mayors for Climate and Energy -järjestön jäsen ja lokakuusta 2020 alkaen Resilient Cities Networkin puheenjohtaja.
Yksi Resilient Cities Networkin ”ydinrahoittajista” on Rockefeller Foundation -säätiö, sama organisaatio, joka perusti 100RC Network -verkoston. Itse asiassa osana 100RC:tä Rockefeller-säätiö auttaa kumppanikaupunkeja nimittämään ”Chief Resilience Officers” -johtajia toteuttamaan organisaation tavoitteita. Rockefeller-säätiö on kietoutunut Gates Foundation -säätiön kanssa osana COVID-19 operaatiota. He työskentelevät myös Maailman talousfoorumin kanssa CommonPass-rokotepassin parissa.
Helmikuussa 2020 Turner ja hänen tiiminsä julkaisivat Resilient Houston -raportin osana Resilient Cities Network -verkostoa. Resilient Houston sisältää 62 YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista toimintaa. Raportissa yksilöitiin kuusi teemaa näiden tavoitteiden toteuttamisen edistämiseksi, mukaan lukien älykaupungit. ”Teknologiset edistysaskeleet ja innovaatiot, jotka ovat älykaupunkialoitteiden ytimessä, hyödynnetään”, raportissa todetaan.
KESTÄVYYS PÄÄOMALLE VAI KONTROLLILLE?
Ensi silmäyksellä, on taipumus tunnustaa pelkästään näiden organisaatioiden ehdottamien järjestelmien edut. Maailman talousfoorumi, Global Smart Cities Alliance, Yhdistyneet kansakunnat, 100RC ja pormestari Turner väittävät, että älykaupunkiteknologia auttaa aloittamaan kestävien ja osallistavien kaupunkiympäristöjen aikakauden. He sanovat, että IoT, 5G ja älykaupungit ovat tarpeen tämän utopistisen tulevaisuuden tuomiseksi. Nämä organisaatiot ja kestävän kehityksen tavoitteet, joita ne pyrkivät toteuttamaan, puhuvat usein tasapuolisuudesta ja kuulostavat melko harmittomilta satunnaiselle lukijalle. Loppujen lopuksi pyöräteiden ja viheralueiden luominen ihmisten rentoutumiseen ulkona kuulostaa ihanalta. Kunnes huomaat, että WEF Agenda 2030/Great Reset -nollauksen agenda sisältää rajoituksen siitä, kuka saa ajaa ja kuka voi lentää. Tosiasia on, että YK ja WEF tarjoavat vain kauniita lupauksia yksityisyyden ja vapauden suojelemisesta.
Esimerkiksi Port-au-Prince, Haiti, käyttää matkapuhelimen datatietueita yhdistettynä koneoppimistekniikoihin tunnistaakseen yleisimmät liikennemallit ja tulvariskit, jotta voidaan paremmin suunnitella ja suojata kaupungin liikenneinfrastruktuuria tulevaisuudessa. Keskustelua ei kuitenkaan käydä siitä, mitä niille kerätyille puhelintietueille tapahtuu ja kenellä niihin on pääsy ja kuinka kauan. Ilman asianmukaista suojaa miljardeja ihmisten henkilötietoja käytetään muokkaamaan heitä ympäröivää teknologista maailmaa.
Todellisuudessa älykaupunkien, YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja Great Reset -nollauksen pyrkimys perustuu syvempään agendaan seurata, hallita ja ohjata kaikkea planeetan elämää teknologian avulla. WEF:n ja YK:n todellinen agenda on perustaa globaali teknokraattinen valtio, jossa väitetyt asiantuntijat ja teknikot tekevät päätöksiä ihmisten suuren enemmistön puolesta ympäristön säästämisen nimissä.
Ainoa asia, joka estää Agenda2030:n ja Great Reset -nollauksen toteuttamisen, on tämänhetkinen vapaiden ihmisten massaherääminen ympäri maailmaa. Miljoonat ihmiset ovat alkaneet kyseenalaistaa COVID-19 sulkujen ja mandaattien todellista tarkoitusta. Miljoonat ihmiset pyrkivät nyt kouluttamaan itseään ja rakentamaan parempaa maailmaa saalistajaluokan kynsien ulkopuolella. Ihmiset hylkäävät ”uuden normaalin” ja omaksuvat suuremman Greater Reset -nollauksen.
The original source of this article is The Last American Vagabond. Published under the provisions of ”fair use” for research and educational purposes this material is distributed without profit. Copyright © Derrick Broze, The Last American Vagabond, 2024.
Alkuperäisen 26.3.2021 julkaistun artikkelin löydät täältä:
thelastamericanvagabond.com: Smart Cities: Digital Prisons Of The Great Reset
