Kuusi tutkimusta osoittavat, että tuulivoimalat tuhoavat elinympäristön

NoTricksZone
0 kommenttia

Kirjoittaja Kenneth RichardNoTricksZone

Tutkijat (Krekel ja Zerrahn, 2017) raportoivat, että tuuliturbiinien asentaminen lähelle ihmispopulaatiota ”aiheuttaa merkittäviä kielteisiä ulkoisia vaikutuksia asumisen hyvinvointiin” sekä ”merkittävän kielteisen ja huomattavan vaikutuksen elämään tyytyväisyyteen” johtuen ”epämiellyttävistä melupäästöistä” ja ”kielteisistä vaikutuksista maiseman estetiikkaan”.

”Osoitamme, että tuuliturbiinien rakentaminen kotitalouksien lähelle omaa merkittäviä kielteisiä vaikutuksia ulkoiseen asuinhyvinvointiin … Itse asiassa epämiellyttävien melupäästöjen (Bakker et al., 2012; McCunney et al., 2014) ja luonnonvaraisiin eläimiin vaikutusten lisäksi (Pearce-Higgins et al., 2012; Schuster et al., 2015), mikä tärkeintä, tuuliturbiinien on havaittu vaikuttavan kielteisesti maiseman estetiikkaan (Devine-Wright, 2005; Jobert ym., 2007; Wolsink, 2007). … Näytämme, että tuuliturbiinien rakentamisella 4 000 metrin säteelle, on merkittävä kielteinen ja huomattava vaikutus elämään. Suuremmilla säteillä kielteisiä ulkoisvaikutuksia ei voida havaita.”

2016, “Does the Presence of Wind Turbines Have Negative Externalities for People in Their Surroundings? Evidence from Well-Being Data”, researchgate.net

Jos tuuliturbiinin läheinen läsnäolo vaarantaa vakavasti ihmisten hyvinvoinnin ja elämäntyytyväisyyden, kuvittele fysiologiset vaikutukset yleisesti lintuihin, lepakoihin ja maalla eläviin nisäkkäisiin.

Kuusi uutta tutkimusta paljastaa luonnonvaraisten eläinten elinympäristöjen järjestelmällisen tuhoamisen tuuliturbiinien asentamisen avulla.

1. Lepakoiden elinympäristöjen 20-kertainen heikentyminen (maailmanlaajuinen ilmiö) – Millon et al., 2018

”Tuuliturbiinit vaikuttavat lepakoiden toimintaan, mikä johtaa suuriin elinympäristön käytön menetyksiin … Saarten lepakot muodostavat 60 % maailman lepakkolajeista ja suurimman osan maanpäällisistä nisäkkäistä eristyneillä saarilla, mukaan lukien lukuisat endeemiset ja uhanalaiset lajit (Fleming ja Racey, 2009). … Esittelemme yhden ensimmäisistä tutkimuksista, joissa mitataan tuulipuistojen epäsuoraa vaikutusta hyönteissyöjälepakoihin biologisen monimuotoisuuden trooppisilla kriisialueilla. Lepakkotoimintaa [Uusi-Kaledonia, Tyynenmeren saaret, jossa on yhdeksän lepakkolajia] verrattiin tuulipuistojen ja kontrollipaikkojen välillä kiinteissä pisteissä tehtyjen ultraäänitallenteiden avulla. [Lepakkokulku määritellään yhdeksi tai useaksi kaikulokaatiokutsuksi viiden sekunnin aikana.] Pitkäsiipiyökköjen (Miniopterus lajit) ja perhoslepakoiden (Chalinolobus lajit) aktiivisuus oli molemmilla merkittävästi alentunut tuuliturbiinien sijaintipaikoilla. Tutkimuksen tulos osoittaa suuren vaikutuksen lepakoiden elinympäristön käyttöön tuuliturbiinien kohteissa kontrollikohteisiin verrattuna. Lepakkoaktiivisuus oli 20 kertaa korkeampi valvontapaikoilla tuuliturbiinien kohteisiin verrattuna, mikä viittaa siihen, että elinympäristöjen häviäminen on tärkeä vaikuttava tekijä tuulipuistojen suunnittelussa. … Tässä tarjoamme todisteita siitä, että tuulipuistot uhkaavat myös kahta hyönteissyöjälepakkolajin sukua. … Tietojemme mukaan tämä on yksi ensimmäisistä tutkimuksista, joissa mitataan tuuliurbiinien epäsuoraa kielteistä vaikutusta lepakoiden toimintaan tropiikissa. … Tuuliturbiinien alla olevan ravinnonhakuympäristön vähäisempi houkuttelevuus sekä trooppisessa että lauhkeassa ilmastossa osoittaa, että tuuliturbiinin epäsuora vaikutus on maailmanlaajuinen ilmiö.”

2. Tuuliturbiinien aiheuttama stressitekijä – A ‘Distinct Physiological Response’ (Stress) Caused by Wind Turbines’ ‘Disturbance Factors’ – Lopucki et al., 2018

”Eläminen tuuliturbiinien vaikutusalueilla voi nostaa kortikosteronitasoja maassa elävillä eläimillä … Tuulivoimaloiden aiheuttamat ympäristömuutokset ja häiriötekijät voivat toimia mahdollisina stressitekijöinä sekä lentävien että maassa elävien eläinlajien luonnollisille populaatioille. Fysiologinen stressireaktio johtaa glukokortikoidihormonien vapautumiseen. … Myyrä osoitti selkeän fysiologisen vasteen – tuuliturbiinien lähellä asuvilla yksilöillä oli korkeampi kortikosteronitaso [fysiologinen stressi, joka vaikuttaa energian säätelyyn, immuunireaktioihin]. … Tämä on ensimmäinen tutkimus, joka ehdottaa tuulipuistojen vaikutusta luonnonvaraisten jyrsijäpopulaatioiden fysiologisiin stressireaktioihin. Tällaisesta tiedosta voi olla apua ympäristöpäätösten tekemisessä tuulienergian kehittämistä suunniteltaessa ja se voi auttaa optimoimaan luonnonsuojelutoimia.”

3. Tuulivoima-alueiden ”tunnetut vaikutukset”: kuolleisuuden lisääntyminen, elinympäristöjen häviäminen, ihmistoiminnan lisääntymisestä aiheutuva häiriö, lisääntymisen heikentyminen – Wind Farms’ ‘Known Impacts’: Mortality Increase, Habitat Destruction, Enhanced Human Interference, Reduced Breeding Opportunities – Ferrão da Costa et al., 2018

”Lovichin ja Ennenin (2013) katsauksen mukaan tuulipuistojen rakentamisella ja toiminnalla on sekä mahdollisia että tunnettuja vaikutuksia maalla eläviin selkärankaisiin, kuten: (i) liikennetörmäysten aiheuttaman suoran kuolleisuuden lisääntyminen; ii) elinympäristön tuhoaminen ja muuttaminen, mukaan lukien teiden kehittäminen, elinympäristön pirstoutuminen ja geenivirtojen esteet; iii) turbiinien aiheuttamat meluvaikutukset, visuaaliset vaikutukset, tärinä ja varjon välkyntävaikutukset; iv) sähkömagneettisen kentän synnyttäminen; v) makro- ja mikroilmastonmuutos; (vi) petoeläinten vetovoima; ja (vii) palovaaran lisääntyminen. … Helldin et al. (2012) korosti myös, että tuulipuistoihin liittyvien tieverkostojen kehittäminen voisi edistää virkistykseen, metsätalouteen, maatalouteen ja metsästykseen liittyvän liikenteen saatavuutta. Seurauksena erityisesti syrjäisillä paikoilla on ihmisten läsnäolon lisääntyminen, mikä vaikuttaa suuriin nisäkkäisiin merkittävien häiriöiden, elinympäristöjen häviämisen ja elinympäristön pirstoutumisen kautta. Näiden kielteisten vaikutusten odotetaan olevan erityisen tärkeitä lajeille, jotka ovat herkempiä ihmisen läsnäololle ja toiminnalle, kuten suurille petoeläimille.  Suuret karnivorit, kuten susi, karhu, ilves tai ahma, pyrkivät välttämään alueita, joita ihmiset käyttävät säännöllisesti ja – erityisesti pesimisen suhteen – suosivat karuja ja häiriintymättömiä alueita (Theuerkauf et al. 2003; George ja Crooks 2006; May et al. 2008; Elfström et al. 2008; Sazatornil et al. 2016), jotka valitaan usein tuulivoiman kehittämiseen (Passoni et al. 2017). … Tulokset ovat osoittaneet, että tuulipuistojen suurin vaikutus susiin on pesimispaikan tarkkuuden ja lisääntymisnopeuksien heikkeneminen. Nämä vaikutukset, varsinkin kun pesimäpaikat siirtyvät sopimattomille alueille, voivat merkitä eloonjäämisen ja lauman elinkelpoisuuden heikkenemistä lyhyellä aikavälillä.”

4. Tuulivoimaloiden populaatiotason vaikutukset harvinaisille ja uhanalaisille lajeille: Installation Of Wind Turbines Have ‘Population-Level Effects’ For Rare, Endangered Species – Watson et al., 2018

”Maailmanlaajuinen potentiaali tuulivoiman tuotannossa on valtava, ja laitosten määrä kasvaa nopeasti. Tarkastelemme tapaustutkimuksia eri puolilta maailmaa tuulienergian kehityksen vaikutuksista lintuihin. Törmäyskuolleisuus, siirtymä ja elinympäristöjen häviäminen voivat aiheuttaa populaatiotason vaikutuksia erityisesti harvinaisille tai uhanalaisille lajeille.

5. Kiireellinen huoli: Tuulivoimalla on kielteinen vaikutus eläimiin (törmäykset, elinympäristön menetys: An ‘Urgent Concern’: ‘Wind Power Has Negative Effects On Proximate Wildlife’ (Collision Fatalities, Habitat Loss) – Naylor, 2018

”Vaikka tuulienergia tarjoaakin varteenotettavan ratkaisun päästöjen vähentämiseen, se aiheuttaa ympäristöllisiä kustannuksia, erityisesti linnuille. Tuulienergian suosion kasvaessa, sen ympäristövaikutukset tulevat yhä selvemmiksi. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että tuulivoimalla on kielteisiä vaikutuksia lähiympäristön luontoon. Nämä vaikutukset voivat olla suoria – törmäyskuolemia – ja epäsuoria – elinympäristön menetyksiä (Fargione et al. 2012; Glen et al. 2013). Toiminnassa oleviin tuulipuistoihin liittyviä kielteisiä vaikutuksia ovat törmäyskuolleisuus torneihin tai voimajohtoihin sekä lepakoiden painevammat. Elinympäristöjen häviäminen ja pirstoutuminen sekä välttämiskäyttäytyminen ovat myös seurauksia tuulipuiston rakentamisesta ja siihen liittyvästä infrastruktuurista. Suojeltuihin ja muuttolintulajeihin kohdistuvat mahdolliset haitat ovat kiireellinen huolenaihe, erityisesti muuttolintujen reitin varrella sijaitsevien tuulipuistojen osalta. Mitä tulee kuolleisuuteen, tuuliturbiinit tappavat arviolta 300 000–500 000 lintua vuosittain (Smallwood 2013). Turbiinin siipien suuri nopeus ja turbiinien alueellinen keskittyminen luovat vaaran läpilentäville linnuille. … Useimpien tuuliturbiinien korkeus on samassa korkeudessa missä monet lintulajit lentävät (Bowden 2015). Petolinnut ovat erityisiä huolenaiheita, koska niiden lisääntymiskierto on hitaampaa ja niiden elinikä on pitkä verrattuna muihin lintulajeihin (Kuvlesky 2007).”

6. Tuulivoimaloiden kielteinen vaikutus vesilintuihin, joka aiheutuu elinympäristöjen häviämisestä, lisääntyvästä häiriöstä ja ravinnonhakumahdollisuuksien vaarantumisesta: Wind Farms Negatively Affect Waterfowl Via Habitat Loss, Disturbance Displacement, Compromised Foraging Opportunities – Lange et al., 2018

”Pintavedenottomme ja ilmatutkimustemme tulokset viittaavat siihen, että tuulipuisto on vaikuttanut kielteisesti amerikanpunasotkaan muuttuneen hydrologian ja häiriösiirtymien kautta. Pintavedenottoanalyysimme tarjoaa vakuuttavia todisteita siitä, että tuulipuiston rakentaminen on vaikuttanut suuresti paikalliseen hydrologiaan. … Tuloksemme viittaavat suoraan elinympäristön häviämiseen ja amerikanpunasotkien häiriösiirtymiseen tuulipuistosta Texasin alarannikolla. Vaikka tutkimuksemme kohdistui vain amerikanpunasotkaan, on todennäköistä, että tämä tuulipuisto on vaikuttanut muihin lajeihin, jotka käyttävät näitä kosteikkoja tai vaeltavat pitkin Texasin alarannikkoa (Contreras et al. 2017). Euroopassa tehdyt tutkimukset, joissa tutkitaan tuuliturbiinien vaikutuksia vesilintuihin, ovat raportoineet samankaltaisista tuloksista, jotka osoittavat, että turbiinit ovat todennäköisesti vaarantaneet vesilintujen ravinnonhakumahdollisuudet häiriösiirtymän vuoksi (Larsen ja Madsen 2000).”

Artikkelin on kirjoittanut Kenneth Richard ja se on julkaistu NoTricksZone sivuilla 15.3.2018.

Alkuperäisen artikkelin löydät täältä:
notrickszone.com: More Wind Turbines, More Habitat Harm, Loss

Linkkivinkki aiheeseen liittyen:
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry

Aiheeseen liittyvät artikkelit

TOTUUDEN LÄHTEILLÄ TIETOISUUTTA KASVATTAMASSA.

Myytit & mysteerit

Terveys & hyvinvointi

Ympäristö & luonto

Historia & arkisto

Tiede & teknologia

Elonkehrä

Mielenvapaus
& tietoisuus

Filosofia &
psykologia

© Rakkausplaneetta.