Luulitko, että ainoa uhka on sähkölaskun nousu tai pohjaveden pilaantuminen? Ei. Täysin vaiettu uhka voi olla se, jota et kuule korvillasi, mutta jonka tunnet kehossasi. Maailmalta kantautuvat varoitukset kertovat, että jättimäiset datakeskukset voivat toimia tahattomina akustisina aseina, jotka tekevät lähialueen asukkaiden elämästä helvettiä.
Edelliset osat käsittelivät taloutta ja ympäristöä. Tässä osassa käsitellään ihmisten fyysistä terveyttä ja ilmiötä nimeltä infraääni.
1. ONKO FORSSAN HANKE ”INFRAÄÄNIKESKUS”?
Kyllä, riski on ilmeinen. Vaikka emme tiedä tarkkaa serverimallia, tiedämme YVA-selostuksesta mittakaavan:
504 dieselgeneraattoria: Nämä ovat massiivisia mäntämoottoreita. Vaikka ne olisivat ”hiljaisia” desibeleissä, niiden käynti synnyttää voimakasta matalataajuista paineaaltoa.
Tuhannet jäähdytyspuhaltimet: Datakeskuksen katot ja seinät vuorataan sadoilla tai tuhansilla suurtehopuhaltimilla.
Resonanssi-ilmiö: Kun tuhannet puhaltimet pyörivät lähes samalla nopeudella, ne synnyttävät ns. huojuntaa (beat frequency). Ääniaallot summautuvat ja muodostavat sykkivän, matalan jyminän, joka kantaa kilometrien päähän. Tätä ei voi estää tavallisilla meluaidoilla.
Forssan hanke on kokoluokaltaan niin massiivinen (500 MW), että se vertautuu suoraan Yhdysvalloissa ongelmia aiheuttaneisiin jättikeskuksiin.
2. MIKÄ ON INFRAÄÄNI? (se ääni, jota ”ei ole olemassa)
Infraääni on matalataajuista melua (yleensä alle 20 Hz), jota ihmiskorva ei kuule ”äänenä”, mutta jonka keho aistii.
Se ei pysähdy: Korkeat äänet pysähtyvät seiniin ja ikkunoihin. Infraääni menee betoniseinien, kolminkertaisten ikkunoiden ja korvatulppien läpi kuin niitä ei olisikaan.
Se tuntuu: Et kuule sitä. Tunnet sen paineena rinnassa, värinänä lattiassa tai epämääräisenä ”hurinana” pään sisällä.
Terveysvaikutukset: Jatkuva altistus (24/7) aiheuttaa tutkitusti unettomuutta, pahoinvointia, huimausta, ahdistusta ja sydämentykytystä. Keho tulkitsee matalataajuisen värähtelyn vaaratilanteeksi ja pitää yllä stressitilaa.
3. VAROITTAVAT ESIMERKIT MAAILMALTA
Tämä ei ole scifiä eikä salaliittoteoriaa. Tämä on arkipäivää siellä, minne näitä ”laitoksia” on jo rakennettu.
Chandler, Arizona (CyrusOne & muut): Asukkaat ovat vuosia taistelleet datakeskusten aiheuttamaa ”hurinaa” vastaan. Ihmiset kuvaavat ääntä ”kuin dieselrekka kävisi tyhjäkäynnillä talon sisällä 24/7”.
Granbury, Texas (Marathon Digital): Bitcoin-louhimo (joka käyttää samoja jäähdytysratkaisuja kuin AI-keskukset) aiheuttaa asukkaille migreeniä, nenäverenvuotoja ja sydänoireita. Ääni on mitattu kilometrien päässä.
Morganton, Pohjois-Carolina: Asukkaat valittivat vuosia Facebookin/Metan datakeskuksen aiheuttamasta matalasta jyminästä, joka tärisytti taloja.
4. MITTAUSHARHA – VIRANOMAINEN SANOO ”EI HÄTÄÄ”
Tässä piilee Forssan suurin riski. Kun YVA-selostuksessa tai lupahakemuksessa puhutaan melusta, siellä käytetään todennäköisesti mittayksikköä dB(A).
Mitä vikaa dB(A):ssa on? Se on suodatin, joka on suunniteltu jäljittelemään ihmisen korvan herkkyyttä puheäänelle. Se leikkaa pois matalat taajuudet ja infraäänet tuloksista.
Lopputulos: Konsultti tulee mittarinsa kanssa, mittaa ”sallitut desibelit” ja toteaa: ”Ei ylitä raja-arvoja.”
Totuus: Samaan aikaan asukkaan astiakaapissa lasit helisevät ja lapset eivät saa nukuttua, koska infraääni ei näy viranomaisen mittarissa. Infraäänen mittaaminen vaatii ns. lineaarista mittausta (dB(L) tai dB(Z)) ja erikoislaitteistoa.
Ihmisiä ei saisi pitää koekaniineina. Heitä on peloteltu sähkön hinnalla ja vesipulalla. Ne ovat rahahuolia. Mutta infraääni on terveysuhka.
Kun 504 dieselmoottoria ja 10 000 puhallinta käynnistetään Ratasmäellä, onko Forssan kaupunki valmis ottamaan vastuun, jos Rytökallion ja lähialueiden asukkaat alkavat oireilla unettomuutta ja ahdistusta?
Kaupunki ja toimija vetoavat siihen, että ”melu on raja-arvoissa”. Mutta raja-arvot on tehty liikenteen melulle, ei teolliselle infraäänelle.
Lähteet ja lisätietoa (tarkista itse):
Koska aihe on vakava, suosittelen jokaista etsimään tietoa seuraavilla hakusanoilla ja lähteillä:
Benn Jordanin dokumentti:
Hae YouTubesta: ”Benn Jordan Data Center Noise” tai ”Listening to the Internet”.
Mitä se sisältää: Jordan tekee tarkkoja mittauksia datakeskusten ja kryptolouhimoiden läheisyydessä ja todistaa, kuinka matalat taajuudet (infraääni) ohitetaan virallisissa mittauksissa.
Chandlerin meluongelmat (Arizona):
Hae Googlella: ”Chandler data center noise complaints”.
Fakta: Paikalliset asukkaat ovat perustaneet ryhmiä taistellakseen datakeskusten jatkuvaa matalataajuista melua vastaan.
Terveysvaikutukset:
Hae Googlella: ”Infrasound health effects data center”.
Lähde: Esimerkiksi National Institutes of Health (NIH) on julkaissut tutkimuksia matalataajuisen melun vaikutuksesta uneen ja sydänterveyteen (”Low-frequency noise annoyance and health”).
Time-lehden artikkeli (Granbury):
Hae Googlella: ”Time Magazine Bitcoin mining noise health”.
Sisältö: Artikkeli käsittelee sitä, kuinka teollinen laskenta (Crypto/AI) tuhoaa naapurustojen terveyden ja eläimet lähtevät alueelta melun takia.
MITEN ASIA KOSKEE FORSSAA?
Nykyiset ”datakeskukset” eivät ole enää vain passiivisia tiedon varastoja. Tekoäly (AI) ja suurteholaskenta (HPC) ovat muuttaneet pelin.
AI-datakeskus: Se on täynnä GPU-prosessoreita (näytönohjaimia), jotka laskevat yötä päivää tekoälymalleja.
Toiminta: Se muistuttaa enemmän kryptolouhimoa kuin perinteistä datakeskusta. Se käy jatkuvalla täydellä teholla, tuottaa valtavasti lämpöä ja vaatii aggressiivista jäähdytystä.
Forssan tapauksessa, koska hankkeeseen kuuluu massiivinen varavoima (504 dieselgeneraattoria), kyseessä on virallisesti Datakeskus (Tier-luokiteltu laitos). Kryptolouhimo ei investoisi miljoonia dieseleihin.
MUTTA: Melun ja sähkönkulutuksen profiili on kuin louhimolla. Se on ”hybridihirviö”, jossa yhdistyvät:
1. Datakeskuksen huoltovarmuusvaatimus (dieselit ja massiivinen infra).
2. Kryptolouhimon intensiivisyys (valtava jäähdytystarve, melu ja sähkönkulutus).
NAAPURIN KANNALTA: ONKO EROLLA VÄLIÄ?
Rehellisesti sanottuna: Ei juurikaan.
Vaikka teknisesti Forssaan on tulossa ”oikea” datakeskus eikä ”pelkkä” kryptolouhimo, se on pahempi yhdistelmä.
Se tuo mukanaan kryptolouhimon meluhaitat (koska jäähdytystarve on tapissa) ja perinteisen datakeskuksen ympäristöriskit (miljoonat litrat dieseliä).
Jos joku väittää, että ”tämä ei ole meluisa bitcoin-kaivos”, hän on teknisesti oikeassa, mutta käytännössä johtaa harhaan. Nykyaikainen AI-laskentakeskus on akustisesti aivan yhtä raju laitos.
Artikkelin on kirjoittanut Petri Rautio 20.2.2026 ja se on luvalla julkaistu Rakkausplaneetan sivuilla.
