Forssa on tekemässä historiansa suurinta uhrausta ”digitaalisen tulevaisuuden” alttarille. Mutta tietävätkö forssalaiset todella, kenelle ovat avaamassa portit? Kun katsotaan kiiltävien strategiakalvojen taakse, paljastuu kuvio, jossa globaali pääomasijoittaja vie rusinat pullasta ja jättää veronmaksajille vain muruset – ja laskun.
Tämä on ensimmäinen osa kirjoitussarjaa, jossa puran Forssan datakeskushankkeen atomeiksi: ilman konsulttijargoniaa, ilman poliittista spinnausta ja ilman harhakuvitelmia.
OPERAATIO ”GREEN 3” – KUINKA HÄMÄTÄ KOKONAISTA KAUPUNKIA
Hankkeen markkinointi on ollut mestariluokan suoritus mielikuvien hallinnassa. Forssan päättäjille ja kuntalaisille on myyty ajatusta ”järkivihreästä” tulevaisuudesta ja ”algoritmien vallasta”.
Todellisuudessa Ratasmäen teollisuusalueen maat eivät siirry millekään ekologiselle hyväntekijälle. Kuten julkiset asiakirjat paljastavat, maan ostaja on yhtiö nimeltä Green 3 (Finland) Oy. Nimi kuulostaa vaarattomalta ja ympäristöystävälliseltä.
Mutta mitä nimen takana on?
Asiakirjat kertovat karun totuuden. Yhtiön taustalla on Revantage (Forssan lehti), joka on maailman suurimman vaihtoehtoisten sijoitusten varainhoitajan, Blackstonen, tukiyhtiö.
Todellisuudessa Forssa ei siis neuvottele ”vihreän toimijan” kanssa. Se neuvottelee Wall Streetin aggressiivisimman pääomasijoittajan kanssa, jonka ainoa tavoite on maksimoida sijoittajiensa tuotto.
Strategia on yksinkertainen. Käyttämällä välikätenä geneeristä ”Green 3” -pöytälaatikkoyhtiötä, Blackstone pystyy operoimaan matalalla profiililla, minimoimaan riskinsä ja optimoimaan verotuksensa. Forssa on heille vain yksi rivi excelissä, resurssi, josta puristetaan irti sähkö ja maa.
VÄÄRÄ VERTAILU: MIKSI FORSSA EI OLE UUSI HAMINA?
Hankkeen myynnissä on käytetty häikäilemättömästi hyväksi ns. ”Google-korttia”. Paikallismediassa on esitetty graafeja, joissa Forssan hanke rinnastetaan Googlen Haminan keskukseen ja annetaan ymmärtää, että luvassa on satoja työpaikkoja.
Tämä on valheellinen rinnastus. Seuraavassa se ero, jota konsultit eivät halua forssalaisten ymmärtävän.
A) Googlen malli (Owner-Operator):
Google omistaa Haminassa kaiken: seinät, palvelimet, datan ja koodin. Se on heidän oma ”kotinsa”. Siellä työskentelee Googlen omia asiantuntijoita, turvallisuushenkilöstöä ja huolto-organisaatio. Se on osa heidän ydintiimiään.
B) Forssan malli (Colocation/Wholesale):
Forssaan tuleva QTS (Blackstonen omistama yhtiö) on kiinteistösijoitusyhtiö. Heidän bisneksensä on Real Estate, ei teknologia.
He rakentavat vain ”kuoret” eli peltihallin, jäähdytyksen ja sähköpistokkeen.
He vuokraavat tilaa asiakkaille (kuten Meta tai Microsoft), jotka tuovat omat koneensa ja hallinnoivat niitä etänä.
Lopputuloksena Forssaan nousee digitaalinen varastohalli. Se on ”kylmä keskus”, jossa ei tarvita koodareita tai insinöörejä. Siellä tarvitaan vain vartija portille ja huoltomies vaihtamaan suodattimia. Työllisyysvaikutus ylläpitovaiheessa on murto-osa luvatusta.
AI-KUPLA JA RAHOITUSRISKI – OLEMMEKO MYÖHÄSSÄ?
Maailmalla, erityisesti Yhdysvalloissa, datakeskushankkeita on jo alettu jäädyttää. Syy on yksinkertainen: tekoälykuplan realismi iskee vasten kasvoja. Rakennuskustannukset ovat pilvissä, korot ovat korkealla ja sähköverkkojen kapasiteetti on loppu.
Blackstone on sijoittaja, ei hyväntekijä. Jos laskelmat osoittavat, että Forssan sähkö onkin liian kallista tai AI-hype laantuu, he hylkäävät hankkeen silmänräpäyksessä. Heille ”Green 3 Oy” on helppo ajaa alas. Forssalle se tarkoittaa, että kaupunki on uhrannut kaavoituksen, infran ja luonnon hankkeelle, joka voi jäädä kesken tai seistä tyhjillään.
KUKA MAKSAA VIULUT? (Spoiler: Sinä maksat)
Myyntipuheissa on vakuutettu, että ”Forssa ei maksa mitään, QTS maksaa infran”. Tämä on paljastunut puolitotuudeksi – eli valheeksi.
Kaupunginjohtaja on myöhemmin joutunut myöntämään, että ”teitten ja infran teko kuuluu aina kunnalle”.
Mitä tämä tarkoittaa? QTS maksaa liittymän tonttinsa rajalle. Mutta tiet, vesijohdot, viemäröinti ja sähköverkon vahvistaminen tontille asti maksetaan veronmaksajien pussista.
Datakeskus on kuin vieras, joka lupaa maksaa omat juomansa, mutta vaatii isäntää rakentamaan baarin, vetämään sähköt ja palkkaamaan baarimikon.
Forssaan on tulossa ”Troijan hevonen”. Se on puettu vihreisiin väreihin ja nimetty ”järkivihreäksi” strategiaksi. Mutta sen sisällä on globaali pääomajätti, joka on tulossa hakemaan meidän resurssimme – maamme, vetemme ja sähkömme – pilkkahinnalla.
”FORSSA 3.0” – HISTORIATON LOUKKAUS MENNEITÄ SUKUPOLVIA KOHTAAN
Koko tämän näytelmän surullisin ja samalla paljastavin hetki koettiin, kun kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi rinnasti datakeskushankkeen Forssan historian suuriin teollisiin selkärankoihin. Hän totesi valtuustossa, että ”Forssa uudistuu datakeskuksen ansiosta versioon 3.0 Finlaysonin ja Puolimatkan rakennusteollisuuden jälkeen”. Forssan lehti
Tämä vertaus on paitsi taloudellisesti harhainen, myös historiallisesti sivistymätön. Puretaanpa auki, miksi ”Forssa 3.0” on todellisuudessa ”Forssa 0.5” – eli puolikas entisestä.
Forssa 1.0 (Finlayson): Yhteisön rakentaja
Finlayson ei ollut vain tehdas. Se oli kaupunki. Se rakensi työntekijöilleen asunnot, koulut, päiväkodit ja jopa kirkon. Se tarvitsi tuhansia käsipareja, ja vastineeksi se loi yhteisön, jossa ihmiset elivät ja tekivät työtä sukupolvien ajan. Se sitoutui paikkaan, koska ilman forssalaisia ihmisiä ei ollut tehdasta.
Forssa 2.0 (Puolimatka): Työn ja tekemisen aikakausi
Armas Puolimatkan imperiumi perustui fyysiseen rakentamiseen ja valtavaan työllistämiseen. Se toi leivän pöytään sadoille perheille. Se oli työvoimavaltainen teollisuusjätti, joka jätti jälkensä koko Suomen kaupunkikuvaan.
Forssa 3.0 (Blackstone): Pääoman ja automaation siirtomaa
Nyt forssalaisille tarjotaan ”päivitystä”, joka on täydellinen vastakohta edellisille.
Ei työtä, vaan seiniä. Blackstone/QTS on pääomavaltainen toimija. Se ei tarvitse forssalaisia ihmisiä. Se tarvitsee vain forssalaista sähköä ja jäähdytysvettä. Kun halli on valmis, se pyörii automaatiolla ja etäohjauksella.
Ei yhteisöä, vaan aita. Finlayson rakensi avoimen kylän. Datakeskus rakentaa piikkilanka-aidan, kameravalvonnan ja suljetun alueen, jonne paikallisilla ei ole asiaa.
Ei sitoutumista. Finlayson ja Puolimatka olivat suomalaisia ja paikallisia. Blackstone on globaali pörssipeluri. Jos sähkön hinta nousee tai tekoälykupla puhkeaa, he hylkäävät ”Forssa 3.0:n” silmänräpäyksessä, koska heillä ei ole täällä mitään muuta kiinni kuin peltihalli.
Kun kaupunginjohtaja kutsuu tätä ”uudistumiseksi”, hän myy illuusiota. Todellisuudessa Forssa on siirtymässä tuottajasta alustaksi.
Ennen Forssa oli paikka, jossa tehtiin asioita (kankaita, taloja, elintarvikkeita).
Nyt Forssa on paikka, jota käytetään (sähköverkko, vesivarat, maapohja) ulkomaisen pääoman hyödyksi.
Tämä ei ole versiopäivitys. Tämä on käyttöjärjestelmän romahdus.
Seuraavassa osassa (osa 2) pureudun siihen, mitä tapahtuu, kun 500 megawatin sähköimuri kytketään verkkoon, ja miksi se vastaa teholtaan kokonaista ydinvoimalaa sekä avaan syvemmin miten ”järkivihreää” ja ”resurssiviisasta” tämä datakeskustouhu oikeasti on. Luvassa muitakin lukuja jotka nostavat taatusti tukan pystyyn ja ne tulevat vaikuttamaan paitsi forssalaisten myös muiden suomalaisten arkeen.
Artikkelin on kirjoittanut Petri Rautio 17.2.2026 ja se on luvalla julkaistu Rakkausplaneetan sivuilla.
