Tasamaasta todellisuuteen: Poliittiselta heilurilta pakeneminen

James Corbett
0 kommenttia

Kuten näimme artikkelissa Takaisin ja oikealle: Heiluri heiluu jälleen, poliittinen heiluri on siirtynyt jälleen viime vuosina. Nyt oikeistopuolueet ja populistiset liikkeet pyyhkäisevät valtaan kaikkialla maailmassa, kukistaen juurtuneen vasemmiston ja sen ESG:tä tukevan, DEI:tä edistävän, AGW:tä pelkäävän, 2SLGBTQ+ sateenkaarilippua heiluttavan puhdasoppisuuden.

Mutta nyt, kun heiluri heiluu selvästi oikeistoa kohti, mitä nämä ”populistiset poliitikot” ja ”valtajärjestelmän vastaiset radikaalit” todellisuudessa saavat aikaan? Näemmekö todellisen vallankumouksen vai vain enemmän samaa?

No, katsotaanpa, miten populistiset iskulauseet vertautuvat todellisuuteen, eikö vain?

Globalismi on poissa! . . . Mutta yhtäkkiä samat ihmiset, jotka protestoivat tunkeutuvaa Pohjois-Amerikan unionia vastaan ​​20 vuotta sitten, ovat nyt sen kiihkeimmät cheerleaderit, ja vanha globalistinen unelma EU-armeijasta on vihdoin toteutumassa.

Teknokratia on kaput! . . . Mutta yhtäkkiä tekoälyä, teknokratiaa ja Iso Teknon ennakkotarkastajia moittineet ihmiset ovat Peter Thielin, Larry Ellisonin, Palmer Luckeyn, Elon Muskin ja muun PayPal Mafian / Thielversen / valtion urakoitsijoiden / NSA-intoilijoiden ja seuraavan sukupolven tekoälyjärjestelmien valmistajien joukkion äänekkäimpiä kannattajia.

Sota on ohi! . . . Paitsi jos puhut kauppasodista ja uhkailuista entisiä liittolaisia ​​vastaan. Tai ellet puhu loputtomasta sionistisesta hyökkäyssodasta Lähi-idässä, jolloin jokainen ”populistinen” poliitikko, joka on pyyhkäisty valtaan, on tuon sodan kannattaja.

Inflaatio on menneisyyttä! . . . Ellet tarkoita hintainflaatiota. Koska hinnat ovat edelleen nousussa – ja erityisesti kananmunien hinnat tekevät kaikkien aikojen ennätyksiä.

Great Reset -nollaus on DOA [dead on arrival – kuollut saapuessaan], ja niin on myös Davosin säälittävä ”Luottamuksen palauttaminen hallitukseen” -yritys! . . . Mutta presidentti Musk esittää suuren nollauksen ja DOGE rakentaa uudelleen luottamusta hallitukseen!

Joten, mitä täällä tapahtuu? Miksi DEI:n [engl. diversity, equity, and inclusion – moninaisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus] ikkunakoristeet poistetaan, mutta agenda etenee normaalisti?

Onko heiluri illuusio? Onko täällä meneillään jotain suurempaa, mistä emme ole tietoisia?

No mutta, kyllä. Kyllä tässä on jotain suurempaa meneillään. Ja aion selittää sen sinulle. Oletko valmis?

TERVETULOA TASAMAAHAN

60-luvulla hipit protestoivat aikansa valtajärjestelmää vastaan, ja he päätyivät enempiin sotiin, taloudellisiin manipulaatioihin ja autoritaarisuuteen, joita vastaan ​​he olivat protestoineet.

Täällä 2020-luvulla populistit protestoivat aikamme valtajärjestelmää vastaan, ja tähän mennessä he ovat päätyneet enempiin sotiin, taloudellisiin manipulaatioihin ja autoritaarisuuteen, joita vastaan ​​he ovat protestoineet.

Jälleen, mitä täällä tapahtuu? Miksi – huolimatta heilurin heilahtelusta, jota niin ilmeisesti tapahtuu – Uuden maailmanjärjestyksen agendan ydinkohdat eivät koskaan oikeastaan ​​muutu? Miksi niin monet populistit ovat näennäisesti tyytyväisiä DEI:n ikkunakoristeisiin ja kannustavat nyt tekoälyalgokratian tuuppaajia, aivosiruttajia ja syvän valtion kätyreitä, joille he olivat oletettavasti niin vihaisia?

Ihmiset ovat työntäneet heiluria vasemmalle ja saaneet vastineeksi lisää autoritaarisuutta.

He ovat työntäneet heiluria oikealle ja saaneet vastineeksi lisää autoritaarisuutta.

Siinä kaikki vaihtoehdot, vai mitä? Poliittisessa universumissa ei ole mitään muuta kuin poliittisen kirjon vasemmisto ja oikeisto, vai mitä?

Totuus on, että ”poliittinen kirjo” on temppu. Itse asiassa se on temppu, joka on niin nolon yksinkertainen, että kun ymmärrät sen yksinkertaisuuden, et koskaan usko, että tulit huijatuksi siihen. Mutta, kuten Mark Twain tunnetusti (ei) huomautti: ”On helpompi huijata ihmisiä kuin vakuuttaa heidät siitä, että heitä on huijattu.”

Joten, aloitetaan olemalla lähestymättä sitä poliittisena ongelmana. Ajatellaanpa sitä fysiikkaa koskevana kysymyksenä. Miten voi olla mahdollista, että joku menee joko vasemmalle tai oikealle ja päätyy samaan paikkaan?

No, tämän lyhyen videon pitäisi antaa sinulle vihje siitä, mitä täällä tapahtuu:

Lyhyesti sanottuna, tasamaalaisille, jotka uskovat, että heidän 2D-todellisuutensa on kaikki mitä on, liikkeet kolmannessa ulottuvuudessa eivät ole vain yllättäviä, vaan myös käsittämättömiä. Kuinka onneton tasamaalainen voi edes kuvitella kolmiulotteisen omenan, saati ymmärtää, mikä se on, kun hän näkee sen poikkileikkauksen vuorovaikutuksen tasamaan kanssa?

Mutta mitä tekemistä tällä on politiikan kanssa? No, kokeillaan erilaista lähestymistapaa.

Katsotaanpa tällä kertaa lyhyttä pätkää kappaleesta ”Up/Down Politics”, joka on yksi kirjan REPORTAGE: Essays on the New World Order 20:stä esseestä. Jos et ole kuullut, se on minun UUSI KIRJANI, JOKA ON NYT SAATAVILLA! osoitteesta ReportageBook.com.

Esseen aloittaa vertaus, joka auttaa selittämään yksityiskohtaisemmin outoa poliittista tilannetta, jossa olemme. Ja tuo vertaus on otsikolla . . .

PARAABELI MUURAHAISISTA

Olipa kerran muurahaisyhdyskunta, joka asui narukerässä. Naru oli niin ohutta, että muurahaiset pystyivät liikkumaan vain kahteen suuntaan, eteenpäin ja taaksepäin. Koska muurahaisilla ei ollut muuta tekemistä kapealla polullaan, muurahaiset käyttivät suurimman osan ajastaan ​​kiistellen siitä, mihin suuntaan heidän pitäisi kulkea päivittäisillä matkoillaan. Kun nämä kahinat puhkesivat, muurahaiset ottivat puolensa.

Yksi muurahaisten ryhmä, joka kutsui itseään ”eespäisiksi”, väitti, että eteenpäin siirtyminen merkitsi edistymistä. Ja koska eespäisten arvion mukaan edistys oli avain onneen, he uskoivat, että kaikkien muurahaisten pitäisi liikkua eteenpäin koko ajan.

Toinen ryhmä, joka tunnetaan nimellä ”takaperoiset”, oli eri mieltä. He nuhtelivat eespäisiä ystäviään siitä, että he sekoittivat edistymisen onnellisuuteen. Todellinen onni, takaperoiset saarnasivat, piilee tiedossa, mistä tulit, ei unelmoinnissa siitä, missä et ole koskaan ollut.

Hetken aikaa eespäiset ja takaperoiset elivät ja työskentelivät yhdessä riittävän onnellisina eroistaan ​​huolimatta. Eräänä päivänä nopeasti liikkuva takaperoinen kuitenkin vahingossa törmäsi toisesta suunnasta tulevaan, tarkkaamattomaan eespäiseen tönäisten hänet narulta. Syytökset seurasivat. Vihaiset eespäiset ja pahanilkiset takaperoiset alkoivat erkaantua ja muodostaa kilpailevia leirejä. Muurahaiset, joilla ei ollut koskaan ollut vahvaa mielipidettä asiasta – ne, jotka liikkuivat joinakin päivinä eteenpäin ja toisina taaksepäin – joutuivat valitsemaan puolensa. Tämän seurauksena lapset erotettiin vanhemmistaan, puolisot erosivat, sisarukset jakaantuivat, ystävyyssuhteet hajosivat.

Aluksi, näiden kahden leirin välillä ei ollut muuta kuin kuvitteellinen jakoviiva. Pian kuitenkin muurahaiset, ahkerina ja äksyinä, niin kuin muurahaiset vain voivat olla, pystyttivät piikkilanka-aidan välilleen. Sitten, taistelulinjojen kovetessa, he korvasivat aidan tiiliseinällä. Ennen pitkää sijoitettiin vartijat muurin molemmille puolille varmistamaan, ettei kukaan murtanut sitä. Muurahaisten vastapuolet lakkasivat puhumasta toisilleen, paitsi heittääkseen satunnaista pilkkaa tai loukkauksia jaon yli.

Sukupolven sisällä kukaan ei enää edes muistanut mitä muuri merkitsi tai mistä koko kiistassa oli kyse. Filosofiat menivät sekaisin. Itse asiassa niin sekaisin, että jotkut eespäiset alkoivat kävellä taaksepäin ja jotkut takaperoiset kävelivät eteenpäin.

Hämmennyksestä huolimatta, muurahaiset pysyivät päättäväisinä perinteidensä siirtämisessä sukupolvelta toiselle. Eespäiset kertoivat lapsilleen pelottavia tarinoita hirviömäisistä takaperoisista muurahaisista, jotka söivät eespäisiä lapsia aamiaiseksi, ja takaperoisille lapsille opetettiin niin ikään, että eespäiset olivat ahneita petoja, jotka saalistavat kaikkea paitsi omiaan.

Pelonlietsominen kiihtyi, kunnes jakavalla muurilla puhkesi väistämättä välikohtauksia. Välikohtauksista tuli taisteluita. Taisteluita, sotia. Toinen puoli löisi toista takaisin. Häviäjät ryhmittyisivät uudelleen ja ryhtyisivät omaan hyökkäykseensä, pakottaen hyökkääjät perääntymään. Ja niin se meni, edestakaisin ilman selvää voittajaa.

Jatkuva konflikti alkoi rasittaa muurahaisia. Lopulta, uupuneina, eespäiset ja takaperoiset vaativat aselepoa. Molemmat osapuolet sopivat kulkevansa eri suuntiin, koskaan yhdistymättä. Varhain eräänä aamuna, osapuolet purkivat leirinsä ja aloittivat suuren matkansa, vastakkaisiin suuntiin suuntaamalla.

Eespäiset, takaperoisia vihollisiaan varoen, kurkkivat hartioidensa yli pois marssiessaan ja varmistivat, että heidän vanhat vihollisensa todella jättivät heidät ikuisesti. Takaperoiset, jotka tiesivät varsin hyvin, että eespäisiin ei voi koskaan luottaa sanansa pitämisessä, katsoivat myös taakseen varmistaakseen, että heidän kilpailijansa katosivat kaukaisuuteen. Kumpikin puoli oli tyytyväinen siihen, että toinen oli todellakin liukumassa kauemmas ja kauemmas pois.

Luonnollisesti, kunkin ryhmän muurahaiset olivat helpottuneita, kun he pääsivät vihdoin eroon vihollisistaan. He kaikki ajattelivat löytävänsä neitseellisen alueen, johon he voisivat rauhanomaisesti asettua.

Mutta sitten, tapahtui mitä ihmeellisin asia.

Kaukaisuudessa, molemmat muurahaisjohtajat näkivät jotain lähestyvän. Kahden johtajan lähestyessä, he eivät havainneet yhtä muotoa edessään, vaan monia muotoja. Pitkä rivi liikkuvia muotoja, marssimassa yksittäisenä jonona. Ne näyttivät pieniltä. Ne näyttivät mustilta.

Lopulta oliot olivat riittävän lähellä, jotta johtajat pystyivät tunnistamaan yksittäisiä muotoja. Muurahaisia. Eikä mitä tahansa muurahaisia, vaan niitä, joita he olivat vannoneet näkemästä enää koskaan.

Yhtäkkiä, kaikki muurahaiset jokaisessa pitkässä rivissä ymmärsivät kauhukseen, että käsittämätön oli tapahtunut. Eespäiset ja takaperoiset, jotka olivat lähteneet vastakkaisiin suuntiin ja kulkeneet kurssia vaihtamatta, olivat nyt menossa toisiaan kohti. Se, minkä he uskoivat olevan pysyvä ero toisesta muurahaisleiristä, oli itse asiassa ollut päinvastainen. Puolivälissä narua, vanhat viholliset lähentyivät.

Jatka kappaleen ”Up/Down Politics” lukemista kirjasta REPORTAGE: Essays on the New World Order.

TASAMAASTA PAKENEMINEN

Nyt, jos haluat lukea tuon vertauksen kontekstissaan, selvittää mitä sillä on tekemistä ”Ylös/alas-politiikan” kanssa ja (BONUS!) ymmärtää tätä muuten käsittämätöntä kommenttia Corbett Reportin CogInTheGears jäseneltä, mitä voin sanoa? Sinun on ostettava (ja mikä tärkeintä, luettava) kirja.

Mutta pointti on, että meidän 3D-perspektiivistämme ei ole vaikea nähdä, mitä on tapahtunut onnettomalle, hämmentyneelle 2D-muurahaisyhdyskunnallemme. Ymmärtämättä, että naru, jolla ne elävät, on yksi iso silmukka, ne ovat vain kävelleet ympyrää. Yksiulotteisesta näkökulmastaan ​​ne matkasivat ”suoraa” linjaa pitkin ”eri” suuntiin. 3D-perspektiivistämme näemme, että niiden suora viiva ei ole ollenkaan suora, vaan kaareva. Ja vaikka ne liikkuvat ”erilleen” yhdessä ulottuvuudessa, ne itse asiassa ”yhtyvät” toisessa ulottuvuudessa. Niiden eri polut toivat heidät samaan paikkaan, tavalla, jolla kaksi samasta paikasta purjehtivaa laivaa, joista toinen suuntasi itään ja toinen länteen, kohtaavat toisella puolella maapalloa.

Luotan, että tämän vertauksen merkityksellisyys ei mene hukkaan enemmän kuin osaavilla lukijoillani, mutta anna minun selittää se silti.

Aivan kuten muurahaiset voivat marssia ”eteenpäin” tai ”taaksepäin” narusilmukallaan ja silti saapua samaan kohtaan, niin myös massat voivat johtaa populistisia vallankumouksia, jotka työntävät poliittista heiluria ”vasemmalle” tai ”oikealle” ja saapua silti samaan kohtaan. Huolimatta 1960-luvun populististen mielenosoittajien tai 2020-luvun populistisen liikkeen parhaista aikomuksista, panksterit jatkavat maailman asioiden hoitamista, sotilasteollinen kompleksi jatkaa laajentumistaan ​​ja rikkaat ja vaikutusvaltaiset jatkavat rikkauksien ja vallan kahmimista.

Aseistettuna tiedolla, jonka olemme saaneet tutkimalla kirjoitelmaa Paraabeli muurahaista, on selvää, mitä täällä tapahtuu. Täsmälleen samalla tavalla kuin tasamaalaiset ovat ymmällään omenasta tai muurahaiset hämmentyneitä narusilmukastaan, massat eivät pysty ymmärtämään poliittista todellisuuttaan, koska he eivät tarkkaile sitä kaikissa ulottuvuuksissaan. Ja, aivan kuten kolmannen ulottuvuuden käyttöönotto tekee järkevää omenasta tai narusilmukasta, niin tekee myös muun poliittisen ulottuvuuden lisääminen poliittiselle hämmennyksellemme.

Ajattele sitä: koko elämämme meille on kerrottu, että ”poliittinen kirjo” määrittelee poliittisen todellisuutemme. Siellä on vasemmisto. Siellä on oikeisto. Siellä on jopa keskusta. Mutta siinä se. Jonkun kannan piirtäminen tällä yksiulotteisella viivalla on, meille kerrotaan, ainoa tapa saada järkeä heidän poliittisista kannoistaan.

No, valmistautukaa, rakkaat Corbetterit! Tänään, esittelen teille . . .

. . .  rummun pärinää, kiitos . . .

toisen poliittisen ulottuvuuden! Katso sitä kaikessa loistossaan!

Tiedän, tiedän, tarvitset epäilemättä hetken hengähtääksesi. Toisen ulottuvuuden löytäminen on aina hämmentävää ja tyrmistyttävä kokemus, joten käytä kaikki tarvittava aika tutustuaksesi tähän uuteen todellisuuden karttaan.

. . . Ok, sen pitäisi riittää.

Ja nyt näet tarkalleen mitä tapahtuu. Autoritaarit ovat vakuuttaneet yleisön siitä, että poliittisia ulottuvuuksia on vain kaksi: vasemmisto ja oikeisto. Tämä tahallinen hämärtäminen on onnistuneesti sallinut hallinnon toisensa jälkeen, valtajärjestelmän toisensa jälkeen, hallintojärjestelmän toisensa jälkeen, jatkuvasti liikuttaa yleisöä toisessa poliittisessa ulottuvuudessa, nimittäin ”ylöspäin” kohti autoritaarisuutta (ja siten pois ”alaspäin suuntautuvasta” libertarismista). Yleisö, harhautettuna heilurin vasemmalta oikealle -liikkeestä ja ”poliittisen spektrin” huijauksesta, ei huomaa tätä liikettä lainkaan.

Niille meistä, jotka näkevät tämän poliittisen maiseman ylimääräisen ulottuvuuden, on turhauttavaa katsella kaikenlaisten ​​poliittisten natsojen lähimmäistemme tulevan huijatuiksi sellaisella peruspetoksella.

Kuinka muutoin rationaalisia ihmisiä voidaan huijata uskomaan, että joku ”populistinen” autoritaari parantaa asioita olemalla vieläkin autoritaarisempi kuin hänen korvaamansa autoritaarit?

Kuinka ne, jotka oikeutetusti halveksivat Bill Gatesia hänen mRNA-manipulaatioistaan, eivät tunnista pelissä täsmälleen samaa manipulaatiota, kun Trump edistää Larry Ellisonin ajatusta tekoälyn käyttämisestä mRNA-”rokotteiden” kehittämiseen syöpää varten . . . tai kun itseään ”COVID-rokotteen isäksi” kuvaileva jakaa Bill Gatesin innostuksen mRNA-rokotteesta ”HIV:n hoitona”?

Kuinka samat populistit, jotka haistelevat Klaus Schwabiin ja Yuval Noah Harariin takertuvan globaalin roskapuheen hajua, kun he puhuvat neljännestä teollisesta vallankumouksesta ja edistävät ”algoritmista hallintoa”, eivät huomaa täsmälleen samaa hajua, joka lähtee Elon Muskista, kun hän edistää ”AI-first – tekoäly ensin” lähestymistapaansa ”hallinnon muuntamiseksi”?

Kuinka ihmiset, jotka vihdoin heräsivät totuuteen Terrorismin vastaisen sodan sadusta, voivat olla innoissaan ”Pentagon Purge -puhdistuksesta”, joka oletettavasti juuri tapahtui? Kuinka he ovat olleet vakuuttuneita siitä, että ongelma ei ole itse sotilasteollisen kompleksin olemassaolo, vaan vain se, että ”väärä” henkilö oli vastuussa tuosta sotilasteollisesta kompleksista? (Älkää huoliko, kaikki, olemme päässeet eroon tuosta pahasta, wokesta Charles Q. Brown Jr.:sta ja korvasimme hänet pelottavalla gigachadilla, Dan ”Razin” Cainilla, joka sen lisäksi, että hänellä on vaikuttava lempinimi, hän myös (Trumpin itsensä mukaan) ”oli ratkaisevassa asemassa täydellisessä ISIS-kalifaatin tuhossa, joka ei ilmeisesti ollut länsimaisten tiedustelupalvelujen luomus, vaan täysin todellinen mörkö, jota sinun pitäisi ehdottomasti pelätä!)

Tämä johtuu siitä, että juuttuneena ”poliittisen kirjon” yksiulotteiseen rakenteeseen, nämä muuten hyvää tarkoittavat ja arvostelukykyiset ihmiset on tehty kyvyttömiksi ymmärtää, että Schwab ja Musk ja Gates ja Trump ja Cain ja Brown ja kaikki muut pelaajat tässä pelissä, ovat kaikki – huolimatta siitä, että he miehittävät eri paikkoja kirjon vasemmisto/oikeisto osassa – tukevasti paikallaan samassa 2-ulotteisen poliittisen ruudukon yläosassa. Populistiset mielenosoittajat ovat kuin tasamaalaisia, jotka kohtaavat yhtäkkiä kolmiulotteisen omenan tai narusilmukan ympäri marssivia muurahaisia, jotka uskovat pakenevan vihollistaan, vaikka itse asiassa yhdistyvät heidän kanssaan.

Kunnes tunnistamme poliittisen todellisuutemme autoritaarisen/libertaarisen ulottuvuuden, tulemme ikuisesti huijatuiksi poliittisen energiamme tuhlaamiseen kiistelemällä downisti-liittolaistemme kanssa ja tukemalla uppisti-vihollisiamme.

Miksi poliittinen heiluri heiluu jatkuvasti ääripäästä toiseen, mutta jättää meidät aina samaan pisteeseen? Koska heiluri on oligarkkien suunnittelema psyoppi, joka pitää meidät ikuisesti taistelemassa ikkunakoristeista ja sateenkaarilipuista sekä ikuisesti kannustamassa yhä suurempaan ja suurempaan autoritaarisuuteen.

Mutta aivan kuten viime vuosikymmenen Q-anonpuppu – lohduttavalla kehotuksellaan ”luottaa suunnitelmaan” ja ”nauttia esityksestä” – osoittautui liian houkuttelevaksi joillekin totuusyhteisön jäsenille vastustaa, niin tulee myös tämä uusin hopiumin fiksi – DOGE-teatterillaan ja vanhan valtajärjestelmän ”kukistamisella” – imaisemaan monet entiset vapaustaistelijat takaisin vasemmisto/oikeisto psyoppiin. Päätettyään, että nämä autokraatit hallitsevat toimeenpanovallan alaisina oikeista syistä, että nämä teknokraatit käyttävät teknologiaa oikealla tavalla, että nämä mRNA-”rokotteen” työntäjät eivät todellakaan tarkoita sitä, mitä he sanovat, että nämä transhumanistit tuovat sisään aivosirujaan ja tekoälyn tähtiportteja ja drone-armeijoita rakkaudesta ihmiskuntaa kohtaan, tämän psyopin uhrit seuraavat autoritaarisia johtajiaan narusilmukan ympäri, kunnes he löytävät itsensä takaisin siitä mistä aloittivat.

Se mikä erottaa Q hopiumin DOGE hopiumista, on se, että koska tekoäly etenee nopeasti ja drone-armeijat sekä transhumaanit teknologiat ovat lähempänä käyttöönottoa kuin koskaan, ei ehkä ole aikaa odottaa uutta heilurin heilahdusta. Jälleen kerran onnistuneesti marssitettuaan massat narusilmukan ympäri, teknokraatit ja autoritaarit saattavat valmistautua heittämään meidät narulta pois kokonaan.

Loppujen lopuksi ne, jotka kannustavat heilurin heilahtelua vasemmalta oikealle (tai oikealta vasemmalle) käsittelemättä politiikan ylös/alas-ulottuvuutta, eivät ole parempia kuin autoritaarisuuden cheerleaderit. Heistä tuntuu voimaantuneilta, koska he voivat auttaa (tai kokevat auttavansa) itse politiikan suunnan ohjaamisessa, mutta todellisuudessa heidän vallankumouksensa ei saa aikaan mitään olennaista. He vain ”valitsevat”, haluavatko he olla vasemmiston autoritaarien vai oikeiston autoritaarien hallitsemia.

Etkö sitten liittyisi minun ja CogInTheGears-HampaanaRattaissa joukkoon, downistien riveihin, kun viemme eteenpäin ainoaa merkityksellistä vallankumousta? Toivon näkeväni sinut taistelukentällä . . . mutta pelkään pahoin, että et löydä sitä vasemmalle tai oikealle menemällä.

Tämä viikoittainen pääkirjoitus on osa The Corbett Report Subscriber -uutiskirjettä.

Artikkelin on kirjoittanut James Corbett 24.2.2025 ja se on luvalla Creative Commons Attribution-NonCommercial 4.0 International License suomennettu ja julkaistu Rakkausplaneetan sivuilla.

Alkuperäisen artikkelin löydät täältä:
corbettreport.com: From Flatland to Reality: Escaping the Political Pendulum

Aiheeseen liittyvät artikkelit

TOTUUDEN LÄHTEILLÄ TIETOISUUTTA KASVATTAMASSA.

Myytit & mysteerit

Terveys & hyvinvointi

Ympäristö & luonto

Historia & arkisto

Tiede & teknologia

Elonkehrä

Mielenvapaus
& tietoisuus

Filosofia &
psykologia

© Rakkausplaneetta.